Olisko sitä viimeistä vetoa voinut vielä säätää kaltevuuden säätökammella jos työtövarresta loppui säätövara? Pauluuaurat on minulle täysin vieraat ja kyntäminen muutenkin ihnokkihommaa ;)
@@oldironfin5748 mun mielestä tossa ei ole muuta säädettävää osaa kun vetokarttu ja tietenkin tukipyörän säätö. Oon sitäkin miettinyt et onko vetokarttu liian sisässä mut en oo menny vielä kajoamaan. Tosiaan mun fiilis on että sarka-aurat on helpompi saada menemään nätisti
En kyllä näe moitittavaa kyntöjäljessä ,näin itekin amatööri kyntäjän silmin katsoen. Kvernelandin sarka-auran kun ottaa perään ,niin säädöt on melkein jo siinä. Täälläpäin lehteä sanotaan myös vantaaksi.
@@fieldman74 kiitos kommentista. Joo vannas on mulle kans ihan tuttu termi. Noita kuluvia osia en oo varmaan ite vaihtanut vielä koskaan mutta sellainenkin jossain vaiheessa on edessä
Tuo pellon päisteen viimeinen veto...mä en jännitä noiden kanssa sen enempää kuin muunkaan pellon. Se viimeinen veto jää sen levyiseksi kuin jää, viilunleveyden säädöllä pystyy hiukan pelaamaan. Ajan sen niin, että vako tulee pellon reunaan, traktori menee sitten välillä kynnetyllä. Syvyyttä en erityisesti madalla ojan puolella, tosin jos auran rengas menee lähellä ojaa, niin hydraulisella työntövarrella kevitän auraa hiukan, että pyörä ei sukeltele. Toisaalta niin, että jos ollaan puolittain kynnetyllä, auran etupäätä ylös sen verran, että ei käännetä jo kynnettyä takas. Siihen jää sitten vesivako, joka kyllä täyttyy seuraavana vuonna. Jos ojan reuna on pehmeä ja helposti murtuva, sitten vain hiukan leveämpi reuna jää. Nyttemmin tulee paljon kultivoitua, mutta aiemmin vuoteen noita päisteitä tuli tehtyä satoja kun kaikki kynnettiin, siinä ei voi yhden päisteen kanssa kuitenkaan liikaa miettiä.
Kiitos paljon kommentista ja vinkistä. Ja olen samaa mieltä että loputtomasti aikaa tähän ei voi käyttää mutta meillä kynnetään tosi harvoin niin den vuoksi jää aikaa nysväämiselle
Ite oon saanu parhaan tuloksen kvernelandeilla, kun tuo kolmasvarsi on auroissa leveässä kolossa ja siten että kyntäessä kolmasvarsi liikkuu vapaasti siinä leveässä kolossa. Näin ne aurat saa helposti nostolaitteella suoraan ja viilut on saman korkusia. Toki hyvän jäljen sait kyllä noinkin, mutta helpottanut omien säätöjen hakemista.
@@arttujokinen2832 kiitos kommentista. Mulla jostain syystä keskimmäinen viilu on eri kokoinen vaikka katsoin että aurojen etäisyys toisiinsa oli sama ja kaikki menivät yhtä syvältä. Sitä eroa ei tossa videolla oikein kunnolla näe paitsi ehkä siinä ihan lopussa koska se kulma peltoa on savisempi ja viilut jää paremmin näkyville
@@kaaposeppala4436 Oletko tarkistanut keskimmäisen siiven kiekkoleikkureiden aseman muihin siipiin nähden. Jos keskimmäinen leikkuri/leikkurit on kauempana maapuolesta kun muiden siipien, silloin tietty se viilu myös on hiukan paksumpi.
@@kaaposeppala4436 Oletko tarkistanu kiekkoleikkureiden aseman/ kallistuksen maapuoliin nähden? Eli ovatko keskimmäisen siiven kiekkoleikkurit hiukan eritavalla kuin muut - mun Kvernelandeissa kiekkoleikkureiden kallistuskulmaa voi säätää ja siten kulma voi erota. Pieni ero tuossa säädössä lihottaa keskimmäistä viilua ja syö maata viimeseltä siiveltä.
@@handsaw4017 Mun miekestö ne on kaikki samassa kulmassa/linjassa maapuolien kanssa. AInoo asia mitä siinä voin säätää on korkaus ja sitten siinä on rajoittimet kuinka pitkälle ne leikkurit pääsee kääntymään. Nää on tosi vanhat aurat ja varmaan nykyisissä on enemmän säätöjä. Käyn kuitenkin varmuuden vuoksi tarkistamassa
Onko tuo silppurin ja muidenkin rasvausväli välttämättä niin lyhyt kuin on ilmoitettu kun ovat rasvatkin kehittyneet siitä mitä ne oli kun tuo on ollut uusi. Ja varsinkin vielä jos on vaihdettu uusia laakereita
Toi on kyllä ihan hyvä kysymys. Ne silppurin laakerit ovat kuitenkin alkuperäiset niin ajattelin että rasvailen niitä nyt sen verran ankarasti että ne saisivat mahdollisimman paljon elinikää.
@@88Nyman kiitos kiitos. Tämä on vanha sokerijuurikastila niin tunteja on kertynyt aika vähän. Vaihdoin just leikkuuterän ketjuun lenkin ja siinä ketjussa on tehtaan vihreää maalia:)
@@kaaposeppala4436 Sampossa on kyllä silppurissa kestovoidellut laakerit ja ihme kyllä ovat 1700h jälkeen vielä alkuperäiset, varmaan kaikki muut koneiston laakerit on pitäny vaihtaa.
Nämä on myös alkuperäiset laakerit mutta olen joltain konevideolta katsonut että ne on paljon harmittavaisempia vaihtaa miltä ensisilmäyksellä luulisi. Sampojen huoltovideoita olen joskus katsonut ja tosiaan silppurin laakeriremonttia en niissä muista nähneeni!
Järkevää ja huolellista toimintaa , samanlainen Jonnikka oli joskus minullakin ,ja tykkäsin sillä puida. Vinkkinä videon teossa : vähän rauhallisempi kameran heiluttelu ; etenkin puimurin tarkastelussa meinasi tulla merisairaaksi , sen verran vilkkaasti hyppi kuva ,eikä kokonaisuus tullut selväksi. Sujuvaa sadonkorjuuta edelleen .
@@Konemies557 meillä on karvan alle 1700 tuntia. Toi hytti on Suomessa tehty aika yksinkertaisella tavalla ja maahantuoja varmaan asentanut koska se oli tässä kun kone tuli taloon. Vähän karun näköinen mutta suojaa pahimmalta pölyltä.
Sain ne lohkot samalle tasolle joten Potila pelaa hyvin. Äestin välillä toisella yhdistelmällä koska naapurissa tarvittiin mun etukuormainkonetta ja mä sain sieltä tilalle toisen yhdistelmän.
Case toisella äestyksellä ei tainnut kuulua tilan kalustoon? Oletko harkinnut jotakin muuta muokkainta sängen avaamiseen? Vai miten tuo Potila siihen käy? 1990-luvun Potilat ovat ainakin aika köykääsiä ja kökkäsiä vehkeitä sängen äestämiseen.
Mä tykkään tosta Masterista. On mielestäni eri kaliiberia mitä vanhemmat. Ainoa juttu mikä tossa sängen muokkaamisessa tarvittaisiin on varpajyrät. Jos lohko talvehtii sängellä, niin siitä nousee aika isoa kokkaretta ja varpajyrä vähän pienentäisi niitä. Luulis että Potilalta saisi semmoset vielä jälkiasennukseen! Pieni pätkä videota on tosiaan naapurin yhdistelmällä. Hänellä oli tarvetta etukuormaajalle niin lainattiin päitteen. ihan hyvin pelasi sekin!
Joo tuo kynnösten höylääminen on nimenomaan se miksi tollanen tasausäes on aikanaan meillekin hankittu. Nää on kaikki vanhoja sokerijuurikaspeltoja ja ne piti aina kyntää.
Juuri tästä on kyse. Kultivaattorilla en uskaltanut ajaa kun pelkäsin et se ottaa liikaa. Mut tollanen matalalle säädetty äkeen keskilohko on aika hyvä!
Mikä peittausaine käytössä? Paljonko tulee tilapeittausaineelle hintaa tänäpäivänä? Oliko omia syysviljoja, joista mainitsit, vai onko naapurin pellolla?
Hyvinkö sekoittui peittausaine tuolla tyylillä? Olen katsellut sitä Agropointin nestepeittainta jussiruuviin. Hommaa koukkuvaaka, niin näkee heti paljon menee kylväessä tavaraa peltoon (säkin paino tussilla kylkeen).
Terve. Peittaus toimii teknisesti erittäin hyvin eli tulee hyvin tasainen peittaustulos. Sumu sekoittuu ensin tötterössä jossa vilja "poreilee" ennen kun se kulkeutuu ruuviin. Suuvissa kulkiessaan se sekoittuu vielä lisää. Oikeastaan ainoa asia joka tässä peittaustavassa on huonoa, on sen hitaus. Yhden säkin peittaamiseen, pois kuljettamiseen ja uuden lataamiseen menee helposti 15 minuuttia. Lisäksi ruuvin asentaminen ja viljan otto kuivurista peittauskärryyn vie oman aikansa. Kehittelen tätä tulevaisuudessa lisää.
Koukkuvaaka on oikein hyvä ajatus. Sellainen piti hankkia jo tänä keväänä mutta se unohtui kaikessa kiireessä. Olisi kyllä helpottanut huomattavasti annostelua.
@@kaaposeppala4436 Itsekkin kuitenkin teen lajittelua muualle, niin jussiruuvilla on näppärä säkittää tavaraa pihassa. Taidan laittaa ensi vuodeksi peittaimen tilaukseen.
Mustakin tuolla saa varsin hyvä peittaustuloksen. Musta tuolla saa vielä aika nopeastiki, ollaan painettu tollasta 5t tunnissa mikä nyt on ihan ok nopeus. Syöttöä isommalle, isompi suutin ja virtausnopeus sen mukaan. Säätöjen saaminen kohdilleen on aina se ongelma ja mitä isommalla syötetään sitä isompia on virheetkin sitten.
Kyllä ne sieltä tänäkin keväänä tulee, ennemmin tai myöhemmin. Välillä on ollut vappuna vielä talvenkin lumia sulamatta, nyt ne on täällä Pohjois-Satakunnan korkeusasteella kutakuinkin menneet ja maat on sulat. Takatalven lumet sulaa nopsaan. Jyvääkään ei ole maassa, vielä on odotettavissa 100% sato ja onnistuminen, kylvöpäivästä eteenpäin se sitte alkaa laskemaan🙂
Tuohon ensimmäiseen osaan. Kaada alkuun kaikki samaan suuntaan, vedä vaikka kettinki alle valmiiksi niin ei tartte pujotella sitä minnekään nipun alle enää myöhemmin. Kaikki kun on kaadettu niin kettinki kiinni ja vetää pois. Tuohan ny on selvä että ilman kaatokoloja suorilla sahauksilla kaadettaessa kaatuu minne sattuu.
Onhan toi aika raskasta hommaa ja kova ikävä on niitä aikoja kun laitettiin vaan jauhetta kylvökoneen jauhepeittaimeen. Mutta toisaalta tää ei pöllyä ja kustannukset olivat kohtuulliset koska piti hankkia vain peittain ja sovite vanhalle Jussi-ruuville tuohon punaseen kärryyn. Aiakisemmin meillä oli tuo ruuvi toisessa kärryssä silleen että se oli laidan sisäpuolella.
Kiitos kiitos. 11 vuotta vanha tuo jo on mutta tolla kyseisellä kärryllä ei ajeta kuin viljaa niin se pysyy aika hyvänä:). Hyviä peittauksia ja kylvökelejä sinne!
Juu ylipäätään noiden puimurin sisuskalujen pesussa ollaan aika varovaisia ja paras puhdistustapa on ruiskuttaa pinnoille öljyä ja sitten pyyhkiä rätillä. Vettä käytetään ulkokuorissa.
10 месяцев назад
Kiitokset maininnasta videon kuvauksessa 😊 Meikäläisellä ei ole enää kuusykköstä, niin uusia videoita en saa siitä enää aikaiseksi. Siihen liittyen on vielä monia hyviä aiheita, joista puuttuu suomenkielistä sisältöä. Eli ei muuta kuin videoita tekemään 👌 Pistin kanavasi tilaukseen. Pitää kurkata noita Vespa-videoita myöhemmin, kun itselläkin on mopoprojektia tuloillaan.
Kiitos viestistä ja tosiaan erittäin hyviä E61-videoita sinulla! Meillä tuo BMW tuli vähän vahingossa jmutta aivan valtavan hieno laite!!. Sanoisin että itse olen jonkinlainen valemaanviljelijä mutta jotenkin nää hommat pitää saada hoidettua. Vespavideoita on muutama ja ne on aika karua katseltavaa:-)
@@kaaposeppala4436 ole hyvä😎👍 joo oli saanu vespa levätä pitkään eikä olis halunnu herätä mutta kyllä se vaan heräsi😁👍 mikähän mahtaa olla vespan huippunopeus?😎
@@valmet361d9 en todellakaan uskalla kokeilla mutta kyllä toi varmaan seitdemää-kahdeksaa kymppiä luulis myötätuulella menevän. Ajo-ominaisuudet on haastavat kun etuhaarukka on melkein pystysuorassa.
Kyllä kultivaattori vain ottaa voimaa. Sen kun pistää syvälle niin yleensä traktorista tulee hyvin noopea. Minun kokemuspohjani on että kyntöaurat ei sovi savikole. Aurat nostaa yleensä savea pintaan ja vähäinenkin ruokamulta heikkenee kerta kerralta. Kultivaattorilla kun ei mene liian syvälle, on minun mielestäni paras muokkaus syksyllä. Keväällä äestys suoraan sängeltä tuntuu myös toimivan savikoilla aika hyvin. Suorakylvöstä ei itsellä ole kokemusta, mutta kaverit kyllä sitä harrastaa. Moni sanoo että 10 vuotta olisi suorakylvölle maksimi savikoilla. Mutta senkään jälkeen ei vielä kyntöä juuri tuon saven nousemisen takia. Läpileikkaava kultivaattori ajaa saman asian mutta ei nosta savea yhtäläisesti.
toi onkin mielenkiintoinen juttu että tekeekö kultivaattori savipellolle parempaa mitä kyntäminen. Meillä on kynnetty aina ja osin siitä syystä kun lähes koko pinta-alan oli sokerijuurikkaalla ja sellaiset lohkot yleensä kynnetään. Vanha tapa sitten jäi elämään.
@@kaaposeppala4436 Monestihan se on se että näin ollaan aina tehty. Tuo että jääkö joku oljenpätkä pintaan tai ei, on mielestäni seuraavan kauden satoa ajatellen vaikuttamaton tekijä. Onhan kynnetty pelto mukavampi katsoa mitä kultivoitu, ainakin minun silmääni. Mutta maan rakenteen ja vesitalouden kannalta pidän kevytmuokkausta parhaimpana vaihtoehtona. Se että maata muokataan vain kyvösyvyyteen asti auttoi ainakin viime keväänä kuivuuteen. Naapurin isäntä kun äesti vähän turhan matalaan ja kylvi suorakylvökoneella niin että jyvä painui sentin muokkaamattomaan, antoi todella nätit oraat verrattuna minun hiukan turhan syvään muokattuihin nähden.
Viime kesästä on vaikee sanoa. aika samannäköisiä oli suorakylvetyt ja ite kylvetyt lohkot. Sen sijaan se riistapelto jonka vesitaloutta valittelin, onnistui todella hyvin vaikka kylvin ilman lannoitetta ja joka toisella vannaksella. Oikein kipeää teki kun sitä ei saanut puida...
Kiitos kiitos. Joo tossa on 13 aika järeää piikkiä hanhenjaloilla. Viime vuonna vedin omalla traktorilla ja silloin otin kaksi piikkiä poijes. Mulla on semmonen olo et toi kultivaattori oli ehkä kuitenkin pikkuisen etukenossa koska silloin ne hanhenjalat ottavat koko pinta-alaltaan vastaan. Case on aika vahva kone mutta todella kovilla se hetkittäin oli kun siirryin seuraavalle lohkolle.
Sormenpaksune paju menee helposti viel perus niittokoneella ei siihe tarvi kallista kesanto/piennarmuskainta ostaan 👍 ainut huononpuoli se ettei nois saa puomii säädettyy juur ollenkaa pituus suuntaa niinku piennasmurskaimissa
Joo toi on loppupeleissä lähinnä pienten lohkojen niittoon tarkoitettu kone. Meillä käytetään kesantojen niittämiseen ja samalla menee noita pellon ja tienpientaria. Huomasin tässä kantapään kautta että Kuhnissa on myös "sulake" eli kun ajoin teräpalkin aika kovalla nopeudella rajakiveen, teräpalkin tuki antoi periksi ja palkki liukui taaksepäin. Sen sai liu'utettua takaisin paikalleen haverin jälkeen.
