"...olinkin vähän tyhmempi:" vepsäläiset eivät saaneet antaa lönrotille ei runon runoa, Lönnrot sanoi, että vepsäläiskulttuuria ei enää ole:" totuus on se, että he pystyivät lukeman huulilta kolmea eri vepsäläismurretta, kalastajat eivät välttämättä tahtoneet paljastaa kalapaikkojaan -II maailmansodassa suomi valloitti Äänisen vepsäläisalueen, joka vaistomaisesti osasi varoa kulttuuria
Mikä ihmeen valtakultuuri? Mitä se on? Pohjalaisuuskaan ei sitten kai kuulu tähän valtakulttuuriin? Ei ainakaan nykyään kun valtakulttuuri (kaupunkikulttuuri)on täynnä feminismiä ja vihertelyä ja muuta länsimaista soopaa.
Ei karjalaisuus ole sen enempi osa suomea kuin suomalaisuus karjalaakaan. Vaikkakin erittäin läheisiä ollaan, ja kalevala ja kantele ovat myös osa Suomen kulttuuria eikä vain karjalaisuutta. Vanha kulttuuri vain sammui suomesta aiemmin Ruotsin vaikutuksesta, joka ei rajantakaiseen karjalaan yltänyt.
@@are3287 no kyllä karjalaisuus ja suomalaisuus on alunperin sama asia ja sama kansa. Poliittiset rajat vain erotti jossain määrin. Joo ruottalaiset kyllä tuhos suomee paljo enemmän ku venäjä koskaa. Mutta kyllä myös venäläisyys on vaikuttanu karjalaisuuteen, siis siihen suomalaisuuteen mikö rajan tuolla puolella oli. Suomalais ugrilaisia kansoja ollaan mutta muiden valtojen alla oltu ja alkuperäinen kultuuri on oikeestaan melkeen kadonnu
Jaa, että suomalaiset muka polttivat kylät niiden "ryssäläisyyden" takia, eivätkä sotilaallisista syistä? Höpöhöpö. Liekö katkerien talonsa menettäneiden asukkaiden sepittämä juttu? Suomalaiset polttivat Suomussalmen ja Kuhmon alueen kyliä nimenomaan sen takia, ettei ryssä pääsisi käyttämään rakennuksia. Pelkkä vilkaisu karttaan riittää todentamaan, että kylät sijaitsevat strategisilla paikoilla lähellä rajaa niiden teiden varsilla, joita ryssä käytti, tai olisi voinut käyttää, edetessään syvemmälle Suomeen.
Onnittelen tätäkin kautta kirjallisuuskaupunki Kuhmoa, sen vireätä johtoa sekä tietysti Niemisiä sekä muita tekijöitä Juminkeon Koppasen johdosta. Juminkeon valokuvanäyttelykin kannattaa käydä katsomassa. t. Outi Lauhakangas
Olipa kiinnostavaa analyysiä FT Niina Hämäläiseltä Kalevalan synnystä ja siihen vaikuttaneista seikoista. Esitelmässä kiinnostavaa oli kuulla mm. siitä, kuinka mm. kansanrunojen muistiinpanotekniikka ja muistiinpanojen tulkinta sekä teoksen tekijä (E.Lönnrot) omatkin mieltymykset sekä aikakauden yhteiskunnallinen ilmapiiri, ovat olleet vaikuttamassa Kalevalan sisältöön. Myös se seikka, ettei ole yhtä ainutta Kalevalaa, vaan sarja Lönnrotin kokoamia eri versioita, ei liene kaikille tuttua. Esitelmässä keskeisenä oli Kalevalan Aino -hahmon tulkinnat ja niiden vaikutus Kalevala -teoksen mielikuvaan riippuen siitä, mitä ilmiasua (ilmaisua) (alkuperäinen kansan runo(t), A.Gallen-Kallelan maalaus, Lönnrotin runoasu) tarkastellaan. Tulevaisuuden haasteeksi jää mielestäni ainakin se, että tutkijan kiinnostavaa yhteenvetoa Kalevalasta ja sen merkityksestä kannattaisi vielä viestinnällisesti ehkä kansantajuistaa ja ylipäätään löytää helpommin ymmärrettävää tulkintaa, mitä Kalevala todellisuudessa on ja tarkoittaa. Myös sitä jäin miettimään, että onko tarkoituksena, että Kalevala ilmiönä on aikaansa sidottu monumentti, jossa viitekehyksessä on tarkoitus pysytellä hamaan tulevaisuuteen, vai ollaanko Kalevalaa kenties laajentamassa teosta paljon laajemman kansanrunokokoelman pohjalta? Vai kuinka tuota laaja runokokoelmaa on tarkoitus / mahdollista hyödyntää? Minusta kiinnostavaa olisi pohtia/tietää myös siitä, että onko meneillään nykyaikaan ja nykyajan tapahtumiin kytkeytyvää kansanrunoutta ja kuinka se mahdollisesti kytkeytyy / on tarkoitus kytkeä Kalevala -aihepiiriin? Siis mitä Kalevalalaisuus nykypäivänä ja tulevaisuudessa tarkoittaa? Vaikka toki tiedänkin joitakin vireillä olleita aiheeseen liittyviä hankkeita, voisi olla hyödyksi, jos 'Kalevalalisuuden' pelikenttää ja sen reunaehtoja voitaisiin avata tulevia kehityskulkuja ajatellen ja niitä mahdollisesti miettivien avuksi. Asiahan voisi olla vaikkapa yhden tapahtuman (ehkä hieman populaarisemmin toteutetun) webinaarin tai symposiumin arvoinen. Tässä siis hieman yhden kuulijan mietteitä Arhippa Perttunen -symposiumin pohjalta. (tämän saa poistaa, jos koetaan epäsopivaksi tähän yhteyteen).
Kiitoksia osallistumisesta symposiumiin ja myös pohdinnoistasi. Kalevala, kalevalaisuus ja niiden yhteys kansanrunouteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen ovatkin kiinnostavia asioita, joille voi todellakin omistaa monia webinaareja. Kiitos ajatuksista! Ilmoittelemme, kun/jos niitä tulee.
Vaikuttava teos musiikista ja omasta tekstistä. Miehekäs ja rohkea ääni, selkeä artikulointi. Kiitos Aleksi, toivon kovasti että jatkat luovaa työtäsi.
Mielenkiintoinen ja elävä selonteko Suomen vienalaiskylien synnystä. Ja mikä minulle parasta - nähdä ja kuulla isääni luonnollisena ja hyväntahtoisena luonnon ystävänä. Sellaisena kuin hän oli. Kiitos Juminkeolle hienosta videosta! Larin Timon Ohvon Iivanan Jussin Pirjo
Is this part of the Kalevala!? I've always wanted to hear it in it's original language rather than reading it in English as I had done. This is beautiful!! I love how at times it seams like the syllables are suggesting rhythm.
If you still want to hear the Kalevala in the original language, there is also Kalevala laulettuna, ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-XRdCsEVFd4I.html. They now have songs 1-18.
