Kesät vietin nuorempana savossa,kävin myös hiihtolomallakin joskus.hyvin ne kantturat ulkona viihtyi kunhan oli vapaa kulku navettaan.ihan kovimmilla pakkasilla eivät halunneet ulos.tuntuivat tykkäävän vaan mudassakin loikoilla välillä kun siat lätissä.pesullahan siitä selviää.tosiaan nyt kun sanoit ja itse asun pääkaupunkiseudulla niin eipä näe elukoita laitumilla eikä navetoissa.mutta juu nykyisin ihmiset ei ymmärrä että naudat kyllä ihan hangessakin pärjää ja viihtyy.
Oma kokemus myös on, että ainakin lypsylehmät syövät mieluiten lyhyisiin kohtiin syntyvää uutta kasvua, kuin pitkää heinänkortta. Pitkänä kasvavat alueet jäävät syömättä. Toki ne silloin keräävät eniten hiiltä, kun sitä ei päädy eläinten suihin. Mutta silloin ne peltoalueet eivt myöskään osallistu eläinten kasvuun, ja tehokkaampaa hiilen kannalta olisi ehkä vaan pienentää peltoalaa ja metsittää osa?
Eli suurin sato säilönurmesta tulisi silloin, kun nurmen annettaisiin kasvaa koko kesä ja vasta kasvukauden lopussa korjattaisiin? Eikä niin että korjataan se nurmi lyhyeksi 2-3 kertaa kesässä? Epäilyttää... näinkö teillä tehdään säilörehun kanssa? toki nurmirehun laatu on toinen juttu kuin määrä. Korsiintunut, osin tuleentunut nurmikasvisto sisältää rasvoja, valkuaista ja sokereita paljon vähemmän kuin parhaassa kasvussa korjattu nurmi, näin olen käsittänyt. Ehkä hidaskasvuinen lihakarja pärjää korrellakin.
Ei oikeastaan noinkaan. Niittäminen/laiduntaminen kiihdyttää nurmen kasvua. Se vain kannattaa tehdä välttäen ylilaidunnusta tai liian lyhyeen sänkeen niittämistä. Kasvu pysähtyy sitä pidemmäksi aikaa, mitä lyhyemmäksi kasvusto parturoidaan. Eli satoa saa ja pitääkin ottaa, kunhan nurmi pysyy koko kasvukauden ajan hyvässä kasvussa, yhteyttämässä ja keräämässä hiiltä 😊
Elukat näyttää voivan loistavasti, surullista että ihmiset on vieraantuneet luonnosta eivätkä ymmärrän karjan kasvatuksesta mitään ja olettavat omiaan.
Varmasti näitäkin kiusallaan tehtyjä tapauksia löytyy. Useimmmiten varmaan syynä juuri tuo tietämättömyys. Sitten pieni osa on aiheellisia kuitenkin, sen takia on tärkeää että valvotaan.
No sen verran tunnen poikiani, että ei nyt hirveän suurta pelkoa ole 😌 Vasikoitten kanssa olevat emolehmät olis eri juttu. Aina pitää toki olla varuillaan.
Ja paskat sieltä pelloilta mitään vesiin valu! Kylvö koneessa lannoitevannas tukossa raita näkyy vielä syksyllä pellossa eikä lannoite oo huuhtoutunut edes muutamaa senttiä! Viherpiiperöiden paskan jauhantaa.
Viljelymaan muokkaus tuottaa myös hiilidioksidia ja lannotteita päätyy vesiin. Turvesoita ei lannoiteta ja saostusaltaat ja toimenpiteet tiukentuneet huomattavasti parin vuosikymmenen takaa. Meil on paljon soita, eikö me voitais hyötykäyttää niitä edelleen, kun tekniikkakin kehittynyt eli ojat ei tod laske nykyään enää suoriltaan vesiin. Voitais tehdä uudestaan kestävyysarviot jos se joitain ideologisteja huolettaa. Toivottavasti nyt sitten on parempi mieli, kun turvetta tuodaan hakkeen seassa rajan takaa.
Onpa ihme ulinaa takapenkinkuskeilta... Tilallinen miäs on arvojansa tutkinut ja tullut tulokseen että ei turvetta käytä. Eikös se ole valinnanvapaus hieno asia tässä maassa? En isolla skaalalla ole tyytyväinen siitä miten turpeesta on tehty viherpoliittisen bisneksen lyömäase, mutta jos tilanmies ei turvetta käytä niin mikäs siinä? Kaikki kaupunkin lapset voi muuttaa maaseuduille niitä tiloja pystyttämään ja tehdä sitten omia valintoja. Hommatkaahan työllänne sitä pääomaa ja pystyttäkää vaikka ydinvoimalanavetta.
Ymmärsinkö nyt oikein, että nurmi "lakkaisi" kasvamasta, kun se leikataan lyhyeksi? Näin maallikon järjellä ajateltuna kasvu jatkuisi kuten pihanurmikossakin, koska muutenhan se pysyisi lyhyenä. Yhteyttämiseen kulutettava hiilimäärä toki allekirjoittaneenkin järkeilyllä pienenee, koska kasvien yhteyttämiseen käyttämä pinta-ala pienenee sitä mukaa mitä matalampana nurmi on. Eli, jos tähän saisi selvennystä, kun saattavat nuo termitkin olla itsellä näin maallikkona hakusessa. Mielenkiintoinen video ja omaan silmään miellyttävästi kuvattu.
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Nimenomaan näin siinä käy, eli liian matalaan niitto tai laiduntaminen hidastaa nurmen jälleenkasvunopeutta merkittävästi, eli käytännössä pysäyttää kasvun joksikin aikaa. Olet aivan oikeassa myös tuossa lehtipinta-alan vähenemisessä, se on erittäin merkittävä juttu tuon uudelleenkasvun kannalta. Mikäli nurmi leikataan liian lyhyeksi, se tappaa osan juuristostaan, koska ei pysty sitä ylläpitämään liian pienellä lehtialalla. Tämän takia Jokinotkossa pyritään pitämään nurmi mahdollisimman pitkänä koko kasvukauden ajan, toki niin että sonnipojat saavat siitä myös maksimaalisen hyödyn laidunnuksessa 😊 Lisää aiheesta mm. carbonaction.org/ei-mita-vaan-miten-niittokorkeus/
