Kaunis kappale - sekä sanat että sävel! Ja juuri oikealla tavalla esitetty! Rakkaus omaan kotiseutuun on meille kaikille tärkeä voimavara ja tuo tässäkin esitykseen syvyyttä!
Samalla tavalla se suloinen pajuIintu sen hellän sävelensä laulaa kesän tullen mummun kamarissa nukkujalle , kun ikkuna on yön auki. Ja kesäyössä kotimatkansa hukanneelle onnellisuus saattoi kotiin kaikesta banalismista. Ja olemassaolon ihanuus ja kauneus, totuus rehellisesti inhimillisyydessä, vain taitoa uskoa rehellisen tekemiseen ja luonnon totuus. Uskollinen syvä sydän. Rakkaudessaan pettämätön.
Meikäläinen on ihan tavallinen nainen Nenä pikku nökö ja nassu pisamainen Romansseja kai joskus ollut on Vaan seurailen kiskoja kohtalon Totta minä jonkunlaisen miehen kyllä saisin Mut en löydä sellaista jonka haluaisin Nyt minä elon rannalla kompuroin Ja romanssista unelmoin Ei pohjan poijat palele (palele) Ei tämä tyttö lempeä anele (anele) Sellainen ei tule kyllä kuuloonkaan Ollaan sen verta siviätä luonnoltaan Ei pohjan poijat palele (palele) Ei tämä tyttö lempeä anele (anele) Sellainen ei tule kyllä kuuloonkaan Oon nuttura, suttura, siviäkin luonnoltaan Si-si-siviä siviätä mä oon Si-si-siviä siviätä mä oon Si-si-siviä siviätä mä oon Rovaniemen markkinoilla kohtasin mä Martin Sydän parka riehaantui ja koki sähköstartin Ei huomannut mokoma mua ollenkaan Miten syliisi sun pääsis kampeemaan Röyhelöitä povelle ja sifonkia tukkaan Saumasukat, meikki, mutta kaikki valui hukkaan Pirttihirmus yllättäen ilmaantui Ja romanssini puuroontui Ei pohjan poijat palele (palele) Ei tämä tyttö lempeä anele (anele) Sellainen ei tule kyllä kuuloonkaan Ollaan sen verran siviätä luonnoltaan Ei pohjan poijat palele (palele) Ei tämä tyttö lempeä anele (anele) Sellainen ei tule kyllä kuuloonkaan Oon nuttura, suttura, siviäkin luonnoltaan ... (x2) Si-si-siviä siviätä mä oon Si-si-siviä siviätä mä oon Si-si-siviä siviätä mä oon
Tehty Orajärven kyläjuhliin heinäkuussa 2001 ORAJÄRVI Orajärven valkean jään, uivat hauet kait kannen alla. Väen päällä suksien nään: unikuva käy kotosalla. Etelän,oon työni vanki, uivat rahani muiden liiviin. Tiedän:eihän siellä hanki. Kaukokaipuun tunnen tiiviin. Rakkaimmat rakkaat huoltaa; täältä minun juureni juontaa. Isät,äidit lapsiaan puoltaa, männiköt seurana vain, männiköt suorana vain. Taulu,kirja,jutut,laulut, alkuvoima on kaiken kehto. Kotitalon piipun sauhut, lämpö ollut on elinehto. Koulu,kauppa,posti häviää, mistä löytyy työt ruokkijalle? Nuori sakki ei tänne jää; he nyt halaavat maailmalle. Rakkaimmat rakkaat huoltaa; täältä minun juureni juontaa. Isät,äidit lapsiaan puoltaa, männiköt seurana vain, männiköt suorana vain. Kimmo Kreivi 2001
