Tervetuloa kanavalleni! Kanavaltani löytyy ohjelma nimeltä Pelimuistelot, jossa muistellaan ja pelataan vanhoja pelejä, sekä luen vanhoja peliarvosteluita 90-luvun pelilehdistä. Tervetuloa mukaan muisteloimaan!
en tiiä onko tässä turtles pelissä ollut pelisäveltäjänä se eräs japanilainen nainen . Se japanilainen nainen nimittäin ainaki yhdessä turtles pelissä oli säveltämässä musaa . Aloin tässä pohtia että taisi naiset tuolloin 90-luvulla oli pelimusamaailmassa enemmän vähemmistössä että miehiä kait oli enemmän pelimusasäveltäjinä. On ajat muuttuneet kun naisia on tullut enemmän musa-alalle. Kaipa se johtuu rakenteista kun rakenteet muuttuneet maailmassa. Turtles pelin (ei tämä turtles peli vaan se toinen jota pelattiin) pelasin läpi . Eikä ollut ees kovin vaikea peli. Joskus kun sitä turtlesia pelas niin meinas olla jotenki koko ajan pieni hoppu, että usein näissä peleissä maltti on valttia myös ja tietty nopeus. Maltin ja nopeuden sekä älyn yhdistelmä.
mega man peleistä' ykkös -ja kakkospelien musat jääneet miäleeni ja varsinki kakkospelin jossa tuntuu että ihan joka kentässä on loistava musa. En usko että pelasin koskaan peliä läpi, en yhtäkään mega man peliä. Pelaajana (nes pelaajana ) enemmän vahvuudet oli peleissä solomons key(älypeli), tetris(nopean älyn peli etenkin jos vaikeusaste on vaikeimmalla) ja nopeutta vaativat autopelit joissa tosin yleensä se meni niin että jos pelasin kaksinpelinä veljeäni vastaan niin jostain kumman syystä aina kävi niin että viimeisessä mutkassa mulla petti hermot ja veli meni edelle, että voitin aina veljeni aika-ajoissa ja kilpailussa suurimman osan, noin 99% johdin paitsi lopun viimeinen mutka niin mäni ohitte =). Hauskoja muistoja, mut kyl silloin nuoria kun oltiin ja kypsymättömiä niin kyl siinä taijettihin hieman mieltäkin pahoittaa hahha.
Tässä esim pelin alussa on maagisen eeppinen se musa jossa auto liikkuu valtatiellä. Ja sitten toinen kohokohta mulle tämän pelin musiikkia on se eräs toinen jota en nyt osaa selittää. Eniten päähän on jäänyt kuyitenki soimaan ykkös -ja kakkoskenttien musa. Mm basso hienosti rullaa niistä toisessa.
musiikin nauhoitin youtubesta tyhyjälle C-kasetille tästä pelistä. Kasetti on hyvässä kunnossa. Viime kesänä taisin nauhoittaa. Mulla on semmonen vanhanajan tyylinen C-kasetti&radiosoitin. Siinä on se record-painike. Joskus pentuna 90-luvulla (minä oon myös kasarin lapsia) parin ystäväni kanssa usein tyhjille C-kaseteille nauhoitettiin esim huumorisketsejä, laulettiin lauluja. Tämä peli oli minulla ja veljelläni vuosien 93-95 aikana. Sitten nintendo 8 konsolipeli jäi unholaan kun ostettihin syksyllä 1996 PC pentium tietokone (vanha putkimallinen ja jumalauta ne oli muuten raskaita tietokoneita). Tän pelin musa on yks nintendo 8 pelien parhaimpia ja myös näissä seuraavissa nes 8 bit peleissä on huikea musa ; 1.blaster master 2.star wars(muistaakseni marshal parkerin australialaisen pelimusasäveltäjän tekemää musaa)
Tää on kyllä hyvä peli. Koskaan ei päästy serkkujen ja sisaruksien kanssa tätä läpi, vasta kuin sitten aikuisiällä. Vieläkin löytyy tämä peli itseltäni, tosin saksankielisenä.
Shadowgate on saanut varsinaisen jatko osan muuten ihan vasta joka on tehty samoilla grafiikoilla kuin tämä aikanaan. Beyond Shadowgate nimeltään ja löytyy Steamista
@@Tuomas85 Jep. Itsekin tiesin siitä vasta kun aloin tätä videota tekemään. Hassu yhteensattuma. Pitää jossain vaiheessa sitä yrittää päästä pelaamaan. Näyttää todella hienolta.
Huhhuh, kun venailin tätä tulevaksi Hobby Hallista.. Muistan, kuinka liimailin sitä tuotteen pikkukuvaa vihkooni ja unelmoin... Peleistä ei ollut silloin ihmeemmin taustatietoa, joten en tiedä miten juuri "Varjoportti" valikoitui ostoskoriimme. Mutta seikkailuna se oli pienelle mielelle ehkä hieman lannistava, joskin jo silloin muistan mielikuvitukseni vieneen tätä seikkailua paljon pidemmälle, kuin se olisi sen aikaisella teknologialla ollut mahdollista. :') Hyviä muistoja!
Tämä oli kyllä äärimmäisen turhauttava. Lainasin tämän joskus kaverilta ja koska enkun taidot oli silloin niin huonot niin kyllästyminen tapahtui todella nopeasti. Muistaakseni tätä myytiin joskus osana sellaista kolmen pelin boxia 🤔
Sain tän joskus lahjaksi, ilmeisesti laivalta ostetun ruotsiksi lokalisoidun version. Hyvin oppi ruotsia kun sanakirjan kanssa pelas. Hieno peli ja yks NES suosikkeja.
Nämä on aivan mahtavia videoita! 👍👍👍 Peliä tuli myös pelattua paljon pienenä ja oli vanhemmilla ihmettelemistä kun ostin viikkorahoilla suomi-englanti sanakirjan 😂
Porukat ostivat tämän minulle joskus 1991. Englannin taidot olivat vielä aika olemattomat, mutta tämän pelin myötä oppi hyvin sanastoa. Kotoa löytynyt Suomi-Englanti-sanakirja oli tärkeässä osassa tätä peliä pelatessa. Alun musiikki nostaa vieläkin kylmät väreet.
Tämä jäi kaupan hyllyyn. Musiikki oli mielenkiintoinen. Sulla on varmasti pitkä liuta näitä pelejä, mutta ota hyllyltä esiin Tecmo Cup Soccer Game. Minusta se on paras NES-peli ikinä, ja se on muuten vieläkin todella viihdyttävä pelata. Ja mitkä taustamusiikit! Ai, muistoja! 💥💥
En ole sitä koskaan pelannut, mutta muistan arvostelun. Se oli täällä euroopassa nimetty eri tavalla, mutta liittyy japanilaiseen Captain Tsubasa jalkapallo-animeen.
Tecmo Cup oli omia lapsuuden suosikkeja. Ehkä parhaat musat ja grafiikat mitä NESsillä on🔥🔥 Harmillisesti salasana systeemi oli melko pitkä. Välillä tulee pelattua tuota edelleen, ja musia kuunneltua💪🏽
Ai saatana, klassikko. Joensuun City-Sokokselta läks aikonaan matkaan alelaarista, vuonna ehkä 1992. Ensimmäinen kosketus roolipeleihin. Se riemu, kun itse, tai sisarus kekkasi jonkin arvoituksen, ja pääs pelissä eteenpäin. Helekatin kovat musat myös tässä.
Ahh… näitä ihania seikkailupelejä 80- ja 90-luvulta, joissa piti kokeilla kaikkea järkevää ja vähemmän järkevää päästäkseen etenemään ja aina kun arvasi väärin, piti alottaa alusta….
Ne osasi olla hyvinkin turhauttavia joskus. Sitten kirjastossa selasi pelilehtiä, että olisiko jossain niissä edes jotain vinkkiä. Paras tietenkin oli jos itse tai kavereiden kanssa ratkaistiin joku vaikea puzzle. Oi sitä onnistumisen riemua kun vihdoin pääsi pelissä eteenpäin!
Tämä oli yksi niitä harvoja NES-pelejä mitä omistin skidinä! Todella nostalginen peli itselleni. Ostettiin se paikalliselta Expertiltä pelkästään jännittävän kansikuvan perusteella 😄 Peli taisi olla ensi alkuun ehkä pieni pettymys, kun huomasi ettei se ollutkaan mikään tasoloikkamainen seikkailu. Mutta ennen pitkään siitä oppi löytämään viihdettä. Musiikki ja jännittävä tunnelma tekivät vaikutuksen. Serkun kanssa pelattiin usein ja koitettiin keksiä et miten missäkin ruudus pääsee etenemään. Koulussa oli jo jonku verran opeteltu englantia, mut muistan kyllä et suurin osa tekstistä meni ihan täysin ohi, ja usein yksittäisiä sanoja piti etsiä pitkäänkin porukoiden isoista suomi-englanti-suomi-sanakirjoista 😂 Nykyään tästä pelistä osaa nauttia paremmin. Erittäin mukava speedrun-peli myös! Itseltäni löytyy tästä se Game Boy Color versio, mikä on UI:ta lukuunottamatta melkein identtinen porttaus NES-versiosta. Cartti konsoliin kiinni, ja sohvalla löhöillessä peli menee helposti parissa kymmenessä minuutissa läpi 😄 PC:lle julkaistiin ihan muutama päivä sitten Beyond Shadowgate -jatko-osa tälle, mitä suosittelen kokeilemaan! Siinä myös tulee kinkkisiä pulmia, joita joutuu pähkäileen välillä päivä tolkulla et miten hitos tästä ny pääsee eteenpäin.
Ja mielenkiintoista myös et miksi Nintendo-lehdessä peliä puhuteltiin roolipelinä. Tuliko se siitä, että peli muistuttaa termistön tai grafiikan perusteella jotain D’n’D-seikkailua kenties? Vai pelkästään siitä, että peli on kuvattu pelihahmon näkövinkkelistä.
@@FifthOfNovember_Original Se oli kyllä mielenkiintoinen sanavalinta. Eihän tämä varsinaisesti ole roolipeli. Enemmänkin seikkailupeli, mutta voi olla, että tuohon aikaan vielä roolipeli-termin käyttäminen videopeleissä haki vielä paikkaansa. Beyond Shadowgate tosiaan tuossa julkaistiin vähän aikaa sitten. En edes tiennyt siitä kun lähdin tätä jaksoa tekemään, niin se tuli vähän yllätyksenä. Sitä täytyy ehdottomasti jossain välissä päästä kokeilemaan. Ja kiitos pitkästä kommentista!
Jos mä ikinä löydän SHADOWGATE Amiga 500:lleni, ilon kyyneleet tulis välittömästi silmiini 😹. SHADOWGATE vaikuttaa hienolta NES:illä 😺👍🕹️. Ja kukas muistaa DEJA VU?
Ai että kuule, pleikkari-ajassa kun oltiin niin multa alko Geimailu hetkeks hiipumahan, mutta kyllä Final Fantasy seiskaa jaksettiin vielä silti fanittaa (Ja Resident Eviliä pelätä!)... Oi niitä aikoja.
@@tk80 Tulee ehdottomasti! En tosin osaa sanoa koska, mutta varmasti tulee. Se on yksi parhaita pelejä joita olen koskaan pelannut. Vieläkin muistan sen tuskan kun opetteli sitä seiniä pitkin hyppimistä jonka oppi niiltä olioilta.
Tää pitää kyl jostai löytää omaan kokoelmaa,muistan ku tahkoin tätä skidinä. ❤ sit kans jostai pitäis sellanen auto peli löytää ku vigilante 8! Se oli kans huippu😊
@@Pelimuistelot V8 oli se oma suosikki kun siihen törmäsin ensin. Twisted metal tuntui jotenkin väärältä aluksi mutta siihen tottui. V8 oli sellanen peli jonka lainasin kaverilta.... Se on vieläkin mun kaapissa... 😂
Vigilante 8: 2nd Offense tuli ostettua ulkomaan reissulta aikanaan ja ohjekirjaa tuli selattua viikko ennen kun pääsi pelaamaan. Odotukset oli kovat kun tykkäsin ekasta osasta älyttömästi.
@@landstalker1076 Vigilante 8 ensimmäinen osa oli itsellä joskus. Se oli kyllä hyvä peli! Kakkososaa en koskaan pelannut. Landstalkeria en myöskään koskaan pelannut. Tuli vain nimimerkistäsi mieleen. Kiitos kommentista :)
@@TekstiValmis Näinhän se oli. Inafune sanoi haastattelussa "I don't even know what happened there." Kuvastaa kyllä hyvin koko peliä, vaikka pelattavuus suht hauskaa olikin. Kyse siis Bionic Commando Rebootista, jotka ei tiedä mistä tässä puhutaan.
3:20 "Ne tuuttas ulos kokoajan jatkuvasti Megamania ja uutta Street fighteria". Ja samaa tekevät vieläkin, mutta Megaman on vaihtunut Resident eviliin. :)
@@Pelimuistelot Carmageddon 2 ja Iron Maidenin soundtrack. Siinä sellanen kombo minkä ansiosta aloin pitää Iron Maidenista ja miksi mulla on sen seittemän keikkaa käytynä ja pelihuoneessa Iron Maiden Legacy of the beast Premium Flipperi.
@@Astraalilaama En edes tiennyt (tai ainakaan muistanut), että siinä oli Iron Maidenin biisejä. Jännää miten peleistä voi löytää itselleen vaikka lempibändin :) Kuulostaa todella hyvältä tuo flipperikin! Kiitos kommentista!
@@tomioffinland Demo CD:t oli kyllä mahtavia. Omalla demo cd:llä oli Life Force Tenkaa ja Porsche Challenge yms. Voi hemmetti niitä tuli pelattua ja paljon.
Oletko ostanut noita pelejä lapsena saamiesi pelilehtien perustella vai oletko vaan ostanut noita lehtiä jälkeenpäin? Mietin vaan että miten sulla on kaikista lapsuudenpeleistä lehti jossa kerrotaan juuri siitä pelistä.
Pelejä tuli joskus ostettua lehtien arvostelujen mukaan, mutta pääasiassa suurin osa peleistä tuli pelattua siten, että pelejä lainailtiin paljon kavereiden kesken ja sitten pelikaupassa monet peleistä ostettiin pelkän kannen perusteella. Osa lehdistä mulla on lapsuudesta asti säilynyt, lisäksi olen hyödyntänyt skannauksia jotka löytyy kaikkien ladattavaksi netistä. Pelilehtiä tuli muksuna luettua todella paljon ja niitä lainailtiin kavereilta, kirjastosta ja itsellekin tuli Nintendo-lehti. Ne on tärkeä osa omaa lapsuutta ja pelimuistoja. Ne kun oli ainoa keino saada tietoa peleistä silloin.
Mulla on myös kaikkee jäänyt vaan hyllyyn sieltä 90-luvulta asti kuten Super Powerit, Nintendo-lehdet ja hyllyn täydeltä pelejä. Silläpä nää muistelot on niin loistavia, kun itekin muistaa nuo ajat kuin eilisen päivän ja hauska huomata miten muutkin on näitä pelannu tatti huurussa!
DEMOLITION DERBY 2 oli mun eka PS1-peli, ku mä sain ekan PlayStation -konsolin joululahjaks vuonna 1998. Mä olin sillo 15-vuotias 😹🤘🕹️. DD2 oli kyl kova juttu, mut on pakko suositella DEMOLITION RACER - etenkin ku siinä voi pelata kaksinpeliä 😸😺👍🕹️🕹️.
Itsellä tutumpi peli Tiny Toonista oli NESsille Tiny Toon Adventures 2. Siinä oli super raivostuttava se vuoristorata-kenttä ellen väärin muista. Toisaalta siinä oli myös todella hauska minipeli/kenttä, jossa mentiin törmäysautoilla ja pitiköhän sillä tyrkkiä niitä vihollisia johonkin reikiin. Enpä edes tiennyt, että snesillekin oli Tiny Toonsia tarjolla.
@@Repeeli Minä en tuota NESin kakkososaa koskaan päässyt kokeilemaan joten kiva kuulla siitä juttua. Snesille oli myös joku Tiny Toons urheilupeli, mutta sitä en koskaan pelannut. Kiitos kommentista!
Tätä Tiny Toonsia en ole ikinä pelannut. WB:n piirretty peleistä minulla oli joskus Bugs Bunny Rabbit Rampage mutta siitä en hirveästi pitänyt. Snesin tasoloikista (muu kun mario & donkeykong) itselle parhaat muistot on sellaisesta Accoladen pelistä kun Bubsy. Siinä oli omaan makuun tosi kivat kentät kun oli vesiputouksia, tivolia, villiä länttä, viidakkoa ja tietenkin avaruus. Kentät olivat lisäksi aika laajoja ja niissä oli useampi oikea reitti jota pitkin pääsi loppuun. Bubsystä tykkäsi pikkusiskokin ja siskon kaverin muistan joskus sanoneen että ompa kiva peli kun on paljon värejä 😅
@@henrivayrynen5190 Kiva tarina! Itse en Bubsya ole pelannut (ehkä pikaisesti kokeillut), mutta muistan sen kuhinan mikä sen ympärillä silloin oli. Accoladella oli markkinointivivut väännetty täysille sen pelin kohdalla.
17:26 Itellä tulee mieleen yksi esimerkki hyvin tehdystä kummitustalokentästä: Banjo-Kazooien ”Mad Monster Mansion”. Tässä tasossa tutkitaan sekä taloa että sen pihapiiriä. Maisemat on hyvin tehty, ja sisältää monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Alue sisältää useita eri vihuja, jotka on sopivan helppo päihittää. Kyseisessä kentässä on myös monta mielikuvituksellista pelimekaniikkaa, kuten vessanpöntöstä laskeminen kurpitsaksi muuntautuneena 😄
