Kaikki lähtivät kasvuun. Nopeimmin juuria tuli niihin, joiden alemman silmun alapuoli oli veistetty tai halkaistu. Multaan tökätyt lähtivät kasvuun purkeissansa ja olivat siksi vaivattomia juurrutettavia. Sellaisenaan vedessä sesotetut pätkät lähtivät myös kasvamaan, mutta juuria ilmestyi hitaasti pitkin alkukesää. Pajuliemestä en saanut oikein minkäänlaista tulosta. Ilmeisesti tein virheen, kun otin oksat lepotilaisista pajuista hankien aikaan. Ehkä kannattaisi ottaa kasvavia latvoja liotukseen tai vaikka kuivattavaksi seuraavaa alkukevättä varten. Eli tutkittavaa jäi, mutta Zilgan taimia minulla on nyt kyllä ihan riittämiin.

Leikkaan viiniköynnökseni siinä vaiheessa, kun versot alkavat latvasta kasvaa voimakkaasti uutta pituutta. Videosta näkee, miltä kasvi silloin näyttää. Yleensä viimeisen rypäletertun jälkeen on silloin kasvanut 5-10 lehteä. En voi antaa mitään päivämäärää. Leikkasin omiani tänään.

Itse olen aina laittanut pohjoisen säihin risteytettyjä F1 hypridejä. Olen kuullut popcorneja näilläkin leveyksillä kylvettävän, mutta sadosta en muistaakseni ole kuullut keneltäkään. Kokeilisin itsekin, jos olisi aikaa ja jaksua enempi. Esikasvattaisin kuitenkin. Monesti sato on ihan hilkulla ennen pakkasia.

Tiedän, että kuusiaidan voi leikata kesäaikaankin. Jäisenä en leikkaisi. Mutta tuo raaka muotoon leikkaus minun mielestä kannatti tehdä ennen kerkkien kasvamista. Puulla menee energiaa silmujen aukomiseen ja kerkkien kasvattamiseen. Jos ne sitten leikataan isosti pois, kasvu menee vähän hukkaan. Kun aita on leikattuna kasvuun lähtiessä, kaikki energia menee oksiin, jotka saavat jäädä. Olen sillälailla vanhan liiton henkilöitä, että jatkossakin aion leikata lepotilassa, keväällä tai syksyllä. Olen juuri aloittamassa tämän vuoden leikkausta hankikannolta. Nyt on jo helpompi homma, kun vain oksanpäitä vähän saksitaan. Vastasin näin pitkällä viiveellä, kun mun vanhan koneen päivittämättömät ohjelmat eivät sallineet kommentoida.