Terveisiä latelle. "ihminen ei tartte alkoholia, tai tupakkaa". Kyllähän se juuri noin on periaatteessa. Mutta käytännössä, kun ihminen addiktoituu johonkin, niin sitten se tartteekin juuri sitä, mihinkä se on addiktoitunut. Minä olen ollut tupakasta, tai oikeammin nikotiinista addiktoitunut jo melkein 30 vuotta. Ikää alkaa tuleen ja tietysti haittavaikutukset alkavat korostua. Sen takia yritän olla ilman röökiä. Mutta ei siitä tahdo tulla mitään. Minä tartten nikotiinia. Ilman tupakkaa voin kyllä olla, mutta tarvin sitten jotain muuta nikotiinivalmistetta. Nuuskaa, tai nikotiinipusseja, tai niksapurkkaa yms. Olen myöskin tottunut juomaan alkoholia sillain ehkä tavallista ihmistä enemmän, joten minä tartten myös sitä alkoholia. Eihän se mikään terveystuote ole, eikä se pidä minua hengissä. Mutta se pitää minut järjissäni. Ilman alkoholia en saa nukutuksi, trust me, olen kyllä yrittänyt. Tai no, tietysti, kun on tarpeeksi unilääkkeitä tai muita, niin sitten kyllä nukkuu ihan hyvin ilmankin alkoholia. Mutta niin sitä ihminen vaan tottuu kuka mihinkäkin ja lopulta siitä tulee tarve, mistä on hyvin hankala päästä eroon. Kyse on riippuvuudesta. Ihminen ei tarvi riippuvuutta, mutta riippuvuus tarvii ihmisiä. Sen takia tässä jengi kamppailee kuka minkäkin riippuvuutensa kanssa. Jos kykenee irtaantuun, niin sehän on mitä mainioin asia. Sen jälkeen elämä on varmasti huomattavsti mukavampaa ja helpompaa ja halvempaa. Mutta niin kauan, kun on riippuvainen, niin sillon ihminen tarvii juuri sitä, mistä on riippuvainen. Vaikkei elääkseen sitä tarvitsisikaan. Mutta toimiakseen ja nukkuakseen yms. tarvitsee. Tietysti Jumala voi tehdä imeitä ja parantaa sairaita ja paljon muutakin mahtavaa. Mutta, jos ei ole sellaista kykyä, että voisi niin vahvasti uskoa siihen, niin sitä on hyvin hankala koittaa ainakaan sen voimalla näistä vaivoista parantua. Ja jälleen, usko pois, olen kokeillut sitäkin. Sitä on rukoiltu millon mistäkin syystä, kun on tuntunut, että sitä menee pohjamudissa eikä toivoa näy. Ei ole oikein rukoilut auttaneet. Eivät kyllä haitanneetkaan. Ja siitä huolimatta, ettei ne ole tehonneet, olen silti toisinaan koittanut rukoilla uudestaan, josko se joskus tärppäisi. Mitään varsinaista hinkua ryhtyä uskovaiseksi, taikka naksahtaa tuohon asiaan ei ole. Mutta jos se kerran auttaa niin moniin vaivoihin ja epätoivoisiin juttuihin, niin tottahan sitä nyt avun ottaisi vastaan sieltä, mistä sitä on tarjolla. Toistaiseksi se apu vaan toi ole toiminut. Liekkö sitten sitä uskon puutetta, vai mitä, mutta aika tuloksetonta on ollut. Ehkäpä se onnistaa eri ihmisiä erilailla. Ja olen kyllä saanut kuulla ihan tarpeeksi ja vähän liikaakin kaikenlaista uskon settiä, koska puoli sukua on uskovaisia. Seuroissa on kersana istuttu ja kuunneltu saarnoja. Sillon se oli lähinnä vastenmielsitä pakkopullaa, mitä nyt vain piti koittaa sietää, koska vanhemmat halusivat siellä käydä. Sen jälkeen, kun aikuistin en ole siellä käynyt. Ei sitä ihmistä voi pakottaa uskovaiseksi. Sitä joko uskoo, taikka ei usko. Itse en tiedä uskoakko, vaiko olla uskomatta. Tuskin siinä kauheasti mitään välimuotojakaan on olemassa.. Tietysti tapauskovaisia, mutta pelkkä tapa käydä vaikka kirkossa nyt ei tee kenestäkään minkään sortin uskovaista. Kyllä siihen tarvitaan vähän muutakin. No, nyt sitten kamppaillaan nikotiiniriippuvuuden, sekä alkoholiriippuvuuden kanssa ja katsotaan päivä kerrallaan, joskos se siitä vielä joku päivä selviäisi ja tapahtusi jotain, että sitä pärjäisi ilman noita. Mitään varsinaista hinkua, tai halua juoda alkoholia, tai polttaa tupakkaa ei ole ollut enään vuosiin. Se on puhtaasti vain tapa, mikä auttaa pitään järjen ja tolkun jotenkin kurissa ja järjestyksessä. Paska homma niin sanotusti, mutta ihan hirveesti en asialle voi mitään tehdä.
Asioista voi puhua monella eri tavalla . Se, että mies itkee toiselle, että voi kun mulla on huono itsetunto, tai säälii itseään, on kyllä jollain lailla luotaantyöntävää. (Ja naisena miehestä kuitenkin hakee jotain emotionaalista tukea ja vakautta, mikä vaan on fakta, vaikka monet naiset ristiriitaisesti haluaa kannustaa miestä ilmaisemaan tunteitaan ja jopa itkemään) Mutta jos saman asian ilmaisee niin, että mies kysyy toiselta neuvoa, mitä mä voin tehdä että mä olisin itsevarmempi/rohkeempi/vahvempi/en ajattelis liikaa mitä muut ajattelee musta. Se on vanhemmalta neuvon kysymistä ja itsensä kehittämistä. mentorointia. Ratkaisukeskeistä. Sellaista sen kuuluu olla. Eikä millään lailla epämiehekästä, vaan nimenomaan miehenä kasvamista. Ja sellaista naisena arvostan, jos oma mieheni niin tekee. (Ennemminkin kuin että hän kaataisi ensisijassa minun niskaani omia epävarmuuksiaan) Mieleen tulee myös, että ehkä nykyään kasvetaan tosi paljon oman ikäisten kanssa samassa ryhmässä (koululuokat, harrastusten ikäryhmät, pienet perheyhteisöt) niin ne vähän vanhemmat esikuvat, joilta kysyä tai seuraamalla mallista luontaisesti oppia, saattaa jäädä pois (ja opettajat ja vanhemmat voi olla liiankin kaukaisia ja vanhoja esikuviksi, ettei esim opettajalta tule kysyttyä miten susta tuli nuorena itsevarma. Vertaisten kanssa on jotenkin kilpailuasemassa. Koulussakin koko ajan kokeilla testataan kuka missäkin on miten hyvä, niin jotenkin ei omanikäiseltä halua kysyä neuvoa, eli antaa heille sitä arvostusta, että sinä olet minua parempi, kun käännyn sinun puoleesi. Aikuisena tämä on onneksi jotenkin helpottunut, kun työelämässä on enemmän konkareita ja aloittelijoita samassa. Jos lähipiirissä ei ole keneltä kysyä, niin sitten olet omillasi tai etsit apua netistä. Siellä on hyviäkin, niin kuin te, mutta sitten esim Andrew Taten kaltaiset esikuvat. Voisitte joskus puhua hänestä ja vastaavista esikuvista miehenmallina.
Kiitos tästä keskustelusta! Esikuvilla on kyllä suuri merkitys! Idoleilla, kuten artisteilla, on musiikkiskenessä kyllä aivan valtavasti alkoholin käyttöä promoavaa sisältöä, sille pitäisi saada vastaliike. Ja maailmanlaajuisesti se rocknroll elämäntyylin idealisointi vaan on niin suuri juttu, että se päihteetön elämä on jotain niin tylsää ettei sitä oikein edes voi tosissaan harkita. Juuri sitä elämätöntä yksinäistä villapaitanörtti-elämää, mistä ei ole kiikkustuolissa mitään muisteltavaa. (toinen teema päihteiden lisäksi myös mitä promotaan on irtosuhteet, että ne on intohimoa ja arvokkaita elämänmakuisia muistoja) Omaankin nuoruuteen esim Spektin Juomalaulu, Cheekin Sokka irti ja Petri Nygårdin musiikki vaikutti aivan liikaa enkä niitä juuri kyseenalaistanut, koska kaikkihan räppiä kuunteli eikä nyt ainakaan mikään tylsä uskovainen halua olla. Ja edelleen lapset laulaa Käärijää ja se on niin normalisoitua. Ja sitten on vanhat Irwinit, juice, eppujen murheellisten laulujen maat, baarikärpänen. Millaiset voimat meitä suomalaisia on vuosikymmenet oikein ohjanneet?? Onko ihme että alkoholia kuluu ja ongelmia on??? Ihan mind controllia Kristillisin termein syntiähän ne promoavat ja vetoavat ihmisen lihaan, joka on heikko. Naisia, viinaa ja rahaa. musiikilla ihmisiin pystytään vaikuttamaan ja asioita normalisoimaan, vuosikymmeniä. Baarissa käyminen, juhliminen ja päihtyminen on kuvattu niin ideaaliksi nuoruudeksi ainakin omassa nuoruudessani, mutta se mikä on nuorena coolia elämää pitäisi saada jotenkin arvona määriteltyä uudelleen. hyviä cooleja esikuvia siihen tarvittaisiin. Ja laittaa moraaliselle rappiolle vastaan. Ja jos henkivaltoihin on usko, niin saatanahan kyllä tykkää kun ihmiset juo ja että musiikki sitä ihannoi. Että oikeasti, mikä voima meitä oikein musiikkiskenen kautta tanssittaa ja miksi se musiikki on mitä on? Oikeasti alkaa kyllästyttää, ettei elämällä muka ole muuta korkeampaa sisältöä kuin alkoholi. Kertoo mielestäni arvotyhjiöstä, ettei ihmisillä ole arvokasta tekemistä ja kännissä oleminen ja sen myötä syntyneet toilailut tuntuvat elämässä joltain ja tarjoavat ne ”rankat huvit” ja rakkaimmat nuoruuden muistot rankan työ-ja perhe-elämän rinnalle. Jotkut nuoret äidinkin ovat omaksuneet somessa trendaavaa ”wine mom” kulttuuria missä kotoa pitää päästä ”sivistyneesti” lasillisille nautiskelemaan lapsivapaasta ajasta kavereiden kanssa. Monissa nuorissa perheissä vanhemmat vuorotellen tai yhdessä isovanhempien hoitaessa lapsia lähtevät ryyppäämään kaveriporukoilla ja se on ihan normaalia, koska pitäähän nuorten saada ”elää”. Jossain mielessä nykyinen nuorempi gen-z sukupolvi ei ehkä ryyppää samaan malliin kuin aiemmat, mutta muita päihteitä kohtaan asenteet ovat sallivampia. Tai sitten ollaan vaan tosi yksin, Koronan jäljiltä opittu olemaan, eikä ole sitä sosiaalista elämää, eikä yksin juominen monelle ole se juttu kuitenkaan vaan se siihen liittyvä sosiaalisuus. Kristilliset arvot, perheen tärkeys, kunnia ja moraali tarvittaisiin takaisin, ei ihmisen tarvitse päihtyä tunteakseen jotain elämän huippukokemuksia, päin vastoin. Ja ihan se vanha tapakristillinen kulttuuri, se missä etsittiin puoliso, rakastuttiin, mentiin naimisiin, kasvatettiin lapset ja rakennettiin jopa omin käsin se talo ja perunamaa. Siinä oli motivaatiota ja sisältöä elämään. Olla se perheen pää joka pitää huolta ja ponnistella toisten eteen, leimaantumatta sovinistiksi tässä ajassa, jossa koko (kristillinen) termi perheen pää on niin ongelmallinen. Monesta asiasta näkee miten maailma vihaa Kristusta, ja niin Raamattu sen toteaa olevankin. Teillä entisillä addikteilla on se siunaus, että tiedätte mistä niitä vertaisia voi etsiä, juuri näistä ryhmistä. Että on parhaimmillaan vaikka joka päivälle se samanhenkinen porukka missä jakaa vaikka tunti tolkulla ja löytää se uusi ystäväpiiri. Mutta niille jotka ovat vaan yksin ja ahdistuneita tässä modernissa yhteiskunnassa, mutta (ainakin toistaiseksi) ilman addiktiotaustaa, ei ole samalla tavalla ryhmää. Ehkä seurakunnilla olisi joo, mutta taas tullaan siihen ”villapaita” mielikuvaan. Tai sitten on niin woke-kirkkoja, jotka eivät noudata Raamattua. Tarvittaisiin enemmän jotain coolia mutta aitoa kristillisyyttä. Ja tässäkin podcastissä sitä jo on, kiitos siitä! 🥰
Hei kamut pls 🙏 . Voisitteko ottaa joskus aiheeksi sen , että miten meillä alkaa päihdehoidon taso alkaa putoamaan?? Oon nyt ollut 9-10 vuotta kohossa ja mä nään se vaan rapistuvan , paikkoja lopetetaan , ei pääse enää katkolle ja jos pääsee niin se on max 2kk jatkohoitoa ja thats it .suomessa nyt ei muutenkaan ole hyvä se ollut . Nyt mulla menee hyvin eikä kohossa tarvi ravata päivittäin vaan käyn kerran kk (buvidal) , MUTTA nyt koronan , sodan , hallituksen takia tää romahtaa , ja arvaa tuleeko tää räjähtään käsiin ? Tulee .siks pls tää aihe ,olis edes jengin tiedossa mitä tulevan pitää.
Hauska miten kristityt julistaa israelin hienoutta, juutalaiset näkee jeesuksen vääränä profeettana ja mikään historiallinen fakta ei tue israelin valtion historiaa mut nää on vissii näitä uskon asioita sitten.
Hyvää tekemistä tämä sekä ne aiemmat jaksot mitä on tullut katottua ( koko kanavan löysin vasta hetki sitten ). Pakko tosin myöntää, että tuntemattomia suuruuksia itselle muutamat vieraat 🙄. Sitten ehdotus tuleviin setteihin : Rane Raitsikka, vähintään tuhannen ja kahden tarinan mies, veikkaisin että tulis melko pitkä jakso kun vauhttin pääsisitte.
Israelin ja Länsirannan tilanne ei ole mitenkään niin yksinkertainen, kuten tässä implikoitiin. Ihmisoikeusrikoksia on tehty puolin ja toisin jo vuosikymmeniä. Israel valtaa laittomasti alueita ja kaventaa palestiinalaisten elintilaa tietoisesti.
Höpöjuttuja.Ei jumala anna kolmea murhaa anteeksi.loppu kirsikka on kakun päällä, että höpötetään mielikuvitus henkilöstä, eli jeesuksesta. Pöpipäillä on ihme etuoikeus tässä valtiossa saada anteeksi rumia asioita🤔🤢😔.
Tuo naureskelu asioille,mitkä on omaisille tuskaisia,on todella epäkohteliasta.Laurikin puhuu teloituksistaan,kuin olisi maitoa ostanut.Älkää antako tv aikaa tuollaisille tyypeille.Kukaan täysjärkinen ei teloita ketään,saati kolme kertaa.Luonne on mikä on.Ei usko sitä muuta.
Jumalauta tää teidän dynamiikka on vieraiden kanssa hyvä. Todella hyvää katsottavaa. Varsinkin, kun tiedätte mistä puhutaan, kun vieraan päihdehistoriaa käydään läpi. Tekee keskustelusta neutraalimman ja rennomman. Jatkakaa hei jäbät ja taustajoukot hyvää duunia 👌 Immu vois olla hyvä vieras teidän aihepiiriin.
Todella hyvä jakso taas! Tällaista keskustelua tarvitaan ehdottomasti lisää. Toivottavasti tämä podcast leviää mahdollisimman laajalle yleisölle, ja varsinkin päättäjille. Hienoa työtä teiltä kaikilta!
Late Johansson : varo ympärilläsi vaikuttavia teeskentelijöitä, jotka esittävät Herran palvelijaa, mutta ovat niin kaukana Jumalan rakkaudesta, etteivät erota Hänen suojattiaan ( minä ) saatanallisista harhauttajista ja eksyttäjistä. Silloin kun Kaikkivaltias valitsee lähettiläänsä ja edustajansa, ei kunniatehtävästä ole lupa kieltäytyä. Yltäkylläinen elämä arjen pikku nautintoineen on Kaikkivaltiaan suoma etuoikeus, kuin ennakkoon suotu lahja tai korvaus tulevasta vaativasta hyvyyden työstä maailman ja ihmiskunnan hyväksi. Silloin kun Kaikkivaltiaan hiljainen kausi on viimein ohitse, silloin kannattaa korvat höröllä kuunnella.😉🙏
