@@marssiantenni Höyrytys on kyllä aika pehmä keino kostuttaa tuollaistakin materiaalia. Silitysraudasta en tiedä, mutta hyrykeitin vois olla aika tehokas.🤔
Olisikohan tuon liiman voinut sulattaa IPA:lla? Sitä monesti korjausvideoissa käytetään vanhojen tarrojen ja teippien poistoon. En ole vielä katsonut videota loppuun.
Onko tämä VTT:n vastavalmistunut VOKE-laboratorio? Varovasti noiden reikien kanssa silti. Kun ei sitä vielä ole kaiken kattavasti niiden suhteen sopivuuksia ja kestoja koestettu edes sen vuoden minimin s-puolen vaihdon keston suhteen kai !?
En ota kantaa tähän itse videon asiaan - Se on minulle osaamiseni ja tietämykseni ulkopuolella. Otan kantaa kiinalaisiin tuotteisiin yleensä. Missä nuo elektroniikan amerikkalaiset, saksalaiset, japanilaiset, jne "huippumerkit" nykyisin tehdäänkään. Totta se että kiinasta tulee paljon heidän omaa paskaa elektroniikassakin, mutta myös toisin päin. Muutaman kerran olen oikeasti ihmetellyt miten muutamalla eurolla voi saada mitään noin hyvin toimivaa.
Joo, kyllähän tämä(kin) kiinalainen pettymyksen tuotti. Tuossa laatikossa on sauma auki, oliko alunpitäen hitsattu mutta viimeistelyssä hiottu hitsi pois. Eristysnauhalla piti kasaan laittaa ja ensi talvena hitsata ja maalata uudelleen.
@@romppaukko joo, ei se asbestia ole. Se vaan näyttää siltä. Asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa vielä 80-luvulla ja ovat iso ongelma peruskorjausten ja putkiremonttien yhteydessä.
@@marssiantenni Onhan niitä sellaisiakin joissa on näyttö ja niistä kuvan saa myös videotallenteeseen. Ja tavallisessakin mikroskoopissa pystyy kompensoimaan silmälasien vaikutuksen. Niin...ja ne elektroniikassa käytettävät taitaa olla oikealta nimitykseltään binoskooppeja.🤔
Hatunnoston arvoinen korjaus jälleen.🤩 Oletin ilman muuta, ettö putken sisään tulee moderni vastus, mutta eipäs tullutkaan! Ei tainnut resistanssiin juuri vaikuttaa? Ainakin 12,7/0,16=79 ohmia
ПРИВЕТ МОЙ ДРУГ 💃 ! СПАСИБО ТЕБЕ БОЛЬШОЕ ЗА ТАКОЕ КАЧЕСТВЕННОЕ ВИДЕО И ПОДРОБНЫЙ ШАГ ЗА ШАГОМ ЭТАП ЗАМЕНЫ ЛАМП ПОДСВЕТКИ ... я сначала думала что в этих приёмниках используются на подсветку дисплея - обычные светодиоды , а ты мне показал что там внутри этого приёмника ! МОЛОДЕЦ ★✩✩✩★ !!! ... подписалась на твой канал 💌💖💋
Noista putkien rakenteista kun kertoilit, niin onko se suomalaiskeksintö se kun ne sisuskalut käännettiin pystyasentoon? Vai mikä parannus se suomalaispatentti on?
Tuosta keksinnöstä en tiedä, mutta lienee valmistustekninen ja tuotekehitysjuttu (=pieni koko) että osat ovat yhdensuuntaiset putken kuoren kanssa. Sekin rakenne on varmasti vaatinut valmistustekniikan kehitystä jotta saadaan kannasta ulostulevat johtimet hitsattua elektrodeihin.
Miten nyt sanoisinkaan ? Hienoa mikä hienoa - Odotinkin että milloin päästään näiden "ikivanhojen" putkien kimppuun. Niin moni nyky tallaaja ei ymmärrä entisaikojen ihmisten elämästä sitäkään, että vain radioista ja paperilehdista heillä oli jonkinlainen mahdollisuus saada tietää kuinka se "maailma makaa" 👍
Molemmat on tuotu markkinoille 1926 ja voisi olettaa eri radio suunnittelijoitten käyttäneen näitä 30-luvun puoleenväliin. Putkien kehitys oli varsin kiivasta tuohon aikaan ja uusia putkityyppejä tuli markkinoille kovaa tahtia. Varmasti putkien saatavuutta huolloissa oli 40-luvun ehkä jopa 50-luvulle.
Tommonen kun tulee yllärinä eikä kerkeä keulaa keventämään niin tulee rumaa jälkeä. Helppohan se olis vauhdilla tulla uudelleen kun tietää kohdan mutta pimeellä kun laskee keulan tuohon 💀
@@marssiantenni Joo mulla hajos joskus piikki dt:stä takaiskarin jalka/silmukkaosa kun ajoin jäällä railoon 90 vauhdilla, kuski vähän hyppäs ilmaan kun penkki läsäytti takapuoleen vaikka ajoin seisten 😄
Kyllä saa juu varoa pikkuteillä. Kerran läksin henkilöautolla sivutielle ajattelin etä menee läpi jonnekkin,no oli aika jyrkkä alamäki ja pehmosen olosta kunnes alhaalla hokasin että onkin tukkitie ja siellä vaan kääntöpaikka! Ei auttanu muu kun yrittää ylös sitä jyrkkää mäkeä,keskusta kovasti noussu rekan painosta ja ei oikeen voinu ajaa toiset pyörät siinäkään. No mäen päälle pääsin ja sen jälkeen kyllä mietin kannattaako joka paikkaa lähteä katsomaan heh!
@@marssiantenni Nopeasti vastasit. :) Sitten luultavasti oma kämmi. Mielenkiinnolla katson putkiradiovideoitasi. Minulla on muutama ostettuna, muuta en ole niitä korjannut. Torilla juuri nyt pari mielenkiintoista tapausta: toisessa tulee alkuperäinen pahvilaatikko mukana ja toinen on 20-luvulta, mutta tosi huonossa hapessa.
Pitkä- ja keskiaaltoalueen radio on tuo. Virityspiirin resonanssialueesta päätellen. Tyypillinen tuon ajan vastaanottimeksi. Lyhytaaltoalueen rajalle jää tuo yläbandi.
Näin ne taajuudet ja alueet on samoina pysynyt vuosikymmenet. Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka nuo ovat muodostuneet? Onko vaan ensin lähdetty tekemään jotain ja käyttämään jotain taajuutta josta sitten on muodostunut "standardi"?
@@marssiantenni Kyllä se varmaan niin on määräytynyt. Sitten on vaan perustettu joku organisaatio tyyliin ITU jonka kokouksessa on lyöty sinetti ko. asialle ja sen jälkeen siitä on tullut määräävä tekijä toiminnalle. Toki testaustahan se on kehittäjiltä vaatinut että mikä on optimaalista millekin toiminnalle. Sitähän se on radiotekniikan kehittäminen nykyäänkin. Vaikkei tekniikkaa sen alkuaikoina ole radiotekniikaksi vielä tituleerattukaan, kun ei ole tiedetty millä nimellä ilmiötä kutsutaan. Sekin on pitäny keksiä. Ja mitä suurimmassa määrin tuokin radio on alansa ptototypian tuote. Käsin tehty ja luotettu että kaikki toimii. Toki joitakin komponentteja on jo tuolloin tuotettu teollisesti, kuten konkkia ja vastuksia ja radioputkia tai noita kaiutinäänirasioita ja säätönuppeja. Mutta kalliita pelejä niistä on tullut. Samassa mittaluokassa on oltu kuin matkapuhelinten kanssa 80-luvun lopulla.
Sehän on ihan paska se kypäräpuhelimen ääniominaisuus. Joidenkin headsettien kanssa on ihan sama juttu. Mikrofonin sieppaustaso on olematon. Ei ole ensimmäinen kerta kun niin on.🙄
Ei ole vika kypäräpuhelimen mikkilinjassa. Sena toimii mainiosti kypäräpuhelimena sekä oikean puhelimen (kännykän) kanssa. Ikävä kyllä, vika on GoPro kameran audion vastaanotossa. Mitä (kieroja :-) temppuja sen sisällä on tehty, ei ole tietoa.
@@marssiantenni Ei se olekaan mikrofonilinjassa se vika. Se on siinä mikrofonissa itsessään ja se vaikuttaa kolmansien osapuolten äänitasojen hallintaan. Ja eteenkin silloin kun jossain laitteessa taso on kiinteä ja jossain herkkyyttä säädetään automaattisesti. Erään headsetin kanssa oli sellainen ongelma, että kaikki toimii täysin tietokoneen kanssa, mutta eipä toiminut puhelimen kanssa. Eli jos tuossakin olis erillinen bt-mikki kypärän sisällä, niin äänen laatu saattais olla aivan toinen, kuten tuon lankamikin kanssa. En tiedä miten tuon kypäräpuhelimen mikrofoni on sijoitettu. Mutta jos ääni kulkee pehmusteitten läpi, niin puhelin saattaa sen osata korjata, mutta äänityslaite ei.
Reikäniittien korvikkeita voi katsella popniiteistä, joita saa ainakin minimissään 6 mm pitkinä. Niittiosa vaan irti varrestaan, ja naputellaan pistepuikkoa apuna käyttäen paikalleen.
Joo, eihän tuo 3mm "cheese head" kuusiokolo RST ruuvi oikein ajanhengen mukainen ole. Olen yrittänyt katsella vanhanmallin putkiniittejä, mutta tarjonta niille näyttää olevan huonoa, tai sitten pitäisi tilata 1000kpl😵💫😖. Tosin onhan näitä messinkisiä putkiniittejä rikki yhdestä jos toisesta vanhasta radiosta kuten edellisestä Philips 947A radiosta, ovat vaan tietenkin kaikki aina erikokoisia.
Mulla on muuten jossain tuota eristepaperia pikkunen rulla,sellasta mäihäpapruahan se. Ollu meillä varmasi vuoskymmenet kai veli jostain tuonu kun alotti sähköopinnot 1967,muistais vaan missä on...
Kiillettä taitaa olla tuon konkan eristeenä. Öljysukka kuitenkin toimii vuosikymmenestä toiseen. Siinä missä muoviset ja kumiset kovettuu, hapertuu tai sulaa pysyy oljysukka notkeana. Sitä vaan ei enää löydy 😕
@@marssiantenni Joo ... Hienoinen puute sähkötekniikkaa opiskelleelta moinen historiatieto. Toki sain siihen vinkin eräältä paremmin asiaa osaavalta ja kävin lueskelemassa ko. asiaan liittyvää laskentateoriaakin. Mutta järkee käypä selitys ja tuon konkan voi rakentaa uudelleen jos se jostain syystä vaurioituu. Mutta onpahan keksintö.🤔😳
Käytännössä toleranssit huomioiden 1pF = 1 cm. Tarkasti ottaen 1 pF = 0,9 cm, mutta liiallinen tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä, näin on joku viisas sattuvasti sanonut.
Eiköhän tuo liity Leydenin pulloon. Kerroin 1 taitaa olla riittävän tarkka. Faradi on SI-yksikkö, ja sellainen systeemi ei oikein vieläkään passaa Yhdysvalloissa, Liberiassa ja Myanmarissa.
Tämä olikin mielenkiintoinen juttu kun tarkemmin tutkin. Kapasitanssin yksikkönä on cm (centimeter) ollut käytössä joittenkin tietojen mukaan jopa 50-luvulle saakka. Kapasitanssin yksikkönä cm liittyy joskus käytössä olleeseen CGS (Centimetre - Gram - Second) järjestelmään. 1cm = 1,1126pF tai 1pF = 0,8988cm Eli 500cm = 556,3pF :-) :-). Mikäs oli mittaustulos???
@@marssiantenni Enpäs ollutkaan tietoinen tuon cm-yksikön alkuperästä. Ilmeisesti eristysvastuskin on kunnossa, kun parempi mittari näytti tasan oikeaa arvoa.
@@reijoliljedahl7170 yllätys oli minullekin, luulin alkuun jotta 1cm = 1pF ja kyseessä olisi ollut vain merkintätapa eroavaisuus. Vielä suurempi yllätys on tuo mittaustulos!!!
En tiedä olenko jo myöhässä, mutta eikös tuohon vanhaan magneettirautaan vois istuttaa Neodyymi-magneetin, niin ei tartte tehdä koko rautaa uusiksi. Sehän muuttaa kaikki raudat magneettisiksi kun magnetismi johtuu raudassa.
Joo, olisihan sitä mahdollista kaikenlaisia virityksiä tehdä, mutta halu olisi pitää alkuperäiset osat tai sitte uudet mutta samanlaiset. Ei ole tuommoista magneettia vielä mistään kataloogista vastaan tullut.
@@marssiantenni Noita nappimagneettejahan myydään melkein jokaisessa hyvin varustetussa rautakaupassa. Ja elektroniikkaliikkeissä jokaisessa. Sillä voi magnetoida tuo vanhan uudelleen. Tai sitten sitten tasasähkökelalla.
Voi kun mukava näin RU-vidn välityksellä "tavata taas" - Kunhan aikaa on niin katson taatusti joka osan. Itelläni on järkyttävä kasa vanhoja toosia, olen niitä "intohimoisesti" keräillyt kun vielä saa. On putki toosaa, ja ehkä eniten transistori sellaisia. En kuvittele että saisin ne kaikki pelittämään, mutta jotkut minulle tärkeimmät kuitenkin. Marssiantenni, olen vilpittömän iloinen videoistasi 👍
Kyllä nämä vanhat radiot(kin) antaa perspektiiviä ajalle. Onko käyttäjät tai ylipäänsä aikalaiset enää keskuudessamme, muistavatko he kun radiosta kuunneltiin ja toisaalta kuinka onkaan tekniikka kehittynyt, loppujen lopuksi huimasti ja lyhyessä ajassa. Terveyttä ja antoisia elinpäiviä äidillesi!
Noita puuseppien tekemiä radiota sentään voi vielä korjata. Toista se on noiden muoviseppien tekemien kanssa. Ne vasta haastavia on kun muovia pitäis saada korjattua. Monesti aika mahdoton tehtävä on se.
Joo, onhan nää puulaatikot siinä mielessä helppoja ja tehtävissä olevia. Toisaalta nuo bakeliittikotelot, ehjät sellaiset, tuntuu mukavalta kun riittää pesu ja vahaus :-).
@@marssiantenni tietenkin, jos niistä ei ole lähtenyt kappaleita. Sama on niiden pakeliittisten säätönuppien kanssa. Joutuu epoksivaluhommiin kun kaikki palat ei ole tallessa.
Älä ala keräämään postimerkkejä. Turhaudut ja vaivut synkkyyteen. Itse keräsin postimerkkejä käytännössä koko ala-aste ajan, sitten kiinnostus asiaan loppui. Nykyään kerään seteleitä ja kolikoita, jotka liittyvät Suomen historiaan. Harrastus on välillä katkolla, koska ne setelit ja kolikot "maksavat maltaita" jotka haluaisin kokoelmaani. Kyllä tuollainen käsillä tekeminen ja entisöinti tuottaa suurta nautintoa, vaikka välillä tuntuu, että hiukset harmaantuu ennen aikojaan.
Mitäs jos laittaisi hevosenkenkämagneetin päihin pienet litteät pari milliä paksut neodyymimagneetit? Napaisuudet vaan pitääkatsoa, että tulevat eri päin.
Joo, täytyy katsoa ja miettiä kuinka radikaaleja korjauksia vanhaan radioon raaskii tehdä. Tosiasiassa eihän tällä radiolla käytännössä mitään tekisi vaikka se olisi täysin toimintakuntoinen. Toki olisi houkuttaisi saada kuulla; "miltä se kuulostaa". Itsellä on näkemys että yli 50vuotta vanhat pitäisi olla tai ainakin näyttää, korjauksen jälkeenkin, niin alkuperäisenä kuin suinkin on mahdollista.
Epäilen kuitenkin ettei kelat ole poikki amppeerien takia. Oletan varastoinnin aikaisen kosteuden vaikuttaneen kuparilankoihin siten että lanka on syöpynyt poikki.
