Turun tuomiokirkko on Suomen hienoimpia kirkkoja, ja juurikin Turun tuomiokirkko liitti Suomen länsivaltoihin. Piispa Maunu I oli vihkimässä Turun tuomiokirkon 17.6.1300 toimiessaan Turun piispana vuosina 1291-1308.
Melko surkea eliittimäinen joutava tarinointi. Natiivisuomalainen on ollut miltei Kivikaudesta saakka Suomessa. Häntä ei ole heiveröinen Agricola eikä Vatikaanin palkkaama Ruotsin Kuningas armollisesti antanut. Hänellä on ollut kuningaskuntia ja pitkä historia osana Viikinkejä kulkemassa ympäri koko Eurooppaa. Tutustukaa ihmiset Suomen salattuuun muinaishistoriaan ja jättäkää hyvästit näille hymistelyille paitsi ehkä te lampaat jotka nukuttekin toisen antaman maski-identiteetin ja identiteetti-maskin kanssa.
Hyvä ydinajatus Tuomiokirkon peruskorjaamisessa on varmasti juuri se että siirretään loputtomat kirkossa olevat varastot toisaalle. Tai tehdäön kuten esim Ateenassa, Pantheonilla on sen lähettyvillä sille omistettu nykyaikainen näyttelytila. Turun Tuomiokirkko merkittävimpänä kirkkona maassamme ansaitsee oman erillisen näyttely rakennuksensa.
Arvon nimmimerkki Mitähän mahdat tarkoittaa loputtomille varastoilla. En tunne juuri muuta kuin Sakariston ykäpuolella olevan. Mahdatko tarkoittaa Tuomiokirkossa olevia kappeleita ja kuoreja ja niillä olevia hautamuistomerkkejä ja veistoksia. Ne ovat elimellinen ja tärkeä osa Tuomiokirkkoa. Mietipä uudestaan.
Fun fact: Väestörekisterin Nimipalvelun tilastotietojen mukaan Suomessa saa vähintään yksi ihminen vuodessa nimekseen Lalli. Tilasto ei kerro, onko kyseessä puhuttelunimi vai toinen (tai kolmas) etunimi. Vuosina 2000-09 nimi on ollut yli tuplasti suositumpi kuin muina aikoina. Henrikejä nimetään useita satoja vuosittain. Tuon nimen kulta-aika on ollut 1980-90-luvuilla. (En tarkistanut vaihtoehtoisia kirjoitusasuja tai johdannaisia.)
Gaelic the Finn jätti niin vähättelevän kommentin, että nyt oli pakko sanoa jotain. Hieno esitys erittäin mielenkiintoisesta tutkimuksesta, joka avaa ihan uuden pienen ikkunan Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen rakennusvaiheisiin, josta kuitenkin tiedetään niin kovin vähän. Kiitos Ilari Aalto ja tuomiokirkkoseurakunta.
Netti lisää Suomalaisten kiinnostusta Suomen muinaishistoriaan.Samoin Lalliin ja Piispa Henrikiin.Uskon että Köyliön järven arkeologinen tutkimus ja luotaus antaisi löytöjä. Olen innostanut lapsiani Suomen historiaan. Raili mamma
Eeva-Kaisa Ahlamo nyt ihan sinulle ja muillekin tubetin esityksille, niin tässä on todellakin mallia ihan kaikille muille vastaaville esityksien/ tallenteen tekijöille. Sinun rouva Ahlamon tämä esitys oli mielestäni valmisteltu ihan viimeisen päälle hyvin ja esitystapasi oli huippua ja elävöityä! Isot kiitokset Sinulle!
Ehkä tämä kannattaa pitää RU-vidssa "kouluesimerkkinä" siitä, että kaikkein tärkeintä näissä jutuissa on kunnollinen ja asiantunteva äänisuunnittelu ja sen toteutus. Mikrofoni mahdollisimman lähelle suuta ja yleisön joukkoon kysyjille liikkuva mikrofoni. Videoissa tärkeintä on sittenkin äänen hyvä laatu... Kannattaa ... äää... tietysti.. niinku... äää .... opetella ... siis... äää... niinku myös... niinku puhumaan äää... se, minkä niinku ...siis... äää.. meinaa ... niinku... äää sanoa... näissä akateemisissa intellektuaalisissa... ääää... ponnistuksissaan! -Äää!
Oikein tarkasti esiin tuotu 1400 luvun Turun tuomiokirkon historiasta . Mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava esitys. Tällaisia esitelmiä kirkkojemme historiasta kaipaisin lisään.
Kiitos luennosta, erittäin mielenkiintoinen. Onko Henrik koskaan ollut "virallinen" pyhimys? Häntähän ei löydy useimmista katolisen kirkon pyhimysluetteloista tai kalentereista. Oliko Henrik vain pohjoismainen keksintö, vai onko hänet oikeasti kanonisoitu?
Luultavasti paljolti piispa Maunu II Tavastin luomaa traditiota pyhän Henrikin legendan pohjalta. Maunu II käytti valtaa ja kehitti Suomea eli Turun hiippakuntaa varsin itsenäisesti, joten ei olisi erikoista, jos tämä olisi pitkälti paikallista luomusta.
Yksinkertainen vastaus: Pyhän Henrikin kultti vakiintui Turun hiippakunnan alueella (alkupisteenään Nousiainen) jo hyvin pian oletetun I ristiretken jälkeen niin vankaksi, ettei virallista kanonisointia enää katsottu tarvittavan. Toisin sanoen Henrik kuului siihen - yllättävän suureen - kategoriaan pyhimyksiä, jotka "käytäntö ja suosio kanonisoivat". Viralliseen kanonisoimiseen kun pyrittiin usein nimenomaan kultin vahvistamisen pyrkimyksissä (kun pyhimyksen tunnettuus oli heikkoa eikä palvonta kansan keskuudessa, syystä tai toisesta, ollut niin vahvaa kuin olisi toivottu). Ehkäpä tämä avasi kysymystä!
