Elin elämäni yhtä vaikeinta aikaa ja olin menossa autolla Keski-Suomeenpäin. Puhelimeni kilahti ja sain tekstiviestin. Asiasta tietämätön tuttavani oli kirjoittanut tämän kertosäkeen tervehdyksenään minulle. Tajusin, että on Jumala joka näkee ja kuulee ahdistuneen ihmisen äänettömätkin huokailut. Ei ole ainut kerta kun laulu tuo lohdutuksen ja antaa ”voimaa päivään uuteen”.
Olen sairastellutkin joita ei ennen ole ollut.. Siitä saakka kun yksi aamu viime vuonna sain järkyttävän kokemuksen... Josta en ole kenellekkään kertonut.. 🙏🏻
