Paappani Severi Vainionpää oli Jurvalaisten komppaniassa hyökkäysvaiheen ja sen jälkeen siirrettiin JR16/19prikaatiin. Kitee ,Kaalamo, Ännikänniemi, Tirinmäki, Okamäki.
Ihmetellä täytyy minne unohtuivat miehet ja naiset Isojoelta. Isäni ja hänen sisarensa mies mm.kuuluivat JR 58:aan. Isäni sota-aika kesti aikanaan n.viisi vuotta. Se on pitkä aika nuoren elämästä. Isojoen sankarihaudalla on monia elämänsä nuorena uhranneita. Toivottavasti ei jouduta enää koskaan suomalaisina kokemaan sodan kauheuksia. Ukrainalle se on tänään kauhistuttavan totta.
Pakko kertoa; Isoisä kertoi, että kun pitkältä marssilta päästiin leiryitymään niiin .... heimopataljoonan pojilla oli kilju jo valmis.😂 Se Suomipoikia ihmetytti. Ilmeisesti kantoivat pesämunaa repussa.
Sotien aikaan huudettiin Jumalaa apuun, poterossakin. Saamme olla kiitollisia, että silloinen sukupolvi, oman uhrinsa ohessa, kunnioittivat Jumalaa ja täyttivät kirkot, etsien Herramme apua. Suuri oli esi-isiemme ja äitiemme uhri, mutta sekään ei meitä pelastanut yksistään, Jumalan laupeus ja apu piti saada - ja se saatiin! Olen ylpeä Teistä, veteraanit, sekä sotilaat, että lotat ja kaikki isänmaamme puolustamiseen osallistuneet, myös Te, jotka huusitte Jumalaa apuun. On hienoa olla Suomalainen.
