Vauramo teki hienon Lammion. Vaikka tykkään siitä "vihattavasta" Lammiostakin, niin liikuttavinta, mitä fiktiivisen tarinan kautta voi kokea, lienee saada kohdata ihminen, josta aiemmin oli saanut nähdä vain luotaantyöntävän ulkokuoren. Saada ikäänkuin tehdä rauha jonkun kanssa ja todeta taas kerran että ihmisiähän me kaikki olemme, miksi oikein riitelemme.
Tekstit - tekstit - tekstit!!!! Taas menee puolet haastateltavan vastauksista hukkaan, niistä ei saa selvää taustan älämölön takia, prkl! Laittakaa tekstit tai editoikaa taustamelu pois.
Kuulokkeilla kuuntelu auttaa ja vaihtoehtoisesti muuten vain nupit kaakkoon. Tilanne ja tila olivat mitä olivat, joten ihan optimaalista ei haastattelu ollut. Sen verran olen kuitenkin itse kuunnellut näitä, että kyllä jutuista selvän saa. :) Tekstittäminen helpommin sanottu kuin tehty myös ja vaatisi runsaasti lisäresursseja. Kiitos joka tapauksessa kommentista!
