Hannu Hoskonen kesk :
Arvoisa herra puhemies! Muutama asia vielä illan päätteeksi omalta osaltani. Ensinnäkin kun puhutaan hiilinielusta, niin hiilinieluhan on käytännössä Suomen olosuhteissa metsien hoitoa, metsien kasvua, tuottavaa talousmetsää ja samalla myös peltojen hoitoa. Maatalousmaa on myös merkittävä hiilinielu, kun sitä oikein hoidetaan. Nämä molemmat meillä osataan.
Ja sanon tässä välillä, kun edustaja Kopra piti äsken mielestäni ihan hyvän puheenvuoron ja puhui ansiokkaasti tässä yhteistyöstä, niin ainakin talousvaliokunnassa, missä istun yhtenä jäsenenä, olemme tehneet - kokoomuksen edustaja Sankelo, puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen ja muutkin kokoomuslaiset - erittäin hyvää yhteistyötä, olen siitä suorastaan kiitollinen. Ja ymmärrän opposition näkemyksen. Oppositio käyttää järeintä asettaan, välikysymystä, silloin kun haluaa, eikä yhdenkään hallituspuolueen jäsenen siihen kannata mennä sanomaan, että se on väärin. Sen harkinnan tekee oppositio, ei hallitus, ja sitä pitää kunnioittaa. Se on yksi semmoisista eduskunnan työn parhaista mausteista tässä koko hommassa, että saa keskustella ja purkaa sydäntään siitä, miten asiat ovat. Arvostan tätä edustaja Kopran hyvää työtä omassa puolueessaan ja varsinkin sitä, että hän on ainoa, tällä hetkellä, kokoomusedustaja salissa, ja se osoittaa, että hänellä on ainakin tahtoa ja osaamista tämän asian vahvaan esiin tuomiseen - kiitos siitä.
Mutta vielä hiilinielusta jatkan sen verran, että metsienhoidon hyvä taso varmistaa meille hiilinielun toimivuuden. Jos me teemme sen viisauden, niin kuin olemme vahvasti pyrkimässä, että laitamme taimikot kuntoon metsissämme, ne taimikot, jotka ovat uudistamisvaiheen jälkeen ihan sinne seitsemään kahdeksaan metriin, kun laitetaan kuntoon... [Petri Hurun välihuuto] - Edustaja Huru, ei kannata etuilla.
Toinen asia ovat sitten nämä nuoret kasvatusmetsät eli kehitysluokka kakkonen. Siellä on meillä tällä hetkellä noin 500 000 hehtaarin kiireellisten rästien määrä odottamassa tekijäänsä. Sieltä tulisi erittäin hyvin energiapuuta, kun ne tehtäisiin. Se on se ensimmäinen homma, mikä pitää kiireellä tehdä. Toinen on sitten vielä noin lähes miljoona hehtaaria semmoista normaalia kakkoskehitysluokkaa, joka on toki hakkuun tarpeessa mutta millä ei vielä hätää ole. Elikkä meillä on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Harventamalla kuntoon nämä nuoret kasvatusmetsät saavutamme sellaisen lisäkasvun, joka helposti nostaa metsien kasvua miljoonia motteja per vuosi.
Ja sitten otamme edustaja Hurun jo ansiokkaasti viittaaman suomaiden nuorten kasvatusmetsien tuhkalannoituksen. Sillä pystymme lisäämään helposti viisi miljoonaa, jopa kymmenen miljoonaa mottia metsien kasvua vuoteen, ja tuhkalannoituksen kasvuvaikutus kestää jopa 20-25 vuotta, kun se oikein tehdään. Olen sen omin silmin nähnyt, kun olen metsämiesuran aikanaan tehnyt, ja se muuten pitää paikkansa. Kymmenen vuotta sitten tuhkalannoitettu, ensiharvennettu männikkö on ilo silmälle. Siellä puu kasvaa, ja myös kenttäkerroksessa siellä löytyy sitten kesäisin erilaisia marjoja ja heinät kasvavat ja se luonto on erittäin monimuotoinen - tämä vihreille tiedoksi, jotka eivät muuten nyt ikävä kyllä ole paikalla.
Joka tapauksessa, jos pidämme metsät talouskäytössä, se on varmin tapa pitää Suomen hiilinielu kunnossa. Ennallistaminen olisi hiilinielun tuho, olkoon sitten kyseessä suo taikka kova metsämaa. Molemmissa tapauksissa suoritetaan valtava karhunpalvelus hiilinielulle. Elikkä toivoisin, että kun edustajat puhuvat näistä asioista, pysyttäisiin totuudessa.
Toisena meillä iso ongelma - tämä on valtava mahdollisuus, tämä ensimmäinen asia - on sitten tämä 15 miljoonan hiilitonnin puhallus. Meillä hiilinieluun lasketaan mukaan 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkin turvemaiden pellot muka tuottavat kahdeksan miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään. Se on aivan huuhaata. En jaksa ymmärtää, minkä tautta Suomessa ministerit edelleen siitä puhuvat ja varsinkin virkamiehet, ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen myös. Eihän sille väitteelle ole mitään totuuspohjaa. Toinen on sitten se, että emme pysty laskemaan eduksemme koko metsien kasvua. Ja kolmantena koskemattomien soiden sitoma hiili on viisi miljoonaa tonnia, ja sitäkään ei lasketa meille eduksi. Sieltä tulee yhteensä Suomelle vuosittain yli miljardin euron lasku, ja se lasku raksuttaa silläkin hetkellä, kun menemme nukkumaan. Elikkä minkä takia valtio sallii tämän, ja minkä takia eduskunta tätä hiljaa vierestä katselee?
Arvoisa puhemies! Tämä on oikaistava. En minä jaksa ikinä antaa sitä anteeksi, että tällainen vääryys tapahtuu silmiemme edessä, eikä kukaan halua siihen edes puuttua.
28 сен 2024
