Hannu Hoskonen kesk :
Arvoisa herra puhemies! Tällä lisätalousarvioesityksellä ymmärrykseni mukaan, mitä ainakin debatissa kuulimme käsittelyn alkuvaiheessa, on sekä hallituksen että opposition tuki. Elämme vaikeita aikoja. Tämän lisätalousarvion koko on 2,1 miljardia euroa, mikä tällä samalla summalla lisää Suomen velkamäärää. Sehän tässä on huolestuttavaa, mutta tässä tilanteessa olemme, ja tälle tilanteelle ei tällä hetkellä ollut vaihtoehtoa. Mutta tulevina hallituskausina tähän velkaantumiseen on meidän pakko puuttua.
Sähkön hinnat nousevat, kuten tiedetään, ja nyt meillä on käsittelyssä tämä sähkötuki, johon varattu raha on 412 miljoonaa euroa. On tärkeää, että tämä asia hoidetaan, ja toivottavasti sitten pääsemme sellaiseen tilanteeseen, että saisimme Suomen sähköntuotannon pikkuhiljaa nousemaan niin, että tukia ei tarvittaisi ja saataisiin sähkömarkkinoilta semmoinen signaali, että meillä sähköntuotanto on kunnossa. Odotamme toki tällä hetkellä Eurajoki kolmosen käyntiinlähtöä. Mutta ennen kaikkea odotan sitä, että Euroopan unionissa aletaan vihdoin ja viimein tekemään sellaista yhteistyötä, jolla saadaan nämä laskentatavat muutettua niin, että kuluttajille ja teollisuudelle tuleva sähkön hinta saadaan joihinkin järkeviin mittasuhteisiin. Ei energia voi yhtäkkiä nelinkertaisesti kallistua. Totta kai ymmärrämme Ukrainan sodan aiheuttaman tilanteen ja sitten Venäjän-kaupan loppumisen, myös sieltä tulleen energiakaupan loppumisen. Mutta meidän pitää Eurooppana pitää huoli siitä, että energian hinnasta ei tule uusi kuristamisen väline tälle mantereelle.
Hyvinvointialueille varattu 500 miljoonan lisärahoitus tulee todella tarpeeseen. Tässä näemme nyt valitettavasti sen alastoman totuuden, että aloittaneille hyvinvointialueille oli tehty liian pienet budjetit, ne oli siis alibudjetoitu. Arvion mukaan jopa 900 miljoonaa euroa on se alibudjetointi, ja sen päälle tulevat vielä odotettavissa olevat leikkaukset. Elikkä tämä hyvinvointialueiden alku ei ole kyllä ruusuinen. Tärkeää on näissä hyvinvointialueissa se, että nyt kun esimerkiksi meille Ilomantsiin tuli jo tieto, että lääkäripulan takia joudumme leikkaamaan ja muuttamaan terveyskeskuksen luonnetta enempi tämmöiseen kuntouttavaan ja pitkäaikaispotilaiden hoitoon, niin olkoon niin, kyllä hetkellisesti ymmärrän tämän tilanteen, mutta hyvinvointialueilla on pidettävä tarkasti huoli siitä, että tämä järjestelmä ei toimi vain sen keskuspaikan hyväksi. Jos sitä lääkäripulaa kerran on, niin sitä on jaettava tasaisesti kaikkien kesken niin, että jokaisessa kunnassa käy se lääkäri. Tämä kierrätysjärjestelmä on aivan varmasti tehtävissä, eikä se vaikeaa voi olla, koska mitä olen ihmisten kanssa tästä asiasta keskustellut viimeisten kolmen neljän päivän aikana, niin se on aivan toteutettavissa oleva homma, jos vain haluja siihen hyvinvointialueiden johdolla riittää. Hyvinvointialueiden hallitusten ja hallitusten puheenjohtajien on pidettävä huoli siitä, että tämmöistä keskittymistä ja eriytymistä kuntien välillä ei pääse tapahtumaan. Tämähän ei missään nimessä ole ollut hyvinvointialueen perustamisen tarkoituskaan. Tarkoitus on ollut, että kaikilla kunnilla, kaikilla paikoilla on hyvät palvelut yhtäläisesti tarjolla. Siitä on pidettävä visusti kiinni.
Ukrainan tukemista totta kai jatketaan. Tilanne Ukrainassa, elikkä samalla myös koko Euroopassa, on vaarallinen. Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainan kimppuun aiheutti tämän kamalan tilanteen, joka on vaatinut jo satojentuhansien ihmisten hengen. Toivottavasti tässä järki voittaa tämän vuoden aikana ja päästään rauhantekoon ja ihmiset pääsevät palaamaan koteihinsa ja jälleenrakentaminen alkaa. Tämä on sekä Euroopan että koko maailman ponnistus, että saadaan sota loppumaan ja ennen kaikkea ihmisille mahdollisuus elää omassa kotimaassaan.
Maatalous ansaitsee tukensa. Tuo 96 miljoonaa euroa, joka on varattuna, tulee tarpeeseen. Maatalouden tilanne on todella vaikea. Kustannusnousu iskee sinne todella pahasti, ja sitten myös korkojen nousu, kuten ministeri Saarikko mainitsi, on erittäin vaikea asia maataloudelle. Niin paljon on vierasta pääomaa niissä yrityksissä. Tärkeintä on kuitenkin, että seuraavan hallituksen aikana jo olemassa olevan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi saamme kansallista tukea tiloille ja ennen kaikkea kilpailulainsäädäntöä muutettua niin, että viljelijät saavat oman tilansa tuotteista markkinoilta paremman hinnan.
28 сен 2024
