Herraa hyvää kiittäkää, halleluja! 

Kiitoksia ! Ponit tais tykätä porkkanoista enemmän kun mun laulusta 😊 Siunaten t.seppo

Shalom ! En ollu huomannu aikaisemmin tätä viestiä, kiitokset sinulle. Maalaismaisemat ja merimaisemat on minun sisinpään piirtyneet, kun täällä Haminassa asun. Ole siunattu t.seppo

Netistä poimittua: "GRACE - In the New Testament, the Greek word generally translated "grace" is charis. The Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature [BDAG] gives the following definitions for charis: 1. a winning quality or attractiveness that invites a favorable reaction, graciousness, attractiveness, charm, winsomeness . . . 2. a beneficent disposition toward someone, favor, grace, gracious care/help, goodwill . . . 3. practical application of goodwill, [a sign of] favor, gracious deed/gift, benefaction . . . 4. exceptional effect produced by generosity, favor. . . . 5. response to generosity or beneficence, thanks, gratitude . . " Huom. englanninkielisiä sanakirjoja lukiessa kannattaa mielestäni huomioida se, että englannin sanalla grace ei ole kaikkia niitä merkityssisältöjä mitä suomen sanalla armo. Hurme-Pesonen-Syväojan Englanti-suomi suursanakirjassa englannin sanan grace aivan ensimmäinen määritelmä on sulous. Mielestäni se, että hyvistä hebrea-englanti-sanakirjoista ja kreikka-englanti-sanakirjoista ei löydy määritelmää forgiveness eikä määritelmää pardon sanoille chen ja kharis, todistaa, että sanoilla chen ja kharis ei ole kaikkia niitä merkityssisältöjä mitä suomen sanalla armo on. Mielestäni suomenkielinen käsite armo on huono käännös sanoille chen ja kharis, sillä [nyky]suomenkielessä sanan armo yksi merkityssisältö on anteeksianto, jota mielestäni hyvien sanakirjojen mukaan ei ole sanoilla chen ja kharis, ja suomalaisesta sanasta armo myös puuttuu sitä sulous -sisältöä, jota sanoilla chen, kharis ja grace on. Juuso Hedbergin Uuden testamentin kreikkalaissuomalainen sanakirja vuodelta 1890 antaa kreikan sanalle kharis ensimmäiseksi määritelmäksi sulo [mielestäni sulous on parempi käännös, ainakin nykysuomenkielessä]. Novumin sanakirja antaa sanalle kharis yhdeksi käännökseksi suloisuus. [Mutta en suosittele lukemaan Novumin sanakirjaa, sillä mielestäni siinä on paljon väärää opetusta laitettuna sanojen selitysten väliin.] Myöskään Luther tekstissään Esipuhe roomalaiskirjeeseen ei käyttänyt sanaa anteeksianto määritellessään sanaa Gnade, armo, vaan käytti saksaksi sanoja Huld ja Gunst, jotka Esipuheen roomalaiskirjeeseen suomennoksessa on käännetty sanoilla suosio ja hyvä tahto. Vuoden 1933/1938 suomenkielisessä käännöksessä sanat chen ja kharis on siis useimmiten käännetty sanalla armo, mutta olen poiminut tähän ne lauseet, joissa sanat chen tai kharis on käännetty sulo- alkuisesti kyseisessä käännöksessä. Vuoden 1933/1938 käännöksessä chen on käännetty jakeessa Snl. 5:19 sanalla suloinen, jakeessa Snl. 11:16 suloinen, jakeessa Snl. 22:11 suloiset, jakeessa Snl. 31:30 sulous ja jakeessa Naahum 3:4 sulotar, ja jakeessa Kol. 4:6 kharis on käännetty sanalla suloista, [mielestäni oikeampi muoto siinä lauseessa on suloudessa]. Vuoden 1776 käännöksessä sana chen on käännetty sanalla suloinen jakeessa Snl. 5:19. Mielestäni sanat sulous ja suloisuus eivät tarkoita aivan samaa. Mutta otan seuraavat lauseet esille siksi, että tahdon osoittaa, että sulo -alkuisten sanojen käyttö ei näytä olevan ennenkuulumatonta suomenkielessä Jumalaan viitatessa. Eräässä vanhassa Antti Achreniuksen sanoittamassa Siionin virressä [nro 56][nyk. Virsikirja 286] lauletaan: Ah armon Herra suloinen. Ja myös vuoden 1886 virsikirjassa virressä 481 lauletaan: 8. säkeistö: ken sua rakastaa, se murheessakin saa sun suloisuuttas maistaa, Suvivirressä lauletaan kuudennessa säkeistössä seuraavasti: Suo suloisuutta maistaa myös sielun Sanassas. Katkelma vuoden 1776 käännöksestä Psalmista: 145:9 Suloinen on Herra. Tuossa jakeessa sana tow eli suomeksi hyvä on käännetty sanalla suloinen. Mielestäni sana hyvä olisi tuossa lauseessa oikea käännös. Katkelma vuoden 1776 käännöksestä Psalmista 34:9 [8] . Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa. Myös tuossa jakeessa sana tow [eli hyvä] on käännetty sanalla suloinen Vuoden 1776 käännöksessä myös jakeessa Sef. 3:17 Herraan viitataan sanalla suloinen ja Psalmissa 135 hänen nimeensä sanalla suloinen.

Vuoden 1938 suomalaisessa Uuden testamentin käännöksessä niissä kohdin missä lukee armo, se on tietääkseni lähes joka kohdassa käännöksenä sanalle kharis, mutta jakeessa Apt. 13:34, jossa lukee v. 1938 käännöksessä Daavidin armot, ei ole kreikan sanaa kharis, vaan kreikan sana hosios. [Sekä jakeesta Apt. 13:34 että Septuagintasta jakeesta Jes. 55:3 löytyy ilmaisu τὰ ὅσια Δαβὶδ τὰ πιστά, ja siinä jakeessa Jes. 55:3 hosios näkyy olevan käännöksenä hebrean sanalle checed, joka on usein käännetty sanalla laupeus.] Ja jakeessa Heb. 10:28 ei ole sanaa kharis, vaan kreikan sana oiktirmos. Ja jakeessa Apt. 6:8 pitäisi mielestäni olla sana uskoa eikä armoa, sillä byzanttilaisessa tekstissä on siinä jakeessa kreikan sana pisteos. Jakeessa 2. Kor. 1:11 ei ole sanaa kharis vaan kharisma, ja jakeissa Room.11:15 ja Ef. 1:8 ei ole sanaa kharis. Siis missä vuoden 1938 Uuden testamentin käännöksessä lukee armo, pitäisi mielestäni lukea sulous, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. [Jakeista Ef. 1:6-7] siinä rakastetussa jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksipäästö, hänen suloutensa rikkauden mukaan. [Gal. 2:21] En aseta-syrjään suloutta Jumalan, sillä jos kautta lain [tulee] vanhurskaus, niin Messias turhaan kuoli. [jakeista Room. 5:1-2] vanhurskautettuina uskosta meillä on rauha Jumalan kanssa Herramme Jesus Messiaan kautta, jonka kautta myös meillä on ollut pääsy, uskolla, tähän sulouteen jossa olemme seisseet, [2.Tim. 1:9] hän, joka vapahti meidät ja kutsui pyhällä kutsulla, ei mukaan töidemme, vaan mukaan oman aivoituksensa ja sulouden, joka on annettu meille Messiaassa Jesuksessa ennen aikoja iäisiä. [2. Tim. 1:9] who did deliver us, and called with an holy calling, not according to our works, but according to his own purpose and grace, that was given to us in Messiah Jesus, before the times of the ages, [Ef. 2:8-10] sillä /[koska] suloudella te olette vapahdetut [sen] uskon kautta ja tämä ei teistä - Jumalan lahja, ei töistä, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Messiaassa Jesuksessa hyville töille, jotka Jumala edeltäpäin valmisti, että niissä vaeltaisimme [Ef. 2:8-10] for by grace you are having been delivered, through the faith, and this not of you -- of God the gift, not of works, that no one may boast; for of him we are workmanship, created in Messiah Jesus to good works, which God did before prepare, that in them we may walk [Tts 3:7] että me vanhurskautettuina hänen suloudellaan tulisimme perillisiksi mukaan iäisen elämän toivon. [Room. 5:20-6:2] 20 Mutta laki tuli luokse, jotta lankeemus suurenisi. Ja missä hairahdus suureni, sulous ylivuosi, 21 jotta kuten hairahdus hallitsi kuolemassa, siten myös sulous hallitsisi kautta vanhurskauden elämäksi iäiseksi kautta Jesus Messiaan meidän Herramme.1 Mitä siis sanomme? Viipyisimmekö hairahduksessa, jotta sulous suurenisi. 2 Ei suinkaan. Me, jotka kuolimme-irti hairahdukselle, kuinka vielä eläisimme siinä. [Joku opetti koskien jaketta Room. 5:20, että laki tuli osoittamaan syntimme suuriksi.] [Room. 6:14-16, v. 1938 käännös hieman korjattuna] Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan sulouden alla. Kuinka siis on? Tekisimmekö-syntiä, koska emme ole lain alla, vaan sulouden alla? Pois se! Ettekö tiedä, että jolle antaudutte palvelijoiksi kuuliaisuuteen, palvelijoita olette [sille], jolle olette-kuuliaisia, joko synnin [palvelijoita] kuolemaksi tai kuuliaisuuden vanhurskaudeksi. [Room. 6:15] What then? Shall we sin because we are not under the law but under grace? Let it not be! [Sitä, että tulisiko jakeen Kol. 4:6 käännöksessä laittaa pilkku sanojen suloudessa ja suolalla väliin, vai ei, en tiedä.] [jakeesta Kol 4:6] sananne aina suloudessa suolalla höystettyä ... Baruck K. opettaa koskien jaetta Matt. 5:13 'Suola tuohon aikaa lähi-idässä ei ollut niin suuresti mauste, ennemmin suola oli se mitä käytettiin for preserving jotakin. [Sanakirjan mukaan preserve tarkoittaa mm. varjella, suojella suojata, säilyttää. Voisiko Baruchin opetuksen kääntää tässä yhteydessä seuraavasti: 'Suola tuohon aikaa lähi-idässä ei ollut niin suuresti mauste, ennemmin suola oli se mitä käytettiin varjelemaan / suojaamaan /säilyttämään [turmeltumiselta /pilaantumiselta]. Baruch tuo myös esille, että se sana [mōrainō], joka jakeessa Matt. 5:13 on käännetty sanalla mauton ei tarkoita mautonta. Baruch opettaa: 'Monet käännökset sanovat jos suola menettää makunsa /[suom. käy mauttomaksi].' 'Jos teet hyvän tutkimisen tästä sanasta, tällä sanalla ei ole mitään tekemistä maun kanssa, sen kanssa miltä jokin maistuu suussa.' [Oma huomautus, myös jakeessa Luuk. 14:34 on sama sana moraino kuin jakeessa Matt. 5:13, joka myös siinä jakeessa on käännetty sanalla mauton v. 1938 käännöksessä. Mutta jakeessa Mark 9:50 onkin sana analos, suomeksi suolaton.] Mielestäni se opetus, että suola ei ollut niin suuresti mauste, ja että jakeissa Matt. 5:13 ja Luuk. 14:34 sana moraino on käännetty väärin, että sitä ei pitäisi kääntää sanalla mauton, toivat selkeyttä asiaan. Uskon, että myöskään jakeessa Mark. 9:50 sanaa artyo ei pidä kääntää sanalla maustaa, vaan sanoilla tehdä suolaiseksi, käännös make savoury löytyy mm. Blue Letter Biblestä. [Jakeesta Mark. 9:50, v. 1938 käännös hieman korjattuna] Suola on hyvä; mutta jos suola tulisi suolattomaksi, millä te sen teette suolaiseksi? [Ef. 4:29] mikään lause kelvoton suustanne älköön lähtekö, vaan jos jokin hyvä rakennukseksi tarpeen, että antaisi suloutta kuuleville Charles S. opetti: "A believer's gracious words [such words even being made possible by His grace] reflect the grace of Christ, Who uses our graciousness to draw others to His saving grace! Truly what goes around, comes around! [Ja mielestäni sulous jakeissa Kol. 4:6, Ef. 4:29 ja muissa jakeissa ei suinkaan tarkoita sievistelyä.]

[Kol. 3:16] Let the word of Messiah dwell in you richly, in all wisdom, teaching and admonishing each other, in psalms, and hymns, and spiritual songs, in grace singing in your hearts to the Lord; [Luuk. 2:40, v. 1938 käännös hieman korjattuna] ja lapsi kasvoi ja vahvistui Hengellä, ollen täytetty viisaudella ja Jumalan sulous oli hänen yllänsä. [Joh. 1:14] ... täynnä suloutta ja totuutta [Joh. 1:16] Ja hänen täyteydestään me kaikki saimme, ja suloutta sulouden sijasta /[sijaan]. [Joh. 1:17] Sillä /se/ laki kautta Mošen annettiin, /se/ sulous ja totuus kautta Jesus Messiaan tuli. [jakeesta 1. Piet. kirje 3:7, v. 1938 käännös hieman korjattuna] ... niinkuin heikommalle astialle, vaimolle, antavina arvoa, kuin [he ovat] ja elämän sulouden perillisiä kanssa, etteivät rukouksenne estyisi. [Heb. 10:29, v. 1938 käännöksestä hieman korjattuna] kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa Henkeä sulouden. [Fil. 1:2] sulous teille ja rauha Jumalalta Isältämme ja Herra Jesus Messiaalta. [2. Kor. 6:1] and working together also we call upon [you] that you receive not in vain the grace of God [1.Moos. 6:8] ja Noach sai sulouden silmissä Jhwh:n [San. 3:34, v. 1933 käännös hieman korjattuna] pilkkaajia hän pilkkaa ja nöyrille hän antaa sulouden. Vuoden 1938 suomenkielisessä Uuden testamentin käännöksessä sana kharis on siis useimmiten käännetty sanalla "armo", mutta seuraavissa jakeissa se on käännetty jollain muulla sanalla kuin sanalla armo v. 1938 käännöksessä: Luuk. 6:32 [käännetty sanalla kiitos], 6:33, 6:34, 17:9, Apt. 2:47 [käännetty sanalla suosio], 24:27 [käännetty sanalla suosio], 25:3 [käännetty sanalla suosionosoitus] , 25:9 [käännetty suosio], Room 6:17 [käännetty sanalla kiitos], 1.Kor. 10:30, 15:57, 16:3, 2. Kor. 1:15, 2:14, 8:4, 8:6, 8:7, 8:16, 8:19, 9:15, Ef. 4:29 [jakeessa Ef. 4:29 sana kharis on väärin käännetty sanalla "mieluista" v. 1938 käännöksessä], Kol. 3:16, 1.Tim 1:12, 2.Tim 1:3, Filemon 1:7 ja Hebr. 12:28. Jakeessa Kol. 4:6 kharis on käännetty sanalla suloista v. 1938 käännöksessä, mutta täsmällisempi käännös siinä lauseessa mielestäni olisi suloudessa. [Jakeissa Room. 10:15, 16:18, Ef. 5:2, Fil. 4:18 ja Jaak. 1:11 ei ole sanaa kharis,vaikka suomalaisessa v. 1938 käännöksessä onkin käännetty suloinen/sulous/ suloista.] [Room. 16:18] Sillä sellaiset Herrallemme Jesus Messiaalle eivät tee-palvelustyötä, vaan omalle vatsalleen, ja mairea-puheella ja hieno-puheella pettävät vilpittömällä sydämet Vuoden 1933 suomenkielisessä Vanhan testamentin käännöksessä sana chen on siis useimmiten käännetty huonosti sanalla armo, mutta olen poiminut tähän virkkeeseen muutamia lauseita, joissa chen on käännetty jollakin muulla sanalla siinä käännöksessä, sulkuihin on laitettu sana jolla sana chen on käännetty suomeksi kyseisessä jakeessa v. 1933 suom. käännöksessä: Snl. 4:9 [käännetty ihana], Snl. 13:15 [käännetty suosio], Snl 17:8 [käännetty kallis], Snl 28:23 [käännetty suosio], Saarn. 9:11 [käännetty suosio], Saarn. 10:12 [käännetty suosio] , Sak. 4:7 [käännetty suosio, Naahum 3:4 sulotar. Myös mm. seuraavista lauseista löytyy sana chen. [Snl. 1:9 ] ... seppele sulouden... [Snl 3:22] ja ne ovat elämiä sielullesi ja sulous kaulallesi [jakeesta Snl 5:19] rakas peura, sulouden vuorikauris [jakeesta Snl 11:16 ] sulouden nainen saa kunniaa [jakeesta Snl 22:11] rakastava puhtautta sydämen, suloutta huulensa, lähimmäisensä kuningas [Snl 31:30] Valetta sulous, kauneudenloisto tyhjää; ylistetty se vaimo, joka Jhwh:a pelkää. Vuoden 1933 suomenkielisestä käännöksestä löytyy monesta muusta kohtaa kuin edellämainituista lauseista sanat sulous ja suloinen, mutta niiden käännösten takana ei ole sanaa chen. Verbi chanan / [hanan] Gesenius Hebrew Chaldee Lexicon chanan: [1] to be inclined towards, hence to be favourably inclined, to favour some one, to be gracious, to pity [ 2] to give some one anything graciously, NIPHAL , to be compassionated, to be an object of pity, PIEL, to make acceptable, POEL [1] i.q. Kal. No. 2, Prov. 14:21 [2] to compassionate, to lament for, HITHPAEL, to intreat for mercy Vaikka tuossa verbin chanan hithpael muodossa mainitaankin sana mercy ilmaisussa intreat for mercy, ja vaikka englannin sanalla mercy [useiden merkitystensä lisäksi] on merkityksenä myös pardon ja forgiveness, niin mielestäni se ei tarkoita sitä, että verbillä chanan olisi KAIKKI samat merkityssisällöt kuin mitä englannin sanalla mercy. Jos verbi chanan tarkoittaisi pardon ja forgive, niin uskon, että ne sanat olisi sitten mainittu tuossa Gesenius Hebrew Chaldee Lexicon'n määritelmässä. [Sanakirjan mukaan verbi chanan [hanan] on samaa sanajuurta kuin sana chen.] Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words teoksesta ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanalle sanalle chen, mutta teoksessa todetaan, että verbin hanan [chanan] merkityssisältö on : 'to be gracious, considerate, to show favor. This word is found in ancient Ugaritic with much the same meaning as in biblical Hebrew. But in modern Hebrew hanan seems to stress the stronger meaning of 'to pardon or show mercy'.' No mutta sehän ei mua kiinnosta mitä hanan / chanan modernissa hebreassa tarkoittaa, minua kiinnostaa mitä se sana oikeasti Raamatussa tarkoittaa. Ja olen myös jostain lukenut englanniksi väitteen, että nykyhebrea on saksoittunut [germanisation]. Sitäpaitsi mielestäni vaikuttaa siltä, että Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament -teoksen hebrean sanoja käsittelevä osa eli Nelson's Expository Dictionary of Old Testament, on uudempaa tuotantoa kuin Vine'n kreikankielisiä sanoja käsittelevä kirjan osa. Mounce's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words väittää, että verbillä hanan voi olla vivahde forgive, [antaa anteeksi], mutta myös tuo Mounce'n sanakirja on uudempaa tuotantoa. En usko, että verbi hanan tarkoittaisi antaa anteeksi enkä usko, että sillä olisi sellaista armahtaa merkitystä kuin englannin verbillä pardon. Gesenius' Hebrew-Chaldee Lexicon teoksesta eikä Jeff A Benner's The Ancient Hebrew Lexicon teoksesta EI LÖYDY sanaa forgive eikä sanaa pardon käännökseksi sanalle chanan [hanan]. Mielestäni sanakirjoissa on eroa, ja mielestäni jotkut uudet sanakirjat ovat suurpiirteisempiä ja epätarkempia kuin jotkut hyvät vanhemmat sanakirjat, toki myös ajattelen, että jotkut uudet sanakirjat saattavat JOIDENKIN sanojen kohdalla antaa tarkemmankin määritelmän kuin jotkut vanhemmat. Mielestäni Jeff Benner'in The Ancient Hebrew Lexicon'issa on paljon hyvää, vaikka se onkin uusi, mutta se sanakirja onkin erityyppinen kuin monet muut uudet, toki en aivan kaikkia Jeff Bennerin käännösehdotuksia pidä oikeina. Mielestäni Novumin sanakirja on liian epätarkka ja huono. Myöskään The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon -teoksesta eikä Davidson'in The Analytical Hebrew and Chaldee Lexicon teoksesta ei löydy sanoja forgive eikä pardon käännökseksi verbille chanan [hanan], tuossa Brown-Driver-Briggs'in teoksessa ensimmäinen määritelmä sanalle hanan on: shew favour, to be gracious. [4.Moos. 6:24-25, jakeessa verbi chanan] Siunatkoon sinua Jhwh ja varjelkoon sinua valaiskoon Jhwh kasvonsa sinulle ja osoittakoon-suloutta sinulle

Blue Letter Biblen mukaan sana checed löytyy 248 kertaa Vanhassa testamentissa. Vuoden 1933 suomalaisessa käännöksessä sana checed [heced] on käännetty mm. sanoilla armo, laupeus tai suosio. Mielestäni sana laupeus on hyvä käännös sanalle checed. Toki en ole tutkinut sanaa checed yhtä paljon kuin mitä olen tutkinut sanoja chen ja kharis, en ole vielä tarpeeksi tutkinut sanaa checed, jotta tietäisin mikä olisi paras käännös sanalle checed. Mutta kuten sanoin, mielestäni sana laupeus on hyvä käännös sanalle checed, EN kääntäisi sanaa checed sanalla armo, koska [nyky]suomenkielessä sanalla armo on yhtenä merkityssisältönä anteeksianto, ja hyvien sanakirjojen perusteella vaikuttaa mielestäni siltä, että checed ei tarkoita anteeksiantoa. Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament sanakirjasta s. 142 käy ilmi, että Vanhan testamentin kreikankielisessä Septugintakäännöksessä hebrean sana checed on käännetty melkein aina sanalla eleos. Blue Letter Biblestä käy ilmi, että kreikan sana eleos löytyy 28 kertaa Uudessa testamentissa. Tuo sana eleos on käännetty sanalla laupeus v. 1938 suomalaisessa käännöksessä noissa jakeissa. [Seitsemässä muussa kohtaa, joissa on sana laupeus suom v. 1938 käännöksessä, on kreikankielisessä tekstissä jokin samaa sanajuurta kuin sana eleos oleva sana.] Katkelma Novumin sanakirjasta: ... 'laupeus [eleos] kuvaa hyvyyttä, joka ojentaa meille auttavan kätensä'. Strong's Concordance'n määritelmä kreikan sanalle eleos ἔλεος, -ου, ὁ, mercy: that of God toward sinners, Titus 3:5; ἔλεον λαμβάνειν, to receive i. e. experience, Hebrews 4:16; that of men: readiness to help those in trouble, Matthew 9:13 and Matthew 12:7 [from Hosea 6:6]; Matthew 23:23 Liddel and Scott'in An Intermediate Greek-English Lexicon'in määritelmä sanalle eleos I. pity, mercy, compassion, attic; ἔλ. τινος pity for II. an object of compassion, a piteous thing, Mielestäni se, että vaikka mm. Liddel and Scott'in An Intermediate Greek-English Lexicon'issa sanan eleos yksi määritelmä on mercy, ei tarkoita, että eleos tarkoittaisi armahdusta tai anteeksiantoa. Sillä vaikka englannin sanalla mercy onkin merkityksenä myös pardon ja forgiveness, niin se mielestäni ei tarkoita sitä, että kreikan sanalla eleos ja hebrean sanalla checed olisi KAIKKI samat merkityssisällöt kuin mitä englannin sanalla mercy. Jos eleos tarkottaisi anteeksiantoa tai armahdusta, niin uskon että sitten tuossa Liddel-Scottin Lexiconissa olisi mainittu sanat forgiveness ja pardon. Ja kiitos Jumalalle, että suomen kielessä on sana laupeus! [Tiitus 3:5] ei töistä vanhurskaudessa joita teimme, vaan laupeutensa mukaan hän vapahti meidät, kautta uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen Osmo Pöysti opettaa, että kreikan verbi eleeoo tarkoittaa osoittaa laupeutta, ja myös Novumin samakirjassa mainittiin ilmaus harjoittaa laupeutta käännöksenä verbille eleeoo. Mielestäni verbin eleeo voisi joissain kohdissa kääntää myös sanoilla tehdä laupeus /laupeutta. Matt. 9:27 Ja kun Jesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: Davidin poika, tee laupeus meille. [Room. 9:15] Sillä Mosekselle hän sanoo: Teen laupeuden, kenelle teen laupeuden, ja säälin, ketä säälin. - - - - - Useammassakin englanninkielisessä sanakirjassa nomini racham [raham] on määritelty sanalla compassion. Vuoden 1933 käännöksessä jakeessa Jes. 47:6 nomini racham on käännetty sanalla sääli: Minä vihastuin kansaani, annoin häväistä perintöni, minä annoin heidät sinun käsiisi; et osoittanut sinä heille sääliä. Blue Letter Biblen mukaan jakeessa San. 28:13 hebrean verbi racham on pual-muodossa. Blue Letter Biblen mukaan verbi racham tarkoittaa pual muodossa: "to be shown compassion, be compassionate". San. 28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se "racham". Mielestäni tuossa jakeessa verbin racham voisi kääntää sanoilla saa-säälin. [Ja vaikka nykyisin joidenkin ei-uskovien mielestä sääli on huono asia, niin mielestäni oikea sääli ei ole huono asia, enkä löydä muutakaan sopivaa suomen kielen sanaa, jolla voisi kääntää sanan racham. Mutta ehkäpä sanan sääli yhteyteen voisi laittaa joihinkin lauseisiin yhdysviivalla sanan myötätuntoinen: myötätuntoinen-sääli.] Eräältä nettisivulta poimittua: "The most prominent rendering for racham in the Septuagint [LXX] is oiktirmos. This word occurs five times in the N.T. Suomeksi: "Huomattavin käännös sanalle racham Septuagintassa on oiktirmos. Tämä sana löytyy viisi kertaa Uudessa testamentissa." Novumin sanakirja antaa sanalle oiktirmos aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääli ja adjektiiville oiktirmoon aivan ensimmäiseksi merkitykseksi säälivä. Osmo Pöysti opettaa, että kreikan verbi oikteiroo tarkoittaa verbiä sääliä. Myös Juuso Hedbergin Uuden testamentin kreikkalaissuomalainen sanakirja sekä myös Novumin sanakirja antavat verbille oikteiroo aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääliä. Jakeessa Luuk. 6:36 on adjektiivi oiktirmoon [oiktirmon]. Vuoden 1938 käännöksessä tuo sana oiktirmoon on käännetty sanalla armahtavainen tuossa jakeessa, mutta mielestäni sen voisi kääntää sanalla sääliväinen [sana oiktirmoon on käännetty YLT:ssä sanalla pitying jakeessa Jaak. 5:11]. Suomen sanalla armahtavainen on varmaan kaksi merkitystä, sellainen pardon tyyppinen armahdus, ja sitten sanan laupeus -tapainen merkitys. Sen riskin takia, että joku saattaisi ymmärtää sen sanan tuossa jakeessa Luuk. --6:36-- pardon tyyppisenä armahtavaisuutena, sanaa oiktirmoon mielestäni EI pidä kääntää sanalla armahtavainen tuossa jakeessa Luuk. --6:36--, vaan sanalla sääliväinen [sillä jos sen sanan kääntäisi sanalla armahtavainen tuossa jakeessa, niin mielestäni on riski, että joku ymmärtämätön saattaa LUULLA, että hänen tulisi puolustaa rikkoneita jopa joissain asiallisissa ja kohtuullisissa kurinpito- ja rangaistustilanteissa, joissa rikkoneen väärä teko on kohdistunut johonkin toiseen henkilöön]. Mielestäni sanoilla sääliväinen ja armahtavainen on huomattavaa merkityseroa. [Mielestäni uskova ei suinkaan ole mikään väärintekijöiden puolustusautomaatti, eikä myöskään heikkojen tai heikompiosaisten etujenajamisautomaatti.] Luuk 6:36 Tulkaa siis sääliväisiksi, niinkuin teidän Isänne sääliväinen on. Koska v. 1992 käännös on mielestäni erittäin huono käännös, niin en käsittele sitä tässä muuta kuin hieman jakeen Val. 3:23 osalta, sillä tiedän, että ainakin kahdelle henkilölle se, miten tuo jae Val 3:23 on siinä käännöksessä käännetty [v. 1992 käännökseen on tuohon jakeeseen lisätty sana armo, vaikka sitä ei ole hebreankielisessä tekstissä], on aiheuttanut tietynlaisen opillisen harhakäsityksen. En katso rakentavaksi toistaa sitä opillista harhakäsitystä tässä. Jakeessa Val. 3:22 on sanat checed ja racham, checed tulisi mielestäni kääntää sanalla laupeus ja racham sanalla sääli. Vuoden 1776 käännöksessä ne molemmat sanat on käännetty sanalla laupius tuossa jakeessa, v. 1933 ja 1992 käännöksessä sanoilla armo ja laupeus, mutta v. 1992 käännökseen on siis lisätty myös sana armo seuraavaan jakeeseen. [Val. 3:23, YLT] New every morning, abundant [is] thy faithfulness.

En siis hyväksy sanaa armo käännökseksi hebrean sanoille chen, checed, ratson, racham ja gedula enkä kreikan sanalle kharis, sillä suomen kielessä ainakin joissain sanakirjoissa sanalle armo on mainittu yhdeksi merkityssisällöksi anteeksianto, mutta edellä mainitut hebrean sanat ja kreikan sana eivät mielestäni tarkoita anteeksiantoa, ja mielestäni ne eivät tarkoita myöskään sellaista armahdusta kuin englannin sana pardon. Mutta mielestäni jakeessa Luuk 18:13 sanat 'olla armollinen' sopivat kyllä käännökseksi kreikan sanalle hilaskomai. Sana hilaskomai löytyy tuon jakeen lisäksi myös jakeesta Heb. 2:17, jossa sana hilaskomai on käännetty sanalla sovittaa.] Luuk. 18:13 ... ole minulle syntiselle armollinen. [Luuk 18:14, RK-käännöksestä] Minä sanon teille: hän meni kotiinsa vanhurskautettuna, tuo toinen ei. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa /[nöyrtyy], se ylennetään. Jakeissa Room. 9:15, 9:16 ja 9:18 ilmaisu olla armollinen on käännöksenä kreikan verbille eleeoo. Osmo Pöysti opettaa, että kreikan verbi eleeoo tarkoittaa osoittaa laupeutta. Käsittääkseni jae Room. 9:15 on siteeraus jakeesta 2.Moos. 33:19, ja jakeessa 2.Moos. 33:19 on verbi chanan [käännetty verbillä eleeoo] sekä verbi racham [käännetty verbillä oiktiroo]. Kävin läpi v. 1938 Uuden testamentin käännöksestä ne lauseet, joissa on verbi armahtaa. Useimmissa niissä on verbi eleeoo, muutamassa verbi splagchnizomai, ja muutamassa kohtaa verbi oiktiroo ja yhdessä kohtaa verbi sōzō; yhdessäkään EI SIIS OLLUT sellaista verbiä, joka sanakirjan mukaan tarkoittaisi englannin verbiä pardon. Splagchnizomai tarkoittaa Blue Letter Biblen mukaan seuraavaa: to be moved as to one's bowels, hence to be moved with compassion, have compassion [for the bowels were thought to be the seat of love and pity]. Splagchnizomai on King James käännöksessä käännetty sanoilla have compassion tai move with compassion. Jakeessa Jaak. 5:11 sana armahtavainen on käännöksenä sanalle oiktirmoon. Novumin sanakirja antaa sanalle adjektiiville oiktirmoon aivan ensimmäiseksi merkitykseksi säälivä. Jakeessa Kol. 3:12 sana armahtavaisuus on käännöksenä sanalle oiktirmos ja jakeessa Room. 12:1 sanat armahtava laupeus on käännöksenä sanalle oiktirmos. Novumin sanakirja antaa sanalle oiktirmos aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääli. Jakeessa 1.Piet. 3:8 sana armahtavainen on käännöksenä sanalle eusplagchnos. Blue Letter Biblen mukaan sana eusplagchnos tarkoittaa: having strong bowels compassionate, tender hearted Eusplagchnos on käännetty jakeessa 1.Piet. 3:8 YLT:ssä sanalla compassionate ja KJV:ssä sanalla pitiful. Jakeessa Luuk. 1:28 on sana armoitettu käännoksenä verbille charitoō [kharitoo]. Sivuston Blue Letter Bible mukaan se tarkoittaa 1. to make graceful A. charming, lovely, agreeable 2. to persue with grace, compass with favour 3. to honour with blessings Entä sitten verbi kharizomai? Blue Letter Biblen mukaan mukaan verbin kharizomai yksi merkitys on forgive ja verbi kharizomai tulee sanajuuresta kharis. Mielestäni se, että verbin kharizomai yksi merkitys on forgive [suoda anteeksi, antaa anteeksi], ei tarkoita sitä, että sana kharis tarkoittaisi anteeksiantoa. Blue Letter Biblen mukaan verbi kharizomai tulee sanasta kharis ja sana kharis tulee verbistä khairo. Eli mielestäni Blue Letter Biblen perusteella vaikuttaa siltä, että kharizomai tulee sanasta kharis eikä toisinpäin, ja kharis tulee verbistä khairo. Blue Letter Biblessä EI ollut sanoja forgive eikä pardon käännöksenä verbille khairo. Blue Letter Biblen mukaan verbi khairo tarkoittaa 1. to rejoice, be glad 2.to rejoice exceedingly 3. to be well, thrive 4. in salutations, hail! 5. at the beginning of letters: to give one greeting, salute

Kiitos sinulle! Voi hyvin ja ole siunattu!

Kiva kun tykkäät !! Siunaten t.seppo