Hilkka Kemppi kesk :
Arvoisa herra puhemies! Tämä hetki on varsin historiallinen, eikä meistä kukaan voi sanoa, tuleeko omalla poliittisella uralla enää suurempaa päätöstä vastaan. Ensi perjantaina on kulunut vuosi Venäjän hyökkäyssodan alusta, ja nyt samoihin aikoihin Suomen liittyminen Natoon etenee. Me sitoudumme Natoon jo tällä vaalikaudella. Olen päässyt mukaan Nato-käsittelyyn sekä ulkoasiainvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Tämä eduskunta on tehnyt varsin syvällistä ja perusteellista työtä. Tämä eduskunta kantaa vastuunsa turvallisuudesta loppuun asti.
Eduskunnan Nato-mietinnön myötä hyväksymme myös Ruotsin Nato-jäsenyyden. Mielestäni se on tärkeä yksityiskohta. Ruotsin parlamentti aloittanee oman jäsenyydenhyväksyntäprosessinsa maaliskuussa. Suomen vierailun jälkeen he vielä nopeuttivat omaa prosessiansa. Tavoitteena on, että molemmat maat olisivat jäseniä heinäkuussa pidettävään Vilnan Naton huippukokoukseen mennessä. Myös Naton viesti meille on ollut varsin selkeä: Suomi ja Ruotsi hyväksytään Vilnan kokoukseen mennessä. Syy on tietenkin selvä, nimittäin Venäjän hyökkäyssota on brutaalia siviileihin kohdistuvaa sodankäyntiä ja se on haavoittanut Euroopan turvallisuuden tunnetta. Painavinta jäsenyydessä minulle on ehdottomasti Itämeren ja Suomenlahden turvallisuuden lisääminen, ajatus siitä, että esimerkiksi energia-, ruoka- ja lääkekuljetuksista huolehdimme nykyistä paremmin ja saamme turvallisuuden tuon alueen logistiikalle turvattua.
Me olemme Nato-kelpoisia. Kaluston ja järjestelmien osalta olemme olleet yhteensopivia Naton kanssa jo pitkään. Me täytämme vaativatkin sotilaalliset kriteerit. On hyvä, että emme poissulje tässä myöskään uusia Naton tukikohtia Suomeen. Uskon, että meillä on Natossa myös annettavaa. Nimittäin arktisen alueen merkitys on kasvanut Venäjän hyökkäyssodan myötä. Olemme arktisen sodankäynnin ammattilaisia. Meidän on helppo tehdä yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa, ja tunnemme arktisen ympäristön vaatimukset. Pidän Norjan esimerkkiä Natossa rohkaisevana, sillä myös pienellä maalla voi olla suuri merkitys, suuri malli Natolle.
Nähdäkseni tämä päätös ei myöskään haavoita suhdettamme Ruotsiin, nimittäin meillä on tämä 1300 kilometrin raja Venäjän kanssa ja molemmat valtiot toimivat tässä itsenäisesti. Me menemme Natoon ja niin menee Ruotsikin. On tietenkin kolmansien maiden kysymys, missä aikataulussa tämä tapahtuu.
Omaan kansaan nojaavaa armeijaa tulee kehittää vahvana jatkossakin. Kun olin puhumassa vuosia sitten Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlassa pyrin ajamaan Puolustusvoimia siihen suuntaan, että siviilipalveluksen osaaminen, kuten kybertaidot tai väestönhallintataidot, tukisivat maanpuolustusta paremmin ja naiset pääsisivät osaksi kutsuntajärjestelmää nykyistä paremmin. On ollut mukava huomata, että tällä kaudella olemme tehneet valtavia hyppäyksiä tänne suuntaan. Ajattelen itse, että Puolustusvoimien vahvuus on se, että se kehittyy ja emme koskaan ajaneet luotettavaa puolustusta alas. Suomen puolustuskyky on uskottava, ja sellaisena se tulee pitää jatkossakin.
Olemme keskittyneet paljon Venäjään, ymmärrettävistä syistä, mutta Natosta puhuttaessa on tärkeä katsoa myös esimerkiksi Kiinan suuntaan. Nato on määritellyt Kiinan mahdolliseksi uhaksi jo aiemmin. Taustalla painavat esimerkiksi maan suhteet Taiwaniin ja selkeät ilmaisut Taiwanin osalta. Kiinan merkitys kasvaa, ja ajattelen itsekin, että sen ylivaltaan pitää suhtautua kriittisesti. Tässä Nato voi tietenkin tarjota Suomelle myös laajaa ymmärrystä ja tilannekuvaa. Ennalta ehkäisevä työ myös Natossa on oleellista, ja toivon että Suomi on siinä aktiivisesti mukana.
Ei ole sivuseikka, että Nato-jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia myös puolustusteollisuudelle. Salaisen tiedon piiriin pääsy auttaa kehittämään tuotteita Naton tarpeisiin. Natossa odotetaan, että Suomen ja Ruotsin vahva puolustusteollisuuden tuotanto ja osaaminen vahvistavat myös liittokuntaa omalta osaltaan. Puolustustarvikeviennin osalta meidän tulee vahvistaa kauppaa ja vientiä Nato-maiden kanssa. Se auttaa meitä pärjäämään ja toisaalta myös vahvistaa omavaraisuuttamme Suomessa.
Tämä on mahdollisesti tämän talon viimeinen Nato-jäsenyyskeskustelu, ja ajattelin, että sellaiseksi se tulee myös jättää. Naton kehittämisen osalta toivon kuitenkin, että tämä sali käy vielä rikasta keskustelua tulevina vuosina.
28 сен 2024
