olen seurannut sinua noin 7 vuotta. Alussa katselin sun videoita kalja kädessä päivät pitkät työttömänä, sitten mietin....no kokeillaan nyt sitten ,mutta niin on vaan käynyt, että nykyään SUN opeilla olen hyvässä kunnossa ja kasvanut vaikka kuinka (+läskiä lähtenyt vaikka kuinka), joka on johtanut mielialan paranemiseen ja hyvään vakkari duunii, joka taas johtanut parisuhteeseen joka taas lapseen joka taas asuntolainaan.... vieläkin kaikki jutut on niiiiin hyviä... olet kyllä harvinainen tapaus...kiitos kaikesta sulle!
Kiitos paljon viisauden jakamisesta! Olisi sellainen kysymys, että missä tilanteessa natikkatreenaaja voi saada erikoistekniikoista todellista hyötyä? Jos lihakset treenataan läpi kaksi kertaa viikossa ja kokonaisvolyymi on optimoitu. Eikö tässä tilanteessa kannata aina suosia SFR:a ja jättää sarjat parin toiston päähän failuresta ainakin isoissa liikkeissä? Itseä jotenkin ärsyttää "erikoistekniikoiden myyminen" valmennuksissa, mutta ehkä en tiedä kaikkea oleellista.
Mielipide lähellä venytystä tehdyistä osittaistoistoista (lengthened partials)? Nämä vaikuttaa olevan tällä hetkellä jonkinlainen trendi. Voisiko tämän kaltaiset toistot olla vain hyvä lisä ns. perus fullrom treenille vai olisiko jopa fiksua siirtyä tekemään merkittävä osa volyymista näillä lenghtened partials:eina? Voisi ajatella, että etenkin yläkropan selkävedoissa näistä voisi saada merkittävää hyötyä, koska normaaleissa fullrom toistoissa vastusprofiili painottaa niin paljon lihaksen supistusta useimmissa liikkeissä, jolloin liikeradan venytyspää jää vähemmälle huomiolle.
58:39 tätä kuulen koko ajan perusteltavan (anekdoottisesti) sillä, että hallittu negatiivinen olis jotenkin "vaarallista". totuus on vain se, että maven eksentrinen osuus tuntuu niin hankalalta, että se mieluummin ohitetaan. tähän on reseptilääkkeeks romanialainen maastaveto tai pysäytykset säärien kohalla laskiessa. p.s. mulla pamahti selkä maven negatiivisessa, mut syytän siitä omaa puutteellista tekniikkaa. tuli aliarvioitua se paino, ja negatiiviseen osuuteen en ollu iskostanu samalla tavalla tekniikkaa kuin konsentriseen. paska säkä, ja en usko et enää koskaan tulee samaan kuntoon mitä oli ennen.
Tuo kontrolloidun eksentrisen "vaarallisuus" kuulostaa täysin järjenvastaiselta, nimenomaan se vapaapudotus on omasta mielestä paljon hazardimpi suoritustapa.
Kannattaako terveyden kannalta hypätä trt junaan alle 40v jos testot on olleet aina viitearvojen sisällä mutta niin sanotusti nippa nappa. Olen aina myös taistellut ahdistuksen kanssa ja miettinyt olisko näillä joku korrelaatio, kun salilla tulosta on kuitenkin tullut. Lääkärit tuntuu olevan sitä mieltä että näillä ei ole missään nimessä mitääm merkitystä
Q&A: 1. Mitä mieltä leuanvedosta bodausliikkeenä? Varsinkin plussakaudella kun kehonpaino nousee niin leuanvedot käy raskaammaksi ja progression saaminen on hankalaa. Dieetillä taas pystyy paremmin progressiivisesti tehdä. Onko ylätalja yhtä hyvä liike? 2. Jos proteiinisynteesin käynnistymiseen tarvitaan n. 20-30g proteiinia per ateria, niin kuinka suuri osa tuosta tulisi saada täyden aminohappoprofiilin proteiinista kuten liha, maitotuotteet, kananmunat tms? Jos syö vaikka 100g lihaa, 100g riisiä ja 200g parsakaalia niin tuosta annoksesta tulee n. 30g proteiinia, mutta vain 20g lihasta ja loput ns. oheisproteiinista. Varsinkin plussakaloreilla kun hiilarinlähteistä proteiinia kertyy aika paljon niin päivän kokonaisproteiininsaanti nousee helposti melko korkealle jos ei vähennä sitä ns. suorista proteiininlähteistä. 3. Mitä mieltä arginiinin käytöstä lisäravinteena? Onko hyötyä vai rahanhukkaa?
Pari kysymystä liittyen treenikohtaiseen volyymiin (=sarjamäärään), joka kohdistuu tietylle lihasryhmälle. 1. Jos oletetaan että kyseessä on kokeneempi treenaaja ja tehdyt sarjat ovat tiukkoja, onko mielestäsi olemassa joku alaraja sarjamäärälle jonka täytyy ylittyä, jotta yksittäisestä treenistä saataisiin ylipäätään minkäänlainen kasvuärsyke lihakselle? Mietin tätä korkean frekvenssin treenaamisen kannalta, missä sarjamäärä on pilkottu pitkin treenikiertoa ja lihasryhmälle saattaa tulla kerralla treenissä esim. ainoastaan 2-4 sarjaa. Pystytkö antamaan mitään yleisen tason suositusta vai onko kyseessä liian yksilökohtainen asia joka riippuu varmasti liikkeistäkin, sillä esim. raskaan moninivelliikkeen antama kasvuärsyke on suurempi kuin eristävän liikkeen? 2. Entä maksimisarjamäärä lihasryhmälle per treeni, minkä jälkeen lisäsarjoista ei luultavasti enää saa käytännössä mitään kasvuärsykettä (oletettaen että palautumisella ei ole mitään väliä)? Tämäkin taas varmasti riippuu yksilökohtaisesta vasteesta treeniin, irtiottokyvystä ja liikkeistä yms. Joskus näkee esim. isojen bodareiden tekevän jotain älyvapaita treenejä, joissa yksittäinen lihasryhmä tapetaan totaalisesti tehden sille 15+ sarjaa ja viimeisessä liikkeessä ei pystytä esim. kyykkäämään edes kehonpainolla - ovatko nämä viimeiset sarjat tässä tapauksessa enää millään tasolla kehittäviä kun käytettävät kuormat ovat tippuneet minimaalisiksi?
Setpointista kysymys. Puhuit siitä, että kroppa ei toimi optimalisesti, kun ollaan sen alapuolella. Miksi kuitenkin suurella osalla urheilijoista on niin alhainen rasvaprosentti? Ja jos ihminen on ollut joskus pitkään lihava (esim. koko nuoruutensa ja täten setpoint on korkeampi), eikö hänen urheilu-uransa monessa lajissa olisi tuhoon tuomittu terveyden osalta, jos se vaatisi/johtaisi vartalon pieneen rasvaprosenttiin?
Q&A: Olet usein maininnut adaptiivisesta aineenvaihdunnastasi ja että olet joutunut diettaamaan todella alhaisilla kaloreilla, niin onko kohdallasi jouduttu puskemaan ns. "säästöliekin" läpi pudottamalla kaloreita aineenvaihdunnan adaptaatiosta huolimatta, vai oletko aina pyrkinyt aina ohittamaan tuon tilan diet breakeilla ja tankkauksilla?
Paljon puhutusta aiheesta eli proteiinin määrästä kysymys. Mitä mieltä korkeaproteiinisesta 3 g/rasvaton kehonpainokilo ruokavaliosta 1-jakoisella treeniohjelmalla treenaavalle plussakalorikaudella? Tutkimuksissa ei ole ilmeisesti todettu hyötyjä lihaskasvussa enää 2 g/painokilo yli mentäessä. Henkilökohtaisia kokemuksiasi kuulisin mielelläni. Ja onko korkeaproteiininen dieetti perustellumpaa tiheäjakoisissa ohjelmissa VS harvajakoisissa? Maalaisjärkeilylläni koko kropan proteiinisynteesiä saataisiin kohotettua useammin tiheäjakoisella ohjelmalla ja täten isommalle proteiinimäärällekin olisi tarvetta enemmän VS harvajakoista treeniohjelmaa (kroppa 1-2 kertaa viikossa) tekevälle.
Q&A: Kuinka kauan olet nyt tehnyt näitä "Kneesovertoesguy":n jalkaliikkeitä, kuten Poliquin step-up, nordic curl tai ATG split squat, ja minkälaisia vaikutuksia olet huomannut? Näetkö, että näiden pointtina on lähinnä polven vahvistaminen, vai onko näillä mitään funktiota lihaksen kasvatuksessa
Mitä olet mieltä siitä, että itse treenaan aina paastossa? Treenin jälkeen vedän jonkun 50g proteiinia, ja ehkä lasin appelsiinimehua joskus. Hiilareita syön kunnolla vasta joskus 6h päästä tuosta. Vältän hiilareita päiväsaikaan, kun ne laittaa laiskottamaan helposti itseäni.
Mitä mieltä olet "snake diet" tyylisestä paastoamisesta painonpudotuksessa? Huomattavasti lyhyempi dieettiaika luulisi näkyvän suoraan lihaskasvussa, kun massakaudelle on enemmän aikaa.
@@Hulkki Pätkäpaastoaminen ei välttämättä johda lyhyempään dieettiaikaan, mutta snake diet perustuu usean päivien paastoamiseen. Cole Robinsonilla on videoita, joissa laihduttaa esimerkiksi 15 kiloa reilussa kahdessa viikossa. Toki iso osa siitäkin on varmasti vettä, kun mainitsi tehneensä "dry fastin", eli olleensa jopa ilman vettä osan ajasta. Ohessa video josta puhun ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-vyCUHEuS--E.html. Tällainen äärimmäisen nopea laihdutus olisi varmasti positiivista pidemmälle massakaudelle, verrattuna useiden kuukausien cutteihin.
