Kiitos kauniista sanoista. Oma isä kuoli 2.9 ja nyt on ensimmäinen isänpäivä ilman isää. Haudalla käyn kertomassa kuulumiset ja sytytän kynttilän isäni muistolle. Isäni oli myös paras kaverini.
On häpäsy kaikille isille, että sillo joskus jotkuu esitti, että kouluissa vietettäisiin isänpäivän sijasta "läheisenpäivää" mutta äitienpäivä olis säilyny ennallaan
On se vain niin harmillista, että vaikka isänä oleminen on suuri ja vakava vastuu, niin eräät eivät sitten MILLÄÄN välitä edes yrittää toteuttaa tätä vastuuta, vaikka heistä tuleekin isiä. Sääliksi käy tällaisten ihmisten lapsia! Niille tosin, jotka ottavat tämän suuren ja vakavan vastuun ja edes YRITTÄVÄT tosissaan toteuttaa sitä, minä nostan hattua, kumarran kunnioittavasti ja toivotan mitä parahinta isänpäivää!
