ISÄNTÄ VINKKAA: Vesiautomaatin vastapaineella on väliä 

Eipä kestä 😀 Hyvä, että sait toimimaan 👍

Sihteeri kirjoittaa Timon sanelun mukaan: Jos pumppu on sellaisessa paikkaa, että sen äänen kuulee niin käyntitiheydestä sitten tietää tarviiko painetta tarkastella.

Kiitti!

Eiks tossa nyt just tehtykkin noin?

Juu kyllä ihan oikein timo teki tuon.

@@TuomasK85 Paitsi että painesäiliö ei ollut tyhjä alussa, eikä sitä tyhjennetty ennen vastapaineen täyttöä,, mutta periaate tuli kyllä selväksi...

okei. eli vähän alle... ?

Kiitti.

Tää video tuli ihan Timon omasta ideasta ja halusta kun oli kattonut jonkun toisen videoo samasta aiheesta. Mulle sitten vaan sanottiin et editoi tää ja julkaise.

Sihteeri täällä kirjoittaa Timon sanelusta: Meillä on käytössä porakaivo ja siellä pumppu ja sitten kaksi 50 litran kalvopainesäiliötä.

Joo, varmaan sitä samaa videoo oli Timokin kattonut kun höpisi mulle jotain, että joku yritti rassata tollasta vesiautomaattia.

Helka H Kyllä siellä KoneMannin kanavalla keskustelua oli. 😀. Tässä oli oikein suoritettu ja esitetty video. Oppii tyhmempikin.👍.Tai viisaampikin.

Tästä olisi hieno jatkumo nähdä mitä tapahtuu sillä ylipaineella, mitä koneman puhalsi omaansa. 😋

En usko että puhalsi ylipaineeksi asti,jos laittaa liikaa painetta niin reaktio on sama kuin alipaineellakin,antaa vettä vähän ja käy usein.Tuon kokoisella säiliöllä oikea vesimäärä ilman että pumppu käynnistyy on 6-8 litraa.Tarkemmin käyttöohjeessa.

koneukon videossa sekin oli outoa että verstaan pumppu kävi olikohan 10 min välein kun oli ” kunnossa” ” huollon” jälkeen🤔 Eikä pitäny olla vuotoa,,,miksi sitten kävi säännöllisesti ilman kulutusta??🤔 Oon kyllä tyhmä ,,mutten ymmärrä!!🤔

Sihteeri kirjoittaa Timon sanelun mukaan: Jos nyt sattuu tulemaan.

Nyt heitit pahan. Me ollaan mitattu toi säiliön vastapaine vain silloin kun linjastosta on paine pois. Joten nyt ei ole tietoa miten tämä asia on. Jos jaksat varttua niin tutkitaan tää asia joku kerta.

No siksi, että se 3 baria on se veden paine putkistossa joka on tietenkin sama kuin veden paine painesäiliössä veden osalta. Painesäiliössä oleva ilmanpaine eli vastapaine on eri asia Kukaan ei ole oikein tainnut ymmärtää mitä painesäiliö on "syönyt". Teräksisen ulkosäiliön sisällä on eräänlainen kuminen rakko, taisin itsekin kutsua sitä aiemmin kalvoksi mikä on hieman harhaanjohtava nimitys. Se on tämä rakko joka täyttyy vedellä kun pumppu imee vettä kaivosta. Koska rakko on kumia, niin se venyy eli laajenee vedenpaineen noustessa ja koska rakko on kooltaan melko paljon pienempi kuin itse terässäiliö niin väliin jää ilmatila. Juuri tähän ilmatilaan pumpataan se vastapaine , joka pyrkii sekä jarruttamaan rakon laajenemista että auttaa rakkoa tyhjenemään, kun vettä otetaan putkistosta. Painekytkin sekä painemittari on kytketty vedenpaineen puolelle. Mitään erillistä painemittaria joka näyttäisi vastapaineen en ole nähnyt ainakaan noissa tavallisissa vesiautomaateissa.

@@bror8228 Kiitos selvityksestä.

@@bror8228 -muuten oikein,mutta kyllä rakon molemmilla puolilla on sama paine.Asia on helppo varmistaa mittaamalla paine vastapaineen täyttöventtiilistä.

@@juhaniruotsalainen8524 Hmm..kirjoitin kyllä että ne ovat eri asioita, en että ne ovat eri suuruisia...eikä asia ole niin yksinkertainen. Nestettä esim vettä ei voi puristaa kasaan (fysiikan lain mukaan) kuten kaasua esim ilma. Siispä veden paine rakon sisällä riippuu sekä vastapaineesta että rakon kumin kimmoisuudesta. Mitä paksummasta kumista rakko on valmistettu sitä suurempi paine tarvitaan sen laajentamiseen vaikka vastapaine olisi nolla...en tiedä ymmärsitkö..? Tosin olet oikeassa sen suhteen että paineet ovat samansuuruiset silloin kun rakko on ns . "lepotilassa" eli ei venytettynä..

Toi Timo H ei oikein käy kun Timo on K ja mä vaan H. Pitäis sit varmaankin olla Helka H & Timo K.

Helka H no ei ehkä sitten sovi laittaa H:ta😅

Kyllä toi sen siemenveden tarttee (eli oli jo laittettu) mutta se on sitten ihan jo ihan oma tarinansa.

tarttee se