Kaikki muuttuu aina sevemäksi kuunnellen näitä niin mahtavia keskusteluja. Monet kiitokset kaikesta mitä jaatte yhdessä ja kiitos että aina löydän syvemmän/ oikeamman merityksen saadessani omaa äidinkieltä takaisin. Tämä alkoi siitä hetkestä jolloin Tommy oli vierailemassa Göteborgissa monia vuosia sitten. Hyväntahtoisuus oli tämän päivän saali minulle. Valoa ja rakkautta. Rakkaus on läsnäolon taito. Hannele
Hyvää pohdintaa. Olemme laumasidonnaisia todellakin. On oleellista tietää, mitä emme voi tietää. Meitä on alunperin kontroloitu lapsuudessa. Mikäli tästä on selvinnyt ja hyväksynyt, on helpompi uskaltaa olla utelias. Intuitio saa uuden ulottuvuuden. Silloin häipyy tarve juuttua lauman odotuksiin siitä, mikä on ”oikeaa ajattelua”. Minulle tämä on merkinnyt vapauttavaa kokemusta. Ajatuksilla ei voi tehdä mitään väärää. Intohimon kokemisessa ei ole mitään vääryyttä. Kuolemassa kokemus olemassaolostani loppuu kokonaan, se ei ole portti johonkin ikuiseen, kuten taivaaseen tai helvettiin. Minulla ei ole tarvetta todistaa itselleni tai muille ”ylimaallisesta kontrolloijasta”
Emme ole sosiaalisia eläimiä, olemme ihmisiä. Eläin ja ihminen, ovat kaksi erillistä luotua olentoa, Jumalasta käsin. On harhaanjohtavaa verrata ihmistä eläimeen. Ikään kuin olisimme luotu eläimestä käsin. Vaikka kaikki on luotu Jumalasta käsin. Olemme Jumalan luomia, ihmiset Jumalan kuvaksi! Meidän tulee verrata itseämme Jumalaan, koska heijastamme hänen kuvaansa. Kuten lapsi heijastaa isänsä ja äitinsä kuvaa, perimää. Me katsomme Luojaamme ja kysymme häneltä, kuka sinä olet Isä? Miksi loit minut, missä sinä Olet? Siellä minäkin haluaisin olla, Isän sylissä turvassa!
