Ite käytän nykyäänkin vielä fuse blower tuotetta. Se on varma. Varma on aina varmaa. Esitelty 1962 / funkschau (Berliini). Flukeissa on muuten paljon takaisinkutsuja. Ja osa on vaarallisia.
Eristysvastus tulisi myös mitata kaikkien vaiheiden väliltä. Ei vain PE -> loput. Hienosti kyllä korostettiin tuota N-johtimen irroitusta, sillä monesti unohdetaan mitata N-PE väli ihan vain siksi, ettei jakseta irroittaa enää N-johdinta, kun asennus tavallaan "valmis". Kaikille aloitteleville säkäreille vinkiksi, että asennus on valmis vasta sitten, kun mennyt läpi näistä käyttöönottomittauksista.
Yksittäisten johtimien välisessä eristysvastusmittauksessa on erittäin tärkeää, että mahdolliset kuormat irroitetaan mittauksen ajaksi. Riskinä on jo kytkettyjen laitteiden, kuten kiinteiden valaisimien, termostaattien yms rikkoontuminen mittausjännitteestä. ST-kortiston tämän hetkinen suositus on se, että vain pääjohdoista mitataan yksittäisten johtimien väliset eristysresistanssit ja ryhmäjohdoista yhdistetyt ääri- ja nollajohdin maata vasten. Erillisten johtimien väliset eristysresistanssit kannattaa siis ehdottomasti mitata, mikäli siitä ei aiheudu riskiä asennetuille laitteille.
Ymmärrän että turvallisuus ennen kaikkea mutta tuo kaapeleiden asennus ja kiinnikkeiden välimatka stimuloi oksennusrefleksiä...vai oliko nuo päiväkotilaisten tekemiä...?
Tulppaamisesta ei tietenkään ole haittaa, mutta en näkisi sille mitään pakottavaa tarvettakaan. Mittauksen aikana syöttö pitää ehdottomasti olla asiallisesti erotettuna. Nollajohtimen irroittaminen aiheuttaa syötön kannalta nollavian, eli oikea kytkentä pitää ehdottomasti palauttaa ennen jännitteisiä mittauksia. Mikäli irroitettu syöttävä nollajohdin ottaisi kiinni nollakiskoon, näkyisi se eristysvastusmittauksessa vikatilanteena. Mikäli nollajohdin on irti jännitteiden kytkemisen jälkeen, muuttuu keskuksen nollakisko jännitteiseksi vaiheiden kuormien kautta. Irroitettu nollajohdin jäisi tässäkin tapauksessa turvalliseksi. Mikäli nollajohdin irroitettaisiin keskusta syöttävän johdon päästä, toisi nollavika sen johdon jännitteiseksi jos kytkentä unohdetaan palauttaa. Tässä tapauksessa tuon tulpan käyttö olisi sangen viisas varotoimi. Nollajohtimen irroitus sisältää riskejä. Nykyisin Sähköinfon käyttöönottomittauspöytäkirjassa on erikseen rasti, jolla varmistetaan/osoitetaan nollajohtimen palauttaminen mittausten jälkeen. Varsinkin ryhmäjohtojen kytkennässä suosin käyttöönottomittauksissa tapaa, jossa mittaukset tehdään jo ennen nollajohtimen kytkemistä heti suojajohtimen kytkennän jälkeen. Myös vikavirtasuojaa voi käyttää nollajohtimen katkaisussa, jolloin johtimia ei tarvitse irroittaa.
