Muistan ala-asteikäisenä Hetemajn veljekset oikein hyvin. Asuttiin samoilla pihoilla ja olin samassa koulussa, Mehun kanssa samalla luokalla Perpa taas vuotta vanhempi. Muistan jo sillon, kun kaikki välitunnit pelattiin futista, että näistä jätkistä tulee ammattilaisia. Olivat täysin omalla tasollaan jo silloin. Huipputyyppejä! Kun Perpa tai Mehu puhuu nöyryydestä ja kunnioituksesta, niin kannattaa uskoa ja kuunnella. Se ei ole vaan sanahelinää, vaan elämännuora. Huikeet vanhemmat, joiden kasvatus heijastu koko perheeseen, veljistä siskoihin. Isot respectit!
Nyt oli nöyrä ukko lauteilla. Iso peukku siitä. Siitä vois nyky nuoret ottaa oppia ja varttuneemmatkin. Mitään ei saa ilmasiks tässä maailmassa. Lopussa se palkinto seisoo, kun jaksaa uskoo siihen mitä tekee ja tekee sen täysillä.
