Jari Saario paljastaa: kroppani ei tunne kipua | Heikelä & Koskelo 23 minuuttia | 880 

Itse taistelen että jaksanko lähteä pyörällä töihin. Kehoni saisi tarpeellista päivittäistä liikuntaa. Ei oikein huvittaisi aamulla liikkua. Kuunneltuani tämän podcastin, päätin kuitenkin lähteä fillarilla 💪

On kyllä kova äijä, hattu päästä🙂

Käsittämätöntä, että joku kykenee moiseen suoritukseen. Etenkin tuosta kylmyydestä ja hypotermiasta selviytyminen noin rankoissa olosuhteissa ja vähillä unilla.

Nyt oli kova vierailija. Todellinen psyykkauksen mestari. Kunnioitan 👍👍👍

21:51 oikea sana kuvamaan on Sisu.

Ihan huikee ja hyvällä tavalla sairas äijä kun pystyy kestämään tollasia asioita ja silti sisulla painamaan eteenpäin.. iso hattu nousee päästä Saariolle täältäki👌😮

Äijä tuli oikeesti ihan suoraan kertomaan miten kova jätkä hän on. Ei tunne edes kipua. Yhtä aikamme suurta ajattelijaa lainatakseni "ei kipuu, ei hyötyy"

O H O !!!!!

käsittämättömin juttu on se miten Jari on selvinnyt siitä kun jolla on kipannut ympäri ja se meri meri on täysin pilkkopimeä. Ihan käsittämätön äijä 6/5

Naurattaa tää Arton ilme koko jakson ajan. Ilmeisen sanattomaksi vetää.

Nyt ymmärrän Jarin saavutusta taas hieman paremmin, kun paljastui että hänellä on ilmeisesti poikkeuksellisen kova kipukynnys. Siitä on varmasti ollut reissussa apua.👍

Mikael Kosola vieraaksi!

Jotkut kritisoivat Jaria kun kehuu itseään ja on ylpeä suorituksestaan. Suoritus on eittämättä kova. Kyllä menestyjät usein kehuvat itseään, he ovat ylpeitä suurista saavutuksistaan. Minäkin olisin jos olisin heidän housuissaan.

Suomen David Goggins. Tarvittas vähän samantyylisiä lyhyitä STAY HARD! - pätkiä.

Laittakaa kuva veneestä, josta puhutaan.

ilkeä vaimo kotona yllyttämässä?

Respect 💪

Toi on kova kaveri

Oikeen elämän teräsmies, respect!

Siellä teitä on kolme espoolaista, kovia jätkiä kaikki. Itsellänikin on espoolaisia geenejä hieman. Itse en kyllä ole kova kaveri 🙂

Sisun perikuva

Rautanen💪

Respektiä Ukolle - ota homeopatia matkapakki mukaan

Varauksetta en ihailisi Saariota.

Widdu on kova mies. Ironman.

Ammattimies ei hätäänny.

Kova ukko

Tää jätkä se Unbreakable leffan äijä. Se 180kg mave pelkillä keskisormilla on varmaan edesauttanut sitä että koko sormesta repee myöhemmin sisuskalut veks.

On se kova💪🇫🇮

Ihme selviytyä pohjois-atnantilla jäätävistä keleistä. Jäät on upottaneet laivojakin.

Jos tilanne ois että soudat tuon saman mitä Jari tai hirsipuu niin varmaan kävelisin narulle🤔😬

Tää ei ollut mikään soijapoika! Voi juku!

Seuraavaksi Tyynenmeren yli ☝🏻

Veikkaan, että tää jätkä tulee soutuveneineen Elon Muskin poppoota vastaan näiden ensimmäisellä Mars-lennolla.

Hyvä jakso! 🙏😊

Ainoa asia mitä jääny kaipaamaan instagramista poistumisesta on Saarion stoorit ja se fiilis niitä katsoessa, että onpa sitä ite pehmeä 😄

MITEN toi on edes mahdollista, huhhuh!

No joo, ihan jees suoritus... Itse toki olisin suonut Saariolle sankarin viitan ja kaiken julkisuuden ihan hänen arjen sankaruudestaan ihmishenkien pelastajana. Mutta ihan kivasti tällainen sankaritarina istuu nykyiseen yksinpärjäämisen ja yksilökeskeiseen eetokseen, mitä meille tarjotaan ainoana oikeana tapa olla ja elää. Vaikka Saario tässä ihan hyvin toi esiin tiimin ja yhteistyön merkityksen (kaupallisesti) niin kyllä tässä kuitenkin Yhden poikkeusyksilön tarina ja onnistuminen yleistetään niin, että kaikilla on samat ominaisuudet kun vähän kaivellaan... ei ole. Tarvitsemme elääksemme tarinoita onnistujista mutta kannattaa ehkä muistaa, että vaikka Saario olisi epäonnistunutkin mahdottomassa tehtävässään, hän olisi ansainnut kunniaa. Olisimmeko kuulleet Saariosta tai hänen edustamistaan brändeistä, jos vene olisikin mennyt pohjaan, tuskin. Markkinavoivat eivät muista häviäjiä, mutta jokaisen onnistujan takana on kymmenen niitä jotka eivät onnistuneet. Ja jokaisen onnistujan takana on kymmenen niitä, jotka mahdollistivat onnistumisen. Sitä ei voi liikaa korostaa ja sama pätee yhteiskuntaan, me tarvitsemme kaikkia.

David Goggings seuraavaksi vieraaksi

Nämä "life" jaksot on varmasti oikein hyviä joillekin. Valitettavasti minua ei kiinnosta ollenkaan, joten palataan asiaan huomenna. Ajattelin vain jättää katsojapalautetta rakentavassa hengessä. No sen verran voin kommentoida, että urheiliu saa adrenaliinin ja muita keskushermoston välittäjäaineita liikkeelle. Itse harrastin voimanostoa ennen sairastumistani. Mikään (tai no...) ei ole sen parempi fiilis, kuin nostaa hirvittävät määrät rautaa penkistä ylös, vaikka kipu on sillä hetkellä kova penkkipaidan saumojen pureutuessa lihaan. En tiedä onko se masokismia vai mitä sitten.

En halua suoritusta vähätellä mutta merivirratkin olisivat vieneet paatin määränpäähän..?.. 🙂

Maailman kovin jätkä on hän

Alun sanaleikit pistivät usein kiemurtelemaan myötähäpeästä. Onneksi voi hypätä yli.

Unpopular opinion: vähän kyllästyttää tämä Saarion henkseleiden paukuttelu. Joka kerran sama stoori: kuolema lähellä, äärimmäinen suoritus, nostan 180kg mavessa pikkurillillä, sormet rikkinäisenäkin nostan tuhat kiloa penkistä, kipua en tunne ollenkaan, edes nukkua ei tarvitse kuten kaikkien muiden. Ja jos nämä tulisikin toisten suusta, mutta kun nämä tarinat tulevat Jarilta ihan itseltään. Ei kestä kuunnella enää sadatta kertaa.

Ensimmäinen jakso missä toi Kuikelo ei viljele muka-nokkelia, eipä ihme että tuijottaa vierasta täydessä ihailussaan, Oddis Slajos. Jarille hattu päästä! 🫡

Teillä on surkeita aiheita

Miks tää tulee yöllä😂