Juha Mäenpää perussuomalaiset :
Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Ensin haluan kiittää edustajia Seppänen ja Autto aivan loistavista puheenvuoroista.
Meillä on tosiaan täällä lähetekeskustelussa paljon mediatilaakin viime vuosina saanut saamelaiskäräjälain uudistus. Esitys toteuttaa Petteri Orpon hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan työn pohjalta yhteistoiminnassa saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjien kokous on hyväksynyt viime vaalikaudella annetun esityksen, jonka perusratkaisut sisältyvät tähän esitykseen. Myös nyt annettu esitys, josta niin ikään on saamelaiskäräjien kanssa yhteisymmärrys, noudattaa kyseisen Timosen toimikunnan mukaisia perusratkaisuja.
Asiasta on väännetty pitkään ja tuloksetta. Nykyinen saamelaiskäräjälaki on vuodelta 95, ja sen uudistamista alettiin valmistella 11 vuotta sitten. Lain uudistaminen on jo neljännen hallituksen pöydällä. Saamelaiskäräjälakia on veivattu kuuden pääministerin voimin. Varsinaiset lakiehdotukset on joko vedetty pois tai muuten hylätty vuosina 2015, 2018 ja 2023.
Lakia halutaan uudistaa muun muassa vaaliluettelon osalta. Vaaliluetteloon kytkeytyvä saamelaismääritelmä on hallinnut keskustelua koko ajan, ja siihen liittyvät ongelmat ovat myös hiertäneet ja jakaneet saamelaisia eniten. Metsäsaamelaiset, joiden aikanaan puhuma keminsaame on vuosisatojen varrella kadonnut, ovat kysymyksen keskiössä.
Arvoisa puhemies! Uudistuksen vastustajat pelkäävät, että nykyisen saamelaiskäräjien päätöksentekoon osallistuvat saattavat menettää osallistumismahdollisuutensa. Lausuntopalautteessa on tärkeitä huomioita. Muun muassa apulaisoikeuskansleri toi esille, että YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole edellyttänyt lappalaiskriteerin poistamista. Lausunnossa kysyttiin, onko lappalaisperusteen poistaminen perusteltua ottaen huomioon muun muassa sen vaikutukset yksittäisten henkilöiden kohdalla. Lisäksi lausunnossa tuotiin esille, että vaihtoehtoisena sääntelymallina ei ole pohdittu sitä, voisiko lappalaisperusteen poistaminen koskea vain uusia hakemuksia. Niin sanottu lappalaiskriteeri on nykyisen saamelaiskäräjälain 3 §:n 2 kohta, joka kuuluu siihen kiinteästi liittyvän pykälän johdantotekstin kanssa näin: ”Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen, että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.”
Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto hyväksyi 31. elokuuta 2023 eduskunnalle annettavan tiedonannon toimista, joilla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän peilaten tuntuukin erikoiselta, miten saamelaiskäräjälakia pusketaan nykymuodossaan läpi. Viime viikolla Eduskuntatalon portaille kerääntyi noin 60 saamelaiskäräjälakia vastustavaa ihmistä - mielenilmaisu, jossa sanoma oli, että heidät pitäisi tunnustaa osaksi alkuperäistä Saamen kansaa. Mielenosoittajien kyltti, jonka voi nähdä Ylen uutisten verkkosivullakin, puhuu paljon. Siinä esitetään kysymys: ”Eduskunta tuomitsee rasismin. Säätääkö se itse nyt rasistista lakia?”
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa onkin käsittelyssä kahdenlaisia valituksia ja oikeuskanslerille yksi kantelu, joka on siirtynyt eduskunnan oikeusasiamiehelle. Esimerkkinä mainittakoon vireillä olevat valitukset vaaliluettelosta poistamisesta ja vaaliluettelohakemusten hylkäyksestä. Niitä on kaiken kaikkiaan noin sata kappaletta. Yhtäkään päätöstä ei ole vielä tullut. Korkein hallinto-oikeus on lupaillut, että niistä saadaan päätökset alkuvuoden puolella. Lisäksi on vireillä kymmenittäin muita asiaan liittyviä valituksia korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja eduskunnan oikeusasiamiehellä.
Valitettava esimerkki edellisestä on julkisuudessakin ollut tapaus, jossa saamelaiskäräjävaalien ääniharava Kari Kyrö poistettiin saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. Hän ei voi asettua vaaleissa ehdolle eikä myöskään äänestää. Kun asiasta uutisoitiin kesällä 2023, Kyrö oli toisen vaalikauden saamelaiskäräjien jäsen ja edellisissä vaaleissa saamelaisilta selvästi eniten ääniä saanut: 220 ääntä. Olen nähnyt videon, jossa Kyrön pyrkiessä äänestyspaikalle poliisi esti tämän saatuaan ohjeet Martin Scheininilta. Miten tämä on mahdollista Suomessa, oikeusvaltiossa?
Arvoisa puhemies! Edeltävään viitaten ilmaisenkin nyt tämän puheenvuoroni painavimman asian. Koko tätä saamelaiskäräjälain uudistamisesitystä ei pitäisi eduskunnassa käsitellä ennen kuin edellä mainitut valitukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsitelty loppuun saakka. Epäselvässä tilanteessa tulisi myös harkita, tuleeko asia käsitellä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
14.2-2024 Eduskunta
13 апр 2024
