Juha Mäenpää perussuomalaiset :
Arvoisa puhemies! Hyvät miehet ja naiset! Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Budjettivallan käyttäminen onkin lainsäädäntövallan ohella toinen eduskunnan perustehtävistä, ja siksi meillä on täällä tänään käynnissä yleiskeskustelu talousarviosta vuodelle 2024. Käsittelyn pohjana toimii valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö.
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yksi prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2027. Tehtävä ei ole missään nimessä helppo. Julkisessa taloudessa on pysyvä rakenteellinen menojen ja tulojen epäsuhta. Tällä hetkellä vielä tulevaisuudennäkymät talouden suhteen ovat erittäin epämiellyttävät ja haasteita tulee olemaan. Valtionhallinto on alijäämäisin, mutta myös hyvinvointialueiden ja kuntatalouden arvioidaan jäävän alijäämäisiksi. Kansainvälisessä vertailussa julkisen talouden velkasuhde on erkaantunut muista Pohjoismaista.
Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on sitoutunut tämän vaalikauden aikana vahvistamaan julkista taloutta 6 miljardilla eurolla, johon sisältyy 4 miljardia suoria leikkauksia ja 2 miljardia talouden vahvistamista rakennepoliittisin toimin. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta vaan tavoittelee kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten paranemista. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä ja 100 000 uutta työllistä vuoteen 2027 mennessä. Tämän toteutuminen vaatiikin laajan keinovalikoiman työllisyyttä ja työkykyä parantavia toimia sekä erityisesti rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttavia toimia.
Ehkä hieman vähemmälle julkiselle keskustelulle on jäänyt se, että hallitus toteuttaa kaudellaan 4 miljardin euron investointiohjelman. Vuonna 2024 rahoitusta kohdennetaan erityisesti liikennehankkeisiin ja korjausvelan purkuun. Lisäksi investointeja kohdennetaan sote-palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun.
Oppositio arvostelee usein sitä, että hallitus ottaa ensi vuonna velkaa eikä velkaantuminen lopukaan. Kukaan ei kuitenkaan ole todellisuudessa luvannut lopettaa velkaantumista kuin seinään. Hallituksen toimilla sen sijaan velkasuhde on mahdollista kääntää, mutta tasapainottaminen vaatii kahden vaalikauden toimet. Toistan vielä: kahden vaalikauden toimet. Olennaista on se tosiasia, että työ on nyt aloitettu. Edellisellä hallituskaudella ei tähän ollut halua eikä kykyä.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan varajäsenenä voisin muutaman sanan lausua mediassakin esillä olleista niin kutsutuista joululahjarahoista. Valiokunta teki päätöksen näistä osana budjettimietintöä. Jaettavaa rahaa tai siis pikemminkin valtion budjetin sisällä päätösperusteisesti kohdistettavaa rahaa oli 50 miljoonan euron edestä. Panostamme muun muassa liikenneväyliin, maanpuolustukseen ja ylipäätään kokonaisturvallisuuteen. Eniten rahaa saavat paikalliset tiehankkeet, joihin myönnettiin noin 31 miljoonaa euroa. Tukea saivat tiet ympäri Suomen ja eri vaalipiireissä, kaikkiaan 75 kohdetta. Muista joululahjarahoista mainittakoon esimerkkinä Hälvälän ampumaradalle 300 000 euroa ja MPK:lle 800 000 euroa.
Hyvät edustajakollegat, joka kahdeksas käytetty euro on otettu velaksi. Sopeutumistoimia on pakko tehdä. Sopeutumistoimien tekemättä jättäminen tai lykkääminen uhkaisi ajan mittaan suomalaisten toimeentuloa ja maamme tulevaisuutta. Tämä on se fakta, jota emme pääse piiloon, vaikka kuinka haluaisimme. - Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho perussuomalaiset:
Kiitoksia.
13.12-2023
4 окт 2024
