Juha Mäenpää perussuomalaiset 27.2-2024 :
Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä lähetekeskustelussa hallituksen esitys Tenojoen kalastusasioihin liittyen. Siinä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen liitteenä olevan kalastussäännön korvaamisesta uudella kalastussäännöllä tehdyn sopimuksen. Esitykseen sisältyy lakiehdotus kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta.
Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Norjan kanssa tehdyn sopimuksen suomalaisessa lakiesityksessä on oletettu vielä vuonna 1972, että Suomen valtio omistaisi koko Tenojoen Suomen puoleisen vesialueen. Tenojoen kalastussopimuksen ja kalastussäännön perusteita ei ole korjattu, vaikka isojaossa ja sen jälkeisissä vesipiirirajankäynneissä on todettu, että kyseinen vesialue ei olekaan Suomen valtion, vaan se onkin pääosin yksityistä omaisuutta. Vanha ja virheellinen omistuskäsitys kummittelee vielä tässäkin Tenojoen kalastussäännön muutosesityksessä. Suomalaiseen yksityiseen kiinteistöön kuuluva kalastusoikeus Tenojoessa on kytketty kiinteistön omistajan asuinpaikkaan. Lakiesityksen mukaan valtio sekä myy matkailukalastuslupia Tenojoelle että ottaa myös vesialueen omistajilta maksun kalastuksesta. Suomen kiinteistölain ja perustuslain mukaan kiinteistöön kuuluva kalastusoikeus on vapaasti myytävissä ja nauttii omaisuuden suojan perusoikeutta, ja pureudun hieman tähän asiaan.
Hyvä eduskunta, olemme siis perustavanlaatuisten kysymysten ja perusoikeuskeskustelun parissa. Se osio, mihin tässä esityksessä nyt keskityn, ovat lausuntopalautteet, ja useimmat lausunnot olivat edelleen negatiivisia. Kalastussäännön hyväksymistä vastustivat useat tahot, muun muassa saamelaiskäräjät, Tenon kiinteistönomistajat ry ja Vesialueomistajain liitto VEALO ry. Kalastussäännön allekirjoittamista vastustavien lausunnoissa katsottiin kalastussääntöluonnoksen rajoittavan perustuslain vastaisesti omaisuuden suojaa sekä saamelaiskulttuurin suojaa ja toisaalta rajoittavan liikaa kalastusoikeuden omistajien oikeuksia, ja sitten nämä vielä kaikki vähän eri syistä tätä vastustivat.
Oma huomioni kiinnittyi erityisesti sanaan ”omaisuuden suoja”, se kun on yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksista. Suomen perustuslain 15 § kulkee nimellä Omaisuuden suoja. Siinä linjataan: ”Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.” Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jossa Suomikin on osallisena, niin ikään otetaan kantaa omistusoikeuteen 1 artiklassa, josta lainaan osan: ”Omaisuuden suoja. Jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.” Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen 17 artikla myös puolustaa omistusoikeutta, josta lainaan: ”1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.”
Arvoisa puhemies! Lähden siitä, että ihmisen oikeus yksityisomaisuuteensa täytyy turvata niin hyvin kuin mahdollista. Siksi otan vakavasti lausuntopalautteiden huolet omistamiseen liittyen. Hallituspuolueiden edustajana selkänojani on myös hallitusohjelma. Sivulla 131, luvussa 6 nimeltä Kasvun kaava todetaan: ”Kiinteistörekisteriin merkittyjen kalastusoikeuksien omistajien omaisuuden suojaa vahvistetaan.” Pitäisinkin tärkeänä tässä yhteydessä, että esimerkiksi Tenon kiinteistönomistajat ry:n kannanotot huomataan. He ovat lausunnossaan 13.1.2024 tuoneet esille seikkaperäisesti perustellen huoliaan ulkopaikkakuntalaisten kalastusoikeuden omistajien heikosta asemasta. Yhdistys arvostelee voimakkaasti muun muassa asuinpaikkaperiaatetta ja huomauttaa sen olevan syrjivä. Asuinpaikkaperiaatetta vastustaa lausunnossaan 15.1.2024 myös Vesialueomistajain liitto VEALO ry. Lainaan: ”Asuinpaikkaperiaate asettaa Tenojokilaaksossa asuvat kiinteistönomistajat ja ulkopaikkakuntalaiset kiinteistöjen omistajat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.” Yhdistyksen mukaan kalastussääntö ja voimaansaattamislaki rikkovat Tenojoen kalastusoikeuden haltijoiden omaisuuden suojaa sekä yhdenvertaisuutta. VEALO kannattaa esitysten käsittelemistä eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä, sillä ne sisältävät perusoikeuksiin puuttuvia säännöksiä.
Hyvät kollegat! Toivon, että valiokuntakäsittelyssä asiaan perehdytään huolella ja otetaan nämä esittämäni asiat huomioon.
Arvoisa puhemies! Minä olen saanut aika paljon palautetta tästä Tenojoki-asiasta. Niin kuin tiedetään, niin Tenojoki on Suomen ja Norjan rajajoki, ja siellä on pitkään tehty kalastussääntelyä ja ‑sopimuksia. Ensimmäinen sopimus on solmittu
27 апр 2024
