Suomessa järkyttävä asuntokupla kun huomioi kokonaisveroasteen, kotitalouksien nettotulot, elämiskulut ja asuntolainojen kokoluokan erityisesti Helsingissä ja Espoossa…
Erittäin hyvä jakso. Tuota ihmetellyt jo pitkään että miksi uusia kämppiä saa myydä tuollaisilla talonyhtiölainoilla mitä on näkynyt. Hyviä vinkkejä taas!
Niin kauan kuin massiiviset tuet auttavat vuokra-asujia, se sataa suoraan asunnon vuokranantajien ja/tai sijoitusyhtiöiden laariin ja siten pitkittää vuokrarästikriisiä. Saa nähdä kuinka pitkään Kela ja valtio katsovat asiaa sivusta. Nyt on ollut jo puhetta asumistukien leikkurista, jota ainakin opposition Petteri Orpo on ajanut.
Helpoin kun muuttaa veks isoista kaupungeista ja menee johonki kivaan maaseutu kuntaan, välillä toisin päin että pienet kunnat ei näivety kokonaan veks. 👍
Nythän on hyvä sauma ostaa uudiskohde kunhan se sijaitsee halutulla paikalla. Isot sijoitusyhtiöt eivät nyt osta ja asunnot myydään vakavaraisille piensijoittajille ja oman kodin ostajille 👌🏻
Se tuli mieleeni kun tuohon inflaatioon ja negatiiviseen reaalikorkoon viitattiin... Eikös tällä käytännössä muistella ~70-luvun menoa jossa "inflaatio söi asuntolainan"? Tämä ei vain tainnut perustua itsessään siihen inflaatioon vaan hulvattomaan palkkaralliin joka nosti huikeaan tahtiin asuntojen hintoja jolloin se alunperin edullisemmalla ostettu tönö lainaosuuksineen oheni. Tällä hetkellähän asuntojen arvon inflaatio on, kuten totesittekin, jopa negatiivinen aina Helsingin keskustaa myöten ja reaaliansiot putoaa joka jannulla tänä vuonna. Nyt se inflaatio vain syö omaisuutta ja ansioita muttei lainoja.
Tallinnassa meillä saat jopa 5 euron kanssa kahvin ja voit istua sen koko päivän :-) Ihan pikku tarkennus vaan hintatasoihin nyt ennen kuin lähtee lapasesta :-D
Taas tänään lueskelin Hesarista tms. kuinka muualla Europpassa kaupunkien keskustat ovat täynnä pieniä kivijalkaliikkeitä, joissa ihmiset iloisna tungeksivat shoppailemassa, käyvät välillä lounaalla ja hörppäämässä kupilliset espressoa ennen kotiin kävelyä ja prosciutto-ostoksia. Meillä vaan on kovin erilainen tämä ilmasto sekä kaupunkiarkkitehtuuri: Helsingin ydinkeskustan komeissa kivitaloissa ei asu ketään. On vain iltaisin tyhjeneviä toimistoja ja toimitiloja. Kävelykadut ja muut kosmeettiset viritelmät eivät kaupunkia elävöitä, koska asiakkaita ei vain ole/tule tarpeeksi teidänkin mainitsemistanne syistä. Tuo keskustan bordellistaminen on tosin vielä kokeilematta 😄ja jos oikein muistan, niin Helsingin kaupunkikin haluaa kaavoittaa vain uusia toimitiloja, ei asuntoja keskusta-alueelle (esim. Eliel-aukio). Julkiset virastot joutaisivat sinne Hernesaareen, Espan ja Aleksin kämpät asuinkäyttöön.
kyl 20-v+ ikäiset varmasti kuten itsekin olisin siellä voinut asua opiskelijana mutta 700+ euron vuokrat jo olivat aivan tähtitieteellisiä siinä kohtaa vaikka olisi jossain uran alkutaipaleen työssä... ja nuo liikkeet siis tarvitsevat ostovoimaa, ei että vuokraan uppoaa kaikki tulot saman tien. Tosin en ymmärrä miksi 1950-luvun tms taloista pitää maksaa törkyvuokraa, osassa ei edes ole tehty putki ym remontteja ajallaan. Sitten kuten Martin jo kertoi, tuskin hänenlaisensa perheelliset enää suurin joukoin haluaa asua tuolla, kun tarvitsee autoa. Toinen on sitten tuo HSL:n suht aggressiivinen lipunhintojen korotuslobbailu, joka suoraan vaikuttaa tuohon, kun kerta ei riitä edes raitsikan reittien varrelta porukkaa tuonne kaikille liikkeille(+ Redi on kätevästi paljon lähempänä monia helsinkiläisiä itäpuolella). Sitä en ymmärrä miksi toimistoja sinne pitää saada lisää kun (julkinen) liikenne ollut jo ajat sitten tukossa keskustaan.
Paljonhan on kerrostalojen rakennus aloituksia siirretty tai peruttu jo nytten, tää rahojen loppuminen monilla on todellinen pommi, ihan kuten sanoitte. Tätä nykyistä tilannetta ei mielestäni uutisoida rehellisesti.
Ei oo vielä hirveemmin peruttu, lykättyjä kohteita on ja moni pienempi ei aloita ennenkuin alkaa pakka aukeamaan suuntaan tai toiseen. T. Alalla duunissa
Annuiteettilaina ja tasaerälaina taisi mennä ristiin. Annuiteettilainassa nimenomaan kuukausierä menee katosta läpi, tasaerälyhennyksellä laina-aika pitenee.
Jos osakas ei maksa vastiketta, niin taloyhtiö voi ottaa asunnon haltuun ja kattaa vastikevelat vuokrilla. Tuttua huttua, taloyhtiö ei ole pankki. Jos asunto on valmiiksi vuokrattu, niin vielä näppärämpää kun vuokralainen vain maksaa vuokransa taloyhtiölle.
Muutama muuttuja unohtui lähetyksestä. Usein taloyhtiöllä on kaupungin vuokratontit. Ajan kuluessa vuokrasopimukset päättyvät ja yleensä tonttien vuokrat tuppaavat nousemaan moninkertaisesti. Helsingissä päättyy varmaan tuhansia sopimuksia vuodessa? Lisäksi samanaikaisesti saattaa tulla vastaan putki-, ikkuna-, katto-, yms muut remontit. Anopille kävi juuri näin, mutta "onneksi" hän ehti siirtyä yläkerran laulukuoroon. Häneltä olisi mennyt koti alta, joka oli ollut pitkään velaton.
Ai että mä tykkään tästä jaksosta vaikka puolet vielä katsottavana. Logistiikka on AjaO. Ja, mukautuminen, adapt. Tehokkuuden vasta ajattelu on viihtyvyys, siis jos keskustat haluavat olla viihtyviä ja ei tehokkaita, niin, ainut kompensaatio on hinta, koska, riittävästi maksavia asiakkaita viihtyvyydestä ei riitä joka paikkaan. Erittäin hyvä jakso, Thänks!
Itse asiassa esim. toimistovuokrat on lähes pääsääntöisesti sidottu indeksiin, joten niihin tulee automaattinen n. 7 %:n korotus. Kiinteistösijoittaja vuokranantajana esim. henkivakuutusyhtiö ei suostu edes neuvottelemaan asiasta.
Bisnekseen tarvitaan kaksi, ostaja ja myyjä. Fiksu myyjä laittaa hinnan tasolle jolla kauppa käy. Yhtiölaina mukaan niin kauppa käy paremmin. Fiksu ostaja ei osta syklin huipulla ja suojaa lainansa. Hölmö myyjä pitää hinnat ennallaan inflaation nostaessa rakennuskustannuksia, fiksumpi myyjä myy alennuksella pois. Hölmö ostaja ostaa ylisuuren asunnon tarpeeseen nähden ja liian kalliilla ja väärällä sijainnilla. Ei näitä sen enempää tartte ihmetellä.
Kun pankin lainakorko nousee 0,5 rosentista kuuteen verovähennyksen poistuessa, taloyhtiölaina nousee rosentista viiteen ja lyhennysvapaa päättyy niin ruumiita syntyy. Uusia ruumiita syntyy kun rahoitusvastikkeet jää maksamatta. Jos olisin lähelläkään tälläistä tilannetta, myisin asuntoni asap. On nimittäin todella tuskaista elää arkea, jossa maksuvaikeudet ovat ajatuksissa joka päivä. Se syö energiaa rotan lailla.
Toinen vaihtoehto on yksinkertaistaa yhteiskunnan toimintoja ja tehdä niistä oikeudenmukaisempia. Kaikki subventiot ovat tulonsiirtoja! Kansalaisilla tuntuu olevat kuvitelma, että valtion myöntämä tuki, mikämtahansa etuisuus on taivaasta satanutta mannaa, mutta näin ei suinkaan ole! Korkovähennys tarkoittaa, että naapuri maksaa lainanottajan kuluja. Monimutkaiseksi tehty yhteiskunta mahdollistaa huijareille ja etuisuuksien hyväksikäyttäjille mahdollisuuden paiduttaa tulojaan ja omaisuuttaan. Monimutkaiseen järjestelmään perehtymätön kansalainen ei taas huomaa käyttää vähennyksiä ym. Ja mitä tämä tuottamattomat kuittitalkoot yhteiskunnalle ja veronmaksajalle maksaa! Eestissä käytetty tasaprosenttivero minimoi verotustoimen kustannukset! Jokainen tulotasosta riippumatta maksaa saman 20% palkastaan veroa. Ei keplottelua, ei vähennyksiä, ei tarvitse pohtia, että onko otetun lainan tarkoitus sellainen, että koron voi vähentää. Jokainen ottaa lainaa mihin tahansa tarkoitukseen ja niin paljon kuin haluaa, mutta hän itse ja ykdin vastaa kaikista kuluista. Miksi valtio pitää sotkea kaikkeen mahdolliseen ja henkilökohtaisiin valintoihin! Noh, menettääkö kansalaiset tässä systeemissä! Eivät suinkaan! Heiltä jää pois tarpeeton byrokratian ylläpito! Niinpä he maksavat veroa 10-15% vähemmän veroa! Aika hyvä korkovähennys, vai mitä! Vasemmisto saa hepulin kun joku mainitserkin kyseisen tavan verottaa! Se hapettomin keuhkoin huutaa, että se on niin väärin ja suosii suurituloisia! Se valehtelee, että siinä kaikki maksaa yhtä paljon veroa! Tonnin tienaava maksaa parisataa ja kymppitonnin tienaava pari TONNIA! Nyt valtio kompensoi työmatkoja, asumista ja jos mitä! Se on luonut valtavan kansalaisia kontrolloivan ja ohjaavan sekä suuttattoman kalliin byrokratian koneiston!
Asian käsittelystä unohtui valtion miljardeihin vuodessa nouseva asumistuki potti, jolla matalampi palkkainen väki saadaan pysymään kaupunki keskustoissa, Se on yksi suurimmista valtion talouden alijäämää viime vuosina paisuttaneista meno automaateista. Kun menoja vääjäämättä tullaan karsimaan, asumistuki on varmaan ensimmäisenä listalla.
Kiitos jaksosta, fiilistelin niin että piti kuunnella kahteen kertaan! Tulevia jaksoja ajatellen, olisi kiinnostavaa kuulla teidän mietteitä mahdollisesta ETF-kuplasta/siitä, onko indeksisijoittamisen suosio vaikuttanu potentiaalisen nykykuplan syntymiseen ja mikä ETFien rooli on tulevaisuudessa, muuttuuko mikään jos osoittautuu että niillä on ollu jollakin lailla merkittävä rooli markkinan pumpaamisessa.
Kuka uskaltaa sijoittaa etf:in, kun jos etf:n omistusten säilytysyhteisö menee konkurssiin niin sijoittajan omistukset häviää. Sama kuin adr osakelupaukset.
Hyvää analyysiä ja pohdintaa. Tuo pitää paikkansa, että pienissäkin kaupungeissa keskusta on kuivunut ja kauppakeskukset ovat vieneet asiakkaat. Sitten tätä ei paikallispoliitikot ymmärrä, vaan yritetään jos vaikka millä "elävöittää" kuihtunutta keskustaa. Rahaa poltetaan ihan turhaan kun ne kaupat ei takasin tule sieltä kauppakeskuksesta. Toinen on sitten ne kovat vuokrat, mitkä karsii ne vähätkin yrittäjät.
Jos rahoitusvastike on ollut 600e/kk kun maksetaan pelkkää korkoa 0.5% marginaalilla, ja nyt pitää alkaa maksaa 3% korko plus marginaali ja lisäksi lyhennystä niin 20v lyhennyksellä kuukausierä on 8 351 euroa (lainan määrä 1440000e).
"Turku voi paremmin", jos näin on niin johtuu luultavasti siitä, että Turun keskusta on 10 korttelin kokoinen (sekin ylöspäin pyöristettynä). Aika vähän joutuu loskassa tamppaamaan kun siirtyy palveluiden välillä.
Helsinkihän voi tehdä Sapporot ja kaivella kävelytunneleita maan alle ja täyttää ne kaikenmaailman pikkuliikkeillä :) Voisi sitten Virolaiset ja Tukholmalaiset ajella luotijunilla niitä ihmettelemään.
Miten ihmeessä keskusta on sujuva ja mielyttävä kenenkään mielestä joka koskaan on kävellyt pohjois espan kauppojen kohdalla??? Kauhea motari siinä kivimotocross radalla jossa maasturit kisaa toisiaan vastaan
Inflaatio tuo viiveellä mukanaan (toivottavasti) palkkojen nousun, joka unohtui näistä laskelmista. Uudisrakentamisen kustannukset on noussut jo 20%, takaisin tuskin päästään. Eli pidemmällä tähtäimellä kiinteistöjen hintoihin on jo nousupainetta. Tässä välissä rakentaminen hyytynee pahasti ja Finnoon metroasemat sun muut jäävät hiekkakentiksi pidemmäksi aikaa. Jos palkat ei nouse, niin se ei ole inflaation vika, vaan perustavanlaatuisempi ongelma Suomen taloudessa, jonka olemassaoloa en mene kiistämään. Saksassa korotetaan palkkoja jo laajalti. Suomessa reaalipalkkoja ei olisi saatu leikattua koskaan ilman inflaatiota, nyt ihmiset syyttävät siitä vain jotain maailmalta tulevaa inflaatiota ja ottavat elintason alentumisen vähin valituksin vastaan, joka on toisaalta hyvä Suomen kilpailukyvylle.
