Venäläiset osaa tehdä kauniita ja vaikuttavia lauluja.Tässä varsinainen helmi jonka Koiton laulu tulkitsee upeasti.Jokakerran kun kuuntelen,tulee tippa silmään aikuiselle miehelle.Hohdokas esitys!
Tämäkin ihana laulu ja sanat. Itselläni kotipaikallani aina odotin kurkia tulevaksi keväällä, ja kun ne saapuivat tiesin taas eläväni. Ne lauloivat kauniisti ja tämä kaikki jäi mieleen nuoresta asti ja odotin aina 'kurkia kotitaloni taakse jossa vesilammikoita ja jänkiä. Sieltä ne aina uskollisesti tulivat iloksi ja ääntelivät kuin kertoakseen 'emme pettäneet olemme täällä taasen tule katsomaan ja tervehtimään." Ja menin ulos tapaamaan vanhat ystävät. Jopa heilutin niille kertoakseni ihanaa kun saavuitte meille. Yhäkin pidän niistä.🏡🤗🙄.
Kirjallisuuslehti Novyi Mir julkaisi runon "Kurjet" vuonna 1968. Näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (ukrainalainen) sai runoilijalta Rasul Gamzatovilta (dagestanilainen) luvan muuttaa runon ratsumiehet sotilaiksi, jotta teksti muistuttaisi laulun kuulijoita paremmin toisesta maailmansodasta. Bernes pyysi Jan Frenkeliä (ukrainalainen) säveltämään runon. Bernes levytti laulun Kurjet heinäkuun alussa 1969 ja kuoli keuhkosyöpään elokuussa. Levytys esitettiin hänen hautajaisissaan. Laulu valjastettiin heti Mark Bernesin ensilevytyksen jälkeen myös hyvin militaristiseen käyttöön neuvostosotilaiden ylistämiseksi. Rasul Gamzatovin avaarinkielinen runo ja Naum Grebnevin (dagestanilainen) käännös venäjäksi ovat kuitenkin syntyneet kertomaan sodan mielettömyydestä ja rauhan tärkeydestä. Runo sai alkunsa, kun runoilija vieraili Hiroshiman rauhanpuistossa ja siellä Lasten rauhanpatsaalla, joka on pystytetty Hiroshiman atomipommin aiheuttamaan leukemiaan kuolleen Sadako Sasain muistoksi. Sadako oli ennen kuolemaansa tehnyt satoja kurki-origameja. Rasul Gamzatov: "Ystäväni Naum Grebnev käänsi Kurjet erinomaisesti venäjäksi. Hän oli kääntäjä ja runoilija. Runo oli hänelle läheisempi kuin mikään muu teksti, sillä hän itse haavoittui kolmesti ja menetti sodassa sukulaisensa ja ystävänsä. Runo kuvasi hänen omaa tuskaansa. Hän totesi:"Tämä kertoo minusta ja ystävistäni." Kurjet otettiin Koiton Laulun ohjelmistoon vuonna 1975. Toni Edelmann teki herkän sovituksen merkittävästä rauhanlaulusta, ja se esitettiin TV 1:ssä vappuaaton ohjelmassa Sydämet saatat hehkumaan. Kuoro levytti sen Tonin johdolla vuonna 1976. Käännös on Arnold Hiltusen. (Koiton Laulu. Love Records LRLP174).
Kurjet Mun outo joskus vallanut on mielle, et miehet sodast palaamattomat, ei kaatuneetkaan maalle hurmeiselle, vaan valkokurjiks silloin muuttuivat. Ain niiltä ajoin tuonen kurjet lentää ja ankeasti meille ääntelee, siksi lie kaiho syömeen usein entää silmä kun taivahalle tähyilee. Vaan ajast toiseen uupuneena soutaa, tuo kurki illan aivan viimeisen, sen ehkä määrä on mun poies noutaa, ja liittää tuonen parveen valkoiseen. Niin koittaa päivä kurkiaura saa, taas kutsun sinimustaan uinuvaan ja lailla linnun taivaan kaaren alta uikutan teille inehmoille maan. Mun outo joskus vallanut on mielle, et miehet sodast palaamattomat, ei kaatuneetkaan maalle hurmeiselle, vaan valkokurjiks silloin muuttuivat. Ain niiltä ajoin tuonen kurjet lentää ja ankeasti meille ääntelee, siksi lie kaiho syömeen usein entää silmät kun taivahalle tähyilee.
Olavi Heikkonen Niin täytyy. Kyyneleet nostaa silmiin ja sielukin rusentuu. Nämä linnut olivat myös Äitini lempilintuja joka jo edesmennyt.Myös siksi nämä kyyneleet kun ikävöin häntä. Kaunis laulu.🎼🏡🗻.
Filmi on hieno, mutta on vuodelta 1957. Kirjallisuuslehti Novyi Mir julkaisi runon "Kurjet" vuonna 1968. Näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (ukrainalainen) sai runoilijalta Rasul Gamzatovilta (dagestanilainen) luvan muuttaa runon ratsumiehet sotilaiksi, jotta teksti muistuttaisi laulun kuulijoita paremmin toisesta maailmansodasta. Bernes pyysi Jan Frenkeliä (ukrainalainen) säveltämään runon. Bernes levytti laulun Kurjet heinäkuun alussa 1969 ja kuoli keuhkosyöpään elokuussa. Levytys esitettiin hänen hautajaisissaan. Laulu valjastettiin heti Mark Bernesin ensilevytyksen jälkeen myös hyvin militaristiseen käyttöön neuvostosotilaiden ylistämiseksi. Rasul Gamzatovin avaarinkielinen runo ja Naum Grebnevin (dagestanilainen) käännös venäjäksi ovat kuitenkin syntyneet kertomaan sodan mielettömyydestä ja rauhan tärkeydestä. Runo sai alkunsa, kun runoilija vieraili Hiroshiman rauhanpuistossa ja siellä Lasten rauhanpatsaalla, joka on pystytetty Hiroshiman atomipommin aiheuttamaan leukemiaan kuolleen Sadako Sasain muistoksi. Sadako oli ennen kuolemaansa tehnyt satoja kurki-origameja. Rasul Gamzatov: "Ystäväni Naum Grebnev käänsi Kurjet erinomaisesti venäjäksi. Hän oli kääntäjä ja runoilija. Runo oli hänelle läheisempi kuin mikään muu teksti, sillä hän itse haavoittui kolmesti ja menetti sodassa sukulaisensa ja ystävänsä. Runo kuvasi hänen omaa tuskaansa. Hän totesi:"Tämä kertoo minusta ja ystävistäni." Kurjet otettiin Koiton Laulun ohjelmistoon vuonna 1975. Toni Edelmann teki herkän sovituksen merkittävästä rauhanlaulusta, ja se esitettiin TV 1:ssä vappuaaton ohjelmassa Sydämet saatat hehkumaan. Kuoro levytti sen Tonin johdolla vuonna 1976. Käännös on Arnold Hiltusen. (Koiton Laulu. Love Records LRLP174).
