Riistan asetoimittaja Arto Määttä testaa viime jaksossa lataamiaan .308 Win ja Creedmoor patruunoita. Millaisia lukemia ampumaradalla saadaan? TILAA RIISTA: riistalehti.fi...
Ei olisi ollut kummoinen homma ottaa hylsy kiinni, kun se tulee piipusta lukon vetämänä pois, jolloin ammuttujen hylsyjen järjestys olisi ollut tasan tarkkaan tiedossa ja olisi näyttänyt aloittelevalle lataajalle esimerkillään miten pystyy seuraamaan hylsyistä painemerkkien nousevaa käyrää, jos ammut yksin ja nypit hylsyt lattialle videon tapaan on paineen muodostumisen seuranta mahdotonta, enkä voi mitenkään suositella latauskoulun tapaa esitellä painemerkkien seurannan tapaa joka näytti suorastaan ylimieliseltä touhulta ja videota lataajana katsoneenahuomasin, että ampujalla vissiin kameroita hoitanut kaveri keräsi hylsyt talteen järjestyksessä ja tämä olisi ollut hyvä sanoa videolla. Jos on tarkoitus opettaa turvallisia tapoja ladata patruunoita on myös hylsyjen painemerkkien nousua on pystyttävä aukottomasti seuraamaan mikäli ei ole hirvittävää kokemusta lataamisesta, nyt vaan pitää Määtänkin asettua aloittelevan lataaja kenkiin ja selittää miten hommat tehdään turvallisesti ja että merkkejä pystyy seuraamaan.
Ville on oikeassa. Pakko vain olla samaa mieltä. Ammuit sokkona kaikki, luottaen yhteen ainoaan painemerkkiin (kammen jäykkyys, joka on aina vaarallisen latauksen tuntomerkki). Sitä ennen tulee nallin litistyminen ja/tai ulosvetäjän tapin leima.
Eikö hylsyjä kannattaisi tarkistaa ennen seuraavan ampumista jos on testistä kyse ja paineista ei ole täyttä varmuutta. Kun kampi alkaa käydä raskaaksi niin paineet voivat olla jo hyvinkin korkeita..
Kammen tuntuma on itselläni ollut aina se rajoittava tekijä ja se on helpoin tulkita. Sillä on lisäksi enemmän merkitystä kuin muilla painemerkeillä, joihin vaikuttaa milloin mikäkin asia. Eli niin kauan kuin kampi avautuu sujuvasti, ei asekohtainen paineraja ole tullut vastaan. Sitten kun kammessa alkaa tuntua, ollaan ylitetty raja, jossa lataus on käyttökelpoinen, sillä latauksenhan pitää aina ensisijaisesti toimia aseessa. Painemerkit hylsyissä riippuvat monista asioista, jotka eivät aina kerro edes paineesta, vaan esimerkiksi väärin supistetusta hylsystä, vääränlaisesta nallista, huonolaatuisesta lukonpään työstöjen viimeistelystä, nallipiikin koosta jne. Eli tarkistan painemerkit sen jälkeen kun olen ensin ampunut sarjan ja todennut kammen vastuksesta, että paineet eivät ole liiian suuret.
Kun puhutaan nykyaikaisista patruunoista niin onko wsm järkevämpi vaihtoehto win magille? WSM hylsy ja patruuna saatavuus on ainakin todella heikkoa. Minkälainen rasite win magin vyökanta on käytännössä?
Teknisesti WSM on modernimpi ja "parempi", mutta Win Mag on taas ylivoimaisesti suositumpi ja komponenttia löytyy. Vyökanta on haaste ladattaessa oikeastaan patruunapesien ja patruunoiden toleranssien takia, eli vyökantaisten venyminen ja heikentyminen kantavyön etupuolelta johtuu enimmäkseen siitä, että hylsy venyy hartian mukaiseksi jo ensimmäisellä laukauksella. On olemassa "long" hylsyjä Win Magiin, joissa tämä on huomioitu ja joiden sulkuväli määräytyy uudesta asti olkapään mukaan vyökannan sijaan.
@@Riistalehti Olisiko varminta pysyä kuitenkin oppaiden antamien rajojen sisällä koska on paljon aloitteljoita jotka luulevat että on turvallista ladata joitain "karhuparruunoita". Ammattilaiset on sitten asia erikseen, mutta näin alussa ajatellaan harrastuksen aloittavia.
@@eeroratilainen8773 Tässä on kyseessä luoti, johon ei ole saatavilla latausdataa. Tämän takia edellisessä jaksossa määriteltiin aloituslataus, joka on takuuvarmasti turvallisella puolella. Sen jälkeen sarja patruunoita ladataan pienin annosvälein ja ammutaan sarja alhaalta ylöspäin. Mittari kertoo osaltaan sitä, että tapahtuuko latauksessa jotain merkittävää (esimerkiksi äkillistä vauhtien kasvamista) jne. Oppaiden maksimilataukset perustuvat aina johonkin lataustaulukon laatijan parametriin. Tällainen on taulukoiden hitaamman pään ruudeissa yleensä ruudin täyttöaste, eikä hetikään aina paine. Ainoastaan silloin saadaan aikaan ongelmia, kun lataaminen aloitetaan maksimilatausta ennustaen tai "hyväksi havaitun" latauksen kopioinnilla. Tällöin voidaan olla saman tien ongelmissa. Alhaalta ylös testattaessa selviää, jos paine alkaa jossain vaiheessa kasvaa aseen sujuvaa käyttöä silmällä pitäen. Videon latauksen ruutimäärillä saatiin aikaan lataamisen kannalta epämiellyttävä puristuslataus, mutta ei ylipaineita. Testi osoittaa erinomaisesti sen, että .308 Winchester on vaikea ladattava raskaammilla ja pidemmillä kupariluodeilla ja vaatii todellakin juuri oikean ruutilaadun. Lähtöoletuksenani oli se, että olisin saanut kyseisen latauksen ylipaineille tällä luoti- ja ruutiyhdistelmällä, mutta näin ei käynyt.
