Kiitos! Suoluonnon ja vesistöjen ylipäätään. Metsätaloudessa on tehty ikäviä virheitä markkojen kiilto silmissä ja valitettavasti tekemistä ja korjattavaa toiminnassa riittää tässäkin ajassa - mutta onneksi pienen askelin metsähoitosuositukset muuttuu ja sitä myöten vesitalouden ylläpitoonkin löytyy fiksumpia tapoja kuin avo-ojat.
Ojitus kävi kuumimmillaan 60-70 luvulla. Niihin aikoihin ojitettiin todella raakasti ja ei välitetty tai ei ymmärretty miten ojitukset vaikuttaa vesistöihin (jotka toki oli muutenkin uittojen takia jo perattu paljaiksi). Onneksi siellä pohjoisessa vielä löytyy myös paljon ojittamattomia alueita joita kulkea - vaikka paljon on sielläkin ojitettu. Pohjoisessa kulkijaa vaivaa myös aikanaan säätöauraamalla perustetut männiköt. Niissä metissä on tympeä kulkea kun maapohjassa edelleen näkyy auran tekemät vaot ja harjanteet.
@@jankajatka Vanhamalli toimi vielä 90 alulla,tosin ojan laskupäähän jätettiin savipato .Joka kyllä huuhtouti muun moska mukana vesistöön ,kun kovalla painella oli johokin päästävä.Vesi pienessä järvessä oli 4viikkoa saven ja moskansekaista ja tietysti kalastolle tuhoisaa.
