7:50 Vaikka tuo sun hapenkulutus olikin teoreettiseen laskukaavaan verrattuna hieman suurempi, niin on tuo silti äärimmäisen hyvä taloudellisuus 17km/h juoksuvauhdissa. Koska luku 52ml/kg/min tulee todennäköisesti Londereen E=-2 laskukaavalla, perustuu se kansainvälisen tason maratoonarin hapenkulutukseen ko. vauhdissa. Mielekkäämpää olisi crossfittaajan kohdalla ehkä käyttää E-arvona 0 tai +2.
Päästin aikoinaan vaihto-opiskeluvuotana aerobisen kunnon huonoksi ja kylläpä oli huonompi olla yleisesti loppu puolella jo. Onneksi suomeen tullessa heti aloin jatkamaan liikuntaa ja on se vaan niin hemmetisti kivempi olla ja tehdä asioita kun ei puuskuta niin helposti ja VAIKKA puuskuttaisikin niin se ei tunnu niin pahalta kuin huonossa kunnossa ollessa.
Kerran kävin tossa samassa testissä ja sain niinkin kovan max hapenoton kuin 64 ml/kg/min. Tosin iso pettymys oli epätaloudellinen juoksutekniikka ja sit ei oikein ne hapet sitoutunu vereen. Ja laktaattia kertyi jo pienillä kuormilla. Mutta pk-treenillä on tässä vuosien varrella jotain parannusta tullu ainakin aikojen kehittymisen perusteella.
Mitä tarkoitat "hapet ei sitoutunu vereen?" Spiroergometrihän ei pysty erottelemaan mikä hapenkuljetusketjun osa-alue on pullonkaulana, poislukien keuhkotuuletuksen osalta, koska hengityskaasut mitataan suun edestä. Mikäli testissä suoritettiin impedanssikardiografia, pystytään sillä erittelemään sydämen suorituskykyä pullonkaulana, ja mittaamalla veren HG-pitoisuus päästään kiinni veren hapenkuljetuskapasiteettiin. Vasta noiden kahden mittauksen jälkeen voitaisiin spekuloida alveolaarisen kaasujenvaihdon toimivuutta vo2max:ta rajoittavana tekijänä. Ylipäätään, jos hapenkulutuksesi on ollut 64ml/kg/min, on tuon luvun kaikki happi myös sitoutunut vereen, koska ei sitä muuten oltaisi koskaan kulutettu, eikä mikään happi, jota ei kuluteta, päädy nostamaan hapenottoarvoa, sillä Vo2max = VE x TrueO2%.
Mihin viittaat tällä? Koska kyseessä on 1km/h kerrallaan nouseva kuormitus, riippuu testin kesto myös suorituskyvyn lisäksi aloituskuorman vauhdista, jonka määritys kuuluu testaajan työnkuvaan. Lopetuskuorman vauhdin ollessa 17km/h, on se jo sellainen luku, johon nykypäivänä pääsee vain pienen pieni osa jopa nuorista suomalaisista miehistä. Aloituskuorman vauhti oli Markuksella 9km/h. Lisäksi, koska testissä mitataan fysiologisia parametrejä, kuten laktaattia, ventilaatiota, hapenkulutusta ja hiilidioksidintuottoa, pystytään näiden avulla määrittämään aerobinen kynnys. Suoranaisesti testi ei kerro kuinka kauan jaksat juosta, mutta jos laktaatit pysyy pitkään perustasolla, voidaan siitä tehdä johtopäätöksiä kestävyyskunnosta. Esimerkiksi Aerobisella kynnyksellä jaksaa pitää työtehoa kirjallisuuden mukaan (riippuu paljon lähteestä) nelisen tuntia, mutta tähän vaikuttavat tietysti jo lihaskestävyys ja suorituksen aikana nautittu energia. Ei muutakun itse kokeilemaan mattotestiin, että meneekö kovin paljon yli 17km/h kuorman itselläsi. Ja ainiin, testi juostaan 1% ylämäkeen.
@@Verguzi Itseasiassa tässä kohtaa jokainen kestävyysurheilusta jotain tietävä ymmärtää, että tässä keskustelussa kukaan ei ymmärrä fysiologiaa pintaraapaisua enempää. Koska alkuperäinen kysymys oli kynnysten MILLIT, pitäisi vastauksena olla tietenkin hapenottoarvot(joko teoreettiset, tai mitatut). Vastaukseksi annettiin kuitenkin laktaatit, joiden yksikkö on mmol/L, eli millimoolia litraa kohden, jolla ei ole mitään tekemistä millilitrojen kanssa. Jos taasen vastaukset ilmoitettiin hapenottoarvoina, olisi Markus tässä tapauksessa jo vainaa, sillä 2.2ml/kg/min hapenotto ei riitä kattamaan edes nukkuvan ihmisen lepohapenkulutusta. Ja vielä jatkona: Absoluuttiset laktaattiarvot kynnyksillä yksittäisenä tietona ei kerro oikeastaan vielä mitään kestävyyskunnosta, vaan lisätiedoksi tarvitaan vauhdit kynnyksillä sekä testin lopetusvauhti.
