Meritaimenen kalastus Q&A - paikat, välineet & tekniikka 

Pitäis vaan löytää sellaista polveilevaa kivikkorantaa, missä on rakkolevää pohjassa. Sitten näin keväällä heti jäiden lähdön jälkeen kokeilemaan. Tai myöhään syksyllä, kun vedet on viilenny. Mitä olen siellä käynyt muutaman kerran veneellä, niin osa rannasta ei oikein sovellu siihen, koska oli aivan matalaa mutaista rannoilla pitkään ennen kuin syveni. Ainakin osa rannoista Limingassa ei oikein vaikuttanut potentiaalisilta. Se oli tosin pieni katsaus se. -Mika

@@KalastusKanava rakkolevää ei Oulun edustalta enää löydy, johtunee siitä ettei suolapitoisuus riitä. Muuten kyllä paikka on ihan hyvännäköinen, +hiekka, kivi ja polvesta rintakehään asti syvä vesi. Noh kokeillaan ku jäät lähtee /tod näk toukokuun ekalla viikolla

Koskenkorva69 Saattaapa tullakin raudunuisteluhommia, mutta vasta ens vuoden puolella. -Mika

Älä kiusaa kirjolohta : En ole vielä tänä vuonna! Odottelen vielä kuukauden päivät ja sitten lähden käymään. 😊 -Mika

Teetkö siitä videon? :)

@@alakiusaakirjolohta6649 Käytiin siellä viime vuonna, mutta ei ollut vavat mukana: ru-vid.com/video/%D0%B2%D0%B8%D0%B4%D0%B5%D0%BE-XH-4MrRNseU.html Ehkä tänä vuonna sitten oikein ongitaan tosissaan! :-) -Mika

Siellä suunnalla Suomea on hyvät taimenvedet. On isoa meritaimenta - nyt pitää olla melkein vene tai sitten päästä johonkin kohtaan manteretta, jossa niemi ulottuu avomeren lähelle. -Mika

Ahvenanmaalla meritaimenet ovat istutuskaloja lähes kaikki ja ne istutetaan sen vuoksi, että niitä tullaan sinne pyytämään. Suomenlahdella ja rannikolla muutenkin istutetaan kaloja, joiden rasvaevä on leikattu - nekin laitetaan sinne sen vuoksi, että kalastajilla olisi pyydettävää. Rasvaevälliset ovat eri asia, koska ne ovat luonnonkudusta peräisin ja siksi ne tulee päästää takaisin. Luonnonkaloja on esim Ruotsissa Gotlannissa ja Öölannissa todella paljon ja kannat ovat vahvat - sen näkee saaliista. Siellä on luonnonkutu hyvällä tolalla, koska puroja on paljon. Sama asia on myös Tanskassa. Itse en laittaisi meritaimenenkalastusta hyllylle. Se on yksi hienoimmista kalastusmuodoista. Kalastajan pitää kuitenkin pyytää niitä vastuullisesti ja valikoitava saaliinsa. Uskon, että tämä asia on tänä päivänä lähes kaikkien vapakalastajien osalta kunnossa. -Mika

KalastusKanava onko siis Suomen rannikkoalueilla meritaimenen kanta myös niin vahva , että kalastuspainetta on syytä lisätä

@@moonlightning29 Hyvää kyseenalaistamista! Hyvä, että aihe herättää huomiota. Itse olen ajatellut asiat alla olevan mukaisesti. Perustan näkemykseni tietoihin, joita olen ahminut netistä, kirjoista ja kalantutkimusalalla olevilta henkilöiltä sekä myös harrastuskalastajilta ja toisaalta olen kuunnellut myös, mitä ammattikalastajat ovat mieltä. 1. Vapakalastusta merellä voi huoletta lisätä. Luonnonkala ja istutettu ovat hyvin erotettavissa, koska istareilta leikataan rasvaevät. Rasvaevällisethän ovat rauhoitettu. Vapakalastajien aiheuttama kuolleisuus luonnontaimenille on hyvin pientä. Vapakalastaja on valikoiva kalastaja ja voi poimia ruokakaloiksi ne yksilöt, jotka ovat siihen tarkoitukseen tarkoitettu eli juuri ne rasvaevättömät. Kalastuksenhoito on ollut silloin onnistunut, jos istutettu kala on päässyt kasvamaan yli alamitan eli sellaiseksi reilun 1,5 kg kalaksi, joka on oikein hyvä sapuskaa. On myös hyvä, että "laitoskalat" poistetaan merestä, jotta niiden geneettinen perimä ei pääse sekoittumaan luonnonkalojen kanssa, mitä toki tapahtuu väkisin. Luonnonkalojen keskinäisen lisääntymisen tuloksena syntyy poikanen, jolla on suurempi todennäköisyys selvitä tulevaisuudessa. Luonnonvalinnan kautta syntyneet poikaset ovat se juttu, mihin pyritään ja siksi rasvaevälliset ovat rauhoitettu. Vapautettu luonnonkala (ja istarikin) selviää hyvällä todennäköisyydellä hengissä. Tästä on esimerkkinä mm. Läsäkoski, jossa kalastus on puhtaasti C&R-kalastusta ja saaliit ovat vuosittain kasvavat. 2. Mielestäni jokisuissa tapahtuvaa verkkokalastusta tulisi rajoittaa, jotta jokiin ja puroihin pääsisi entistä enemmän sinne haluavia kaloja kudulle. Verkko ei valikoi saalista sen mukaan, onko kala rasvaevällinen vai ei. Monesti kalat kuolevat verkkoihin ja niistä ei voi vapauttaa kaloja helläkätisesti. Verkkokalastusta tulisi rajoittaa jokisuilla myös sen vuoksi, että joesta merelle vaeltavat poikaset eivät jäisi niihin kiinni. 3. Mielestäni jokikohteissa, joissa esiintyy paljon taimenten poikasia ja niitä saadaan saaliiksi, olisi väkäsettömän koukun käyttöä harkittava pakolliseksi. Tässä on tietenkin ongelmana se, että kalastajat ovat hakemassa näistä kohteista kirjolohia ja niiden osalta väkäsellinen koukku on tietenkin perusteltu, koska maksimoidaan saalisvarmuutta. 4. Mielestäni verkkokalastusta rannikolla meritaimenen elinpaikoilla (ulkosaariston rannoilla ja luotojen vieressä) olisi vähennettävä, koska verkko ei valikoi saalista, vaan siihen jää yhtä hyvin luonnonkalat kuin istukkaat. Rysistä voidaan saalis valikoida ja päästää halutut kalat elävänä pois, mutta ne ovat lähes pelkästään ammattikalastajien pyydyksiä. -Mika

KalastusKanava en ole istukasmertsaria(rasvaevätöntä) tavannut luonnossa. Tämän vuoksi itse lopetin mertsarin kalastuksen Kustavin alueella. En ole tietoinen istutuksista kuin isojoen ja merikarvianjoen osalta. Mielestäni mertsarin kalastusta tulisi välttää kunnes luonnonkanta saadaan hyvälle tasolle.

Bigcat29 Saaristomerellä, johon Kustavikin kuuluu, ei ole rasvaeviä leikattu vuoteen 2016 (vai 2017?)asti, jonka jälkeen se on tullut pakolliseksi. Sen vuoksi Saaristomerelle saadut kalat ovat poikkeuksetta rasvaevällisiä. Tänä päivänä tilanne on kuitenkin toinen, koska muutama vuosi sitten istutetut poikaset alkavat olla siinä koossa, että ottavat uistimeen. Luken sivuilta voi katsoa, kuinka paljon taimenia istutetaan rannikon jokiin ja niitä on aika paljon. Kalaa tulee paremmin kuin vuosiin. Parhaimmillaan kaverit ovat saaneet 20 kpl päiväsaaliita. Arvostan vakaumustasi👍 Kireitä siimoja. -Mika