Jälleen kerran oli tarkasteltu tärkeää metsäasiaa. Hyvä, että joku uskaltaa vielä nykypäivänä käyttää näkökulmana metsänomistajan ja metsätalouden tuottavuutta.
Eräs kohde,jossa oli savotta,jätettiin kuvion reunalle säästöpuita,kuvion reunustalla kulki mökkitie.Nyt ne on rojahdelleet myrskyissä kahtena kesänä tien poikki,yks toisensa jälkeen.Nytten pitää mökille kulkiessa huolehtia että on hakkuu varustus mukana,kun järeitäkin runkoja on tiellä pöikittain,heti lienee säästöpuut kaatuneet yhettömiin ja ongelma siten hoitunee..
Ekalla myrskyllä osa noista aina nurin. Toinen juttu mikä liittyy avohakkuuseen on, että myrskyssä naapurin isoja puita aina myös nurin, tulee varmasti vähäsen omistajalle ajatus, että kiitos nyt tästäkin.
Juu. Joskus on hyvä pysähtyä miettiin että mitä tehdään ja miks. Ennenkaikkee onko tehty oikein vai väärin. Meillä vähän tuppaa oleen semmosia taipumuksia että tehdä kouhotetaan muiden mukana sen kummemmin aattelematta niinkuin ennenkin on niin tehty.
Vesistöjen varret, puron varret lammen järven rannat säästettävä tai käsiteltävä lievemmin. Lähteiden ympäristöt myös rauhaan. Eikä isännän sanalla näissä tulisi olla mitään sanottavaa.
Ei myöskään minulle, koska en omista metsää purojen, tai järvien rannoilta. Mutta moni omistaa. Ja kun yhteiskunta määrää jonkun omaisuudesta, kyllä siitä määräilystä täytyy maksaa. Ei palkkatyössä olevakaan luovuta huvin vuoksi osaa palkasta valtiolle, vaikka olisi kuinka vihreä ajatusmaailma.
niin säästöpuuthan ovat juuri hyviä jos ovat haapoja ja en reunoille sijoittaisi kun säästöpuut on tarkoitettu juuri monimuotoisuudelle lintujen kolopuiksi jne... niitähän ei saa kaataa eikä kerätä . Kaatuvat sitten joskus ja ei sen takia reunoille ettei mene naapurin puolelle. siellä sitten lahoavat ja antavat ravinteita ja pesäpaikan monelle lajille
Mitenköhän mahtais käyä kuusimetsässä kun aukkoon jätetään pystyyn säästöpuut muutama napakka tuuli ja puut oli siinä kai nekin sitten pitää jättää lahoamaan että saahaan pilattua naapurin kuusikko😋
Kylläpä on säästöpuut menneet täälläkin halakopinnoon. Lahopuun määrää nuilla säästöpuilla ainakin saadaan lisättyä, jos vain maltetaan olla keräämättä niitä tuulen kaatamia säästöpuita. Pitkässä juoksussa (50v) 20 kuutiota /ha vois olla jo aika hyvä. (Luonnonmetsässä on helposti 100 m3/ha eriasteista lahopuustoa). Eli jos jättäisin 10 m3/ha ryhmän närettä aukon laitaan ja tuuli kaataisi sen, niin metsälain mukaan sen saisi jättää korjaamatta. Kylläpä jännittäisi se seuraava kesä, että sattuuko kirjanpainaja löytämään. Sitten kun kuusi on ollut kuolleena seuraavaan kesään, kirjanpainaja ei enää siihen tule. (Niinköhän pitää paikkansa?) Eli lahojen kuusten poisto metsästä ei vähennä tuholaisriskiä. Tekopökkelöille👍👍 Minusta olis hyvä kiinnittää huomiota kenttäkerroksen kasvillisuuden hyvinvointiin kaikilla puuston käsittelykerroilla ja erityisesti muokkauksessa. Varpukasvit ja sammalet ovat vähentyneet jo sen verran paljon, että niiden huomioiminen parantaa varmasti alueen monikäytön mahdollisuuksia. Lähteet: Metsänkasvatus-menetelmät ja kannattavuus, 2014, Metla Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa 2000, Metla
Tuon säästö puskan lain voi kiertää sillä että kauppaa tehessä sanoo et tulee pelloksi ,eli kaikki pois ... No sattu oleman liian kivekästä maata ,niin tökätään taimet 🤷♂️
Kaipaisin lalta kosteikkoa että täyttyisi se monimuotoisuus . Puista sen verran että miksi on valikoitunut noin hyvät koivut. Siementäminen ja luonnonmaukainen kasvu voidaan saada jollakin aikavälillä. Sitten on maan käyttö . Jos alue mätästetään ja istutetaan koivua niin jossakin ajassa voisi puut poistaa varjostuksen ja veden kulututuksen vuoksi .Niittymäinen metsän alusmulta puuttuu monesta paikkaa ja kasvu on huonoa kuivassa maassa. Paljon on vielä ohjeita tulossa ,kun ei ymmärretä kokonaisvaikutuksia .
Metsillä on nähtävä muitakin arvoja kuin mahdollisimman suuri taloudellinen tuotto. Luonnon monimuotoisuus on taattava myös talousmetsissä. Esimerkiksi säästämällä laho- ja kolopuita savotoissa. Ei voi olla niin, että harvalukuiset ja hajallaan olevat suojelumetsät ovat ainuita luonnon reservaatteja eläimille, kasveille ja myös ihmiselle.
Kuuntelitko tuota jounin kertomaa ollenkaan? Eihän nuo aja tuota sinunkaan ajamaa asiaa mitenkään. Kuten jouni sano tuon ois voinut toteuttaa järkevämmin
Kyllähän Jouni tällä(kin) kerralla vallan oikeaa asiaa puhuu! Toisen persuuksilla on toki aina helppoa tuleen istua, kuten vaikkapa suunnitella ja toteuttaa metsänomistajan kannalta taloudellisesti kehnoja vaihtoehtoja. Jos kellä leipä on oikeasti metsässä, niin talouden on oltava alati mielessä. Ja sen vuoksi myös säästöpuiden osalta on hyvä ottaa huomioon näitä Jounin videolla esille tuomia näkökohtia. 😊
Puhut paljon mutta asiaa. Kuinkahan suuri rikos on pökkelöitä käydä pari vuotta päätehakkuun jäljeen talvella ottamassa pois polttopuiksi jos mitään sertifiointi hommaa ei ole käynnissä?
Tekevätkö myös sitä että vetävät puun 2m kohalta poikki ja sitten jättävät sen 2m kannon sinne lahoamaan pystyyn???? Tai jotaki tuon tyylistä. Tästäki olis voinu antaa infoa.
Eikös se jouni juurikin tekopökkelöt maininnut... koivuhan olisi tekopökkelöön hyvä aihio. Pehmenee nopeasti kolopesijöille ja katkaistuna ei siementäis vesakkoa...
nykyää on että pystykuivat kun jää pystyy niin niitä ei passaa enää katkasta pitkää kantoo vaa jättää kokonaisena pystyy... noista tuloksista että koko syksyn tein mettätöitä niin 20 senttii tuli vaa rahaa tilille
Eihän tämmösillä puskilla oikeesti oo kun haittaa taimikolle ja puuta jää vaan metsään. Linnut ja muut eläimet kyllä elelevät muuallakin metsässä eikä tämmösissä tyhjänpäiväsissä puskissa... Minun mielipiteeni vaan.
Itse en kyllä ymmärrä tuota säästöpuu hommaa. Ne kaatuu kyllä melkein sata varmasti seuraavalla myrskyllä. Sitten kun se ympäröivä alue on laikutettu niin ei niitä meinaa saada haettua maatalous traktori+ metsäkärri yhdistellä. Joutuu jättämään sinne keskelle toimikkoa maahan lahoamaan.
Itellekans vanha metsuri sanoi,ettei missää nimes koivuja säästöpuuksi,koivun siemeniä tulee ilman niitäkin. Haapoja jättäny pystyyn,usein vain eivät oo ryhmis,pientä narinaa ollu,mut sitte isännät kaatanu ne ite pois ja olleet tyytyväisiä ettei arvo puita tarvinnu jättää pustyyn,eipä niistä kukaa enää sitte oo kyselly.
@@Keep-on-RockyingMeillä perintö mettää n 50 ha, suurinosa kuusikkoa, siitä on iät ajat otettu puuta mm. lämmitykseen eikä sieltä erota kuin kannoista että siellä on joskus sahan kanssa käyty. Makuasioita se uudistamisen tapa...
@@heikpa Niin no missä kohtaa tuossa aukossa on se metsä tallella? Mä näen tulevan horsmapellon, sit tulee heinäkasvit, sen jälkeen pajukko ja koivu ja ehkä 100 vuoden päästä tuolla korkeudella siinä voi kasvaa uudelleen mettä päällä. Toki se mitä siinä tuolloin kasvaa ei ole mikään metsä vaan puupelto, samaa lajia koko ala. Tuon laikun nykyinen omistaja on kyl pukannut kiven vieressä horsmaa kivasti jo ainakin 70 vuotta siihen mennessä, joten se ei tule sitä näkemään. Meidän metsä elää ja voi hyvin, siel on kasvisto ja eläimistö tallella, siellä on lahopuuta sekä joka vuosi otetaan puuta 10-15 kuution verran omiin tarpeisiin.
