Hirvituhoille alttiilla alueilla,käytettäs sitä ennenaikaista käytäntöä,että ensimmäisen kerran mennään raivaamaan kun taimet on 1,5-2 metriä pitkiä noin kymmenen vuoden päästä,eikä varhausperkausta tehdä kun istutuksesta on 4-5vuotta,onhan siinä raivaajalle tietysti läpipääsemätön ryteikkö raivata ja onhan siinä sitten raivaajalle varavalita mitä puulajia jättää jos hirvi on kuitenkin istutettua puulajia tuhonnut.
@@ristovenalainen7547 Onhan niitä muitakin kanavia. Mitä nykysin soitella.Yhen männyn taimikon sain silleen muuten säilytettyy 20 vuotta sitten. Nyt jo enska harvennus tehty jo siinä kuviolla. Nyt on muuten kuusikoihin n: 30-40v tullu semmonen että kaarnaa syövät ja repivät ala leun hampaillaan. Varmaan lahoo kuuset !
Noin 10 metrin välein parhaat koivut verhopuuksi keskelle parhaiten männylle taimittuneisiin kohtiin variksenpelättimen näköinen ukko jonka haalarit on käsitelty partavedellä notkea ongenvapa minkä päästä roikkuu tyhjiä kaljatölkkejä kilsemään tuulikellona
Katselin samaa ja kuuntelin...Jättäkää reilusti lehtipuuta kun raivaatte ...Täällä päin kanssa kun tietyillä ...maanomistajilla hirvet syö ja toisilla ei....Olen sanonut näille maanomistajille et kysykää naapurilta mistä on taimet ostanut...kun siellä ei hirvet syö...nuku yösi rauhassa kyllä siihen metsä tulee 👌
Itte kävin juur lehen lähön aikaan raivaamassa kylvettyy männikköö ( ex männikköö, kuivahko kangas ). Jätin Mäntyjä reiluun kylvötaimii ( syötäväx ) mutta ajattaa Raivaajan kohta uuvestaan kahteleen, pittääkö mäntyy raivailla. (( en tiiä kuin on hirvien aluetta ? )). Jos tuon mallinen kuin Jounilla ee oo vaihtoehtoja kun Kuus ja Koivu....ja Jokunen mänty....
Tietämättömänä asiasta varmaan itse antaisin kasvaa luontaisesti umpeen viitisen vuotta ja harvennan sen mukaan mitä siellä on parhaiten pysyny hengissä, jos ne männyt siellä edelleen on niin mikäs siinä koivut vaan kuiduksi jos niillä siihen silloin koko riittää ja jos siellä ei ole kuin tota koivua niin sitten tulee vaan isompaa kuitua muutan kymmenen vuoden päästä 🤔
Tulevaa ja tuholaisia on paha ennustaa. Meillä on hyvä hirvipaikka uudistettavana ja meinaan kokeilla ihan kevyen muokkauksen ja luontaisen uudistuksen. Luontaisena ryteikkönä 3-5metrin pituuteen ja sitten hirvensyömät nurin. Alueelle ei kannata istuttaa mäntyä eikä koivua, kuusikoissa jyllää hyönteiset, ehkäpä sinne jotain tullee.
Aita ympärille ja alkaisin myymään koiranomistajille kausikortteja sinne. Lannoituskin tulisi siinä samalla. Ja mäntyä istuttaisin lisää ehkä miniforestin poramenetelmällä
Mun istuttamaan kynnettyyn peltoon mäntytaimia,kuusia ja noin 50 koivutainta, koivutaimet kosteammassa nurkassa noin 3 metrisiä.Hirvet kulkee syys- lokakuussa ja nyt söivät koivun lehtiä ja katko puolet koivun taimista. Mäntyihin ei nyt mutta aarin alue toisena taimi syksynä.😊
Neljässä vuodessa kyllä hirveesti kasvanut koivu jos kerran kaikki sillon otettu pois. Mitä oisin tehnyt, niin suunnilleen sama mitä sinäkin valitsitkin tehdä, joskin vähän enemmän vielä koivua pois. Eli reikäperkaus havupuulle ja koivua väleihin. Kun kerran kysyit mielipidettä. Taloudellisesti tärkeintä pahalla hirvialueella on muistaa tehdä Metsäkeskukseen korvaushakemukset aina kun tuhoa syntyy. Ehtii pari tonnia korvauksia saada hehtaarilta ennekuin taimikko on hirven ulottumattomissa.
Jatka tuohon malliin, kuin olet aloittanut. Nykyhirvet viihtyvät siellä missä on ruokaa. Vuosikymmeniä sitten hirvet vaelsivat määrätyille talvehtimisalueille. Nykymetsätalous on muuttanut tätä asiaa ja hirville ruokamaita kyllä löytyy. 80 ja 90 luvulla hirvimäärätkin lisääntyivät ratkaisevasti. 👍
Omasta suoalueen taimikosta jossa on männyn luontaista karummilla alueilla ja kuusentaimet istutin2019 1400 kpl/ha. Viime syksynä sahasin kaikki koivut pois Ei yhtään koivua jäänyt. Hirvien talvinen kulkureitti taimikossa.
Raivatun alueen esim merkatulle ajouralle paikallisen moottorikelkka seuran kanssa sopimaan ajourasta. Molemmat hyötyvät kelkkailijat sekä metsän omistaja hirvien siirtyessä toisten metsiin.
Itse olen kans antanut kylän nuorille kelkkailijoille luvan että SAA ajaa minun taimikossa ja oikeastaan toivonkin etta ajelevat, niin vähän karkottaa noita hirviä.
Kuulin eräältä metsänomistajalta seuraavan vinkin: maito purkista leikkaa reilun rinkulan ja asettaa sen latvaan. Oli loppunu hirvi tuhot siihen hänen metsässä. Ilmeisesti se haju ei oo hirven mieleen. Todella iso urakka jos pinta-ala on iso.
Jonkinlaisen reikäperkauksen / järkevän määrän koivuja jättäisin. Ja tulevina joinakin vuosina trikot ja radio novat sun muut. Sitten isompana päättää mikä on lopputulos.
Eikait se hirvikään niin tyhmä ole, että kun siellä tarpeeksi moni saa lyijyhalvauksen niin se vaihtaa maisemaa...tai sit alkaa tehdä kaksosvasoja, koska luontoäiti on ovela :D
Aina ei kyllä onnistu. Omilla mailla on sellaisia kohteita, joilla hieskoivikon syntyminen olisi ollut positiivinen yllätys verrattuna siihen tulokseen johon päästiin kovista ostopanoksista huolimatta.
Kuten nyt olet tehnyt. Sitten varapuiksi koivuja sopiviin paikkoihin. Jos sitten 10v päästä joku mänty olisi päässyt livahtamaan hirvien ohi, koivua pois enskassa. Jonkinlaisen sekametsän siitä kyllä saa
Moro. Tämä keskustelu johtaa yhteen osoitteeseen .. peilistä katsoo metsän omistaja ja metsästys oikeuden vuokraaja . Tehdään päätöksiä tuleviin sopimuksiin. Kyllä syöty mänty hintansa löytää .. tämä niin turhauttavaa .. yksikään kiva kivääri henkilö ei liiku ellei sopimus kohtaa oikeudellisesti . Ihme harrastus kun saa tuhota kanssa kansalaisen veron maksu kykyä...
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja sori kun katsoin nyt vasta tän videon koska mää jääkiekko peliä telkkarista ja kohta se peli jatkuu ja mää olisin tehdyt ihan samoin kun sinä ottaisin kaikki koivut pois niitten mäntyjen tieltä pois ja että mänty pääsee paremmin kasvamaan paremmin ja mää tykkäsin tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta ja palataan taas asiaan Jouni