Ehkäpä seuraavaan testiin! Ihan mielenkiintoinen ajatus tuosta painosta. Itse on tullut aina sen enempää ajattelematta oltua sitä mieltä, että jos lämpöä pitää saada, niin valittava koivu. Eräs talvi joutui turvautumaan 10 m3 heittoa ostopuuta, joka oli hyvin kevyttä havupuuta. Se kului kyllä ihan humahtamalla, eikä niillä saanut kaakeliuuneja oikein kunnolla kuumaksi.
@@Varaparrujustiinsa tämä että se 10m³ havupuuta erityisesti kuusta saattoi painaa vaikka nyt oletuksena 200kg versus sama määrä koivu klapia painaisi varmastikkin sen 400kg niin silloinhan se on enemmänkin selvä että kuusta saat polttaa 20m³ kun koivua riittää se 10m³ toki parasta olis polttaa aina sekaklapia 🤘
Oma veikkaukseni: Mänty saattaa ilmavampana puuna palaa nopeammin alussa ja jopa lämmitttää isommalla teholla. Koivu on hieman kiinteämpää, sen tiheys on korkeampi, joten sillä saa jonkinverran enemmän lämpöenergiaa aikaiseksi, puun tilavuuden ollessa sama. Joskin sen palaminen voi olla hitaampaa. Lämpöenergiaa / kg ne tuottavat käytännössä saman verran, mikäli ovat täysin kuivia.
Niin koivu kuivana on kuin luuta ja siis tiukkaa palaa pidempään, mänty kuohkempana ja kuivana saattaa ryöpsähtää jopa kuumemaksi sinä välillä.Mutta loppuukin sitten nopeammin.
@@pasisuominen4036 minusta tuo paloaika osoitti myös sen että aika sopivasti sai ilmaa. Meillä kotakiukaassa palaa 20 minuuttiin pesällinen jos antaa ilmaa liikaa. Mutta yllättäen siinä ei hirveesti silti harakoille tunnu menevän kun alle tuntiin pääsee saunaan. Mökillä stoveman kiuas niin jos antaa ilmaa alta paljon niin ei saa ollenkaan kuumaksi muuta kuin hormin 😅
@pajamieshp niin minustakin tuo ilmamäärä korvakuulolla vaikuttaisi ihan sopivalta, kun ei se kohisemalla pala. Mutta pitää testata kuitenkin pienentämällä sitä.
Kuten moni on laittanut painohan se n.18-20% kosteudessa ratkaisee lämpöarvon. Painoon taas vaikuttaa jopa puu lajien sisällä, miten nopeasti puu kasvanut, tiheäsyinen painaa enemmän kuin nopeasti kasvanut ja tuottaa siten enemmän lämpöenergiaa. Itse suosin sekapuun polttoa, koivu palaa kuumana, mutta tuohi nokeaa lämmitysuunia, taas kuusi palaa nopeammin, mutta puhdistaa tulisijaa, mänty taas on niiden välimuoto.
Kiitos paljon! Eilen 25.10. illalla tuli 1k täyteen. 👌 Se kannustaa jatkamaan ja nostamaan rimaa. Luvassa on paljon sisältöä, mikä koskettaa isoa osaa tavallisia suomalaisia ja johon voin ammatillisella osaamisella tuoda lisäarvoa.
Siinähän kävi niin että koivun suurempi energia määrä painokiloa kohti ei välttämättä tarkoita sitä että se noissa olosuhteissa luovuttaisi nopeammin lämpöä, mutta pidempään. Luulenpa ettei eroa kovin isoksi edes saa kiukaassa. Mutta kuten sanoit pienempi veto voisi olla avainsana. Ehkäpä ajatellen jos lämmittäisi ensin männyllä ja siiten pienemmällä vedolla perään koivulla, saisi saunoa niiiin pitkään.
Tuossa voisi olla ihan kokeilun arvoinen juttu. Mänty syttyy niin nopsaan ja antaa hyvällä vedolla hyvin tehoa. Toiseen pesälliseen sitten enemmän koivua ja veto ihan pienelle. Pitääpä melkein porata hormiputkeen reikä lämpöanturille ja alkaa seurata mielenkiinnosta myös tuota palokaasun lämpötilaa.
Moro. En ota kantaa siihen mikä puulaji on paras lämmitykseen, vaan omat lämmitystavat. Meillä pieni sauna, Harvian kiuas, kiviä joku 45 kiloa ja vesisäiliö kiukaan kyljessä. Aloitetaan lämmitys pienellä, puolipesällä jotta tuo vesi ehtii myös lämmitä. Pään korkeudella lauteilla perinteinen viisarimittari, pyritään saunaan mennessä että lämpötila on n. 80. Siis mökkisauna kyseessä, käyttö toukokuun alusta lokakuun loppuun. Toukokuu-kesäkuu Jussiin asti lämmitetään koivulla. Kesällä syyskuun alkuun lepällä ja syksyllä taas koivulla. Olen itselle havainnut tämän sopivaksi. Jos kesäkuumilla lämmittää koivulla, tulee liian kuuma eikä voi kunnolla heittää löylyä. Nämähän on aivan henk.kohtaisia asioita, toiset tykkää kipakoimmista löylyistä. Tärkeintä on, että kuivia puita on liiterissä vähintään kolmen vuoden tarpeiksi. Ai niin, sytytän pesän aina alhaalta, isoisältä peritty tapa. En tiedä, onko nykyisin väärä tai jopa tuomittava.
Tuo integroitu vesipata on kyllä sellainen, että sen ehdoilla on mentävä, se kun ottaa yllättävän paljon aikaa lämmetäkseen. Mullakin oli edellisessä talossa pieni max. 3 aikuisen sauna, niin se lämpeni alle puoleen tuntiin. Äkkiä sai liian kuumaksi, jos ajattelematta lämmitti. Tein sen edellisen videon aiheesta alta/päältä sytytys. Siellä on useampi sata kommenttia puolesta ja vastaan. Aiheesta on ihan tutkimusdataakin, mutta tuomitkoon ken haluaa, omakin sauna lämpenee alakautta sytyttämällä. Sisällä olevat kaakeliuunit taas yläosasta sytyttämällä, koska niissä se tapa on parempi.
lehtipuiden kuten koivun hiillos kestää pitempään kuin havupuun joka muuttuu hiillosvaiheessa nopeammin tuhkaksi. itse esimerkiksi suosin ahjossa lehtipuuhiiltä siis käytännössä koivua koska se vaan yksinkertaisesti kestää siinä höykkyytyksessä paremmin eikä muutu niin herkästi tuhkaksi. kun verrataan hiiliä keskenään niin huomataan että kun koivuhiilen vääntää tai lyö poikki niin murtopinta on usein sileä ja kiiltävä kun taas mäntyhiili tavallisesti vain murenee koska on rakenteeltaan huomattavasti huokoisempaa.
Mielenkiintoinen testi. Ite tulee työnnettyä mökillä saunan pesään kaikenlaista puuta sekasin sen kummemmin miettimättä. Jos on enemmän koivua niin sitten vähemmän ja harvemmin, muuta puuta enemmän. Kotona pönttöuuniin sekoituksena koivua ja havupuuta. Aina on lämmenneet, kunhan on kuivaa.
Kiitos! Joo kyllä kanssa ihan sekaisin tulee poltettua, mutta nyt testimielessä tuli valittua. Kaakeliuuneissa taas pitää vähän katsoa, ettei satu samaan pesälliseen esim. havupuuta ja sitten yksi iso-oksainen koivu, koska se oksankäntty palaa niin hitaasti, ettei saa ikinä peltejä kiinni ja menee lämmöt harakoille.
Oma kokemus seka klapeista vs koivu. Seka palaa leivinuunissa noin tunnissa lähes kokonaan. Koivussa taas tunnin kohalla on hiillosmatto ehkä 8cm korkea. Liekkejä ei juuri ole vaan pellinki voi laittaa suht kiinni ehkä semmoi 3 cm auki. Se hiili kerros jää hohkaamaan lämpö uuniin ja lähelle. Hiilet kuluu ehkä 2 cm per tunti. Joten "palo" aika on paljon pidenpi kuin seka klapeilla. Ja heittäisin tähän villin veikkauksen kun en ole mitannut. Mutta leivinuunista kyljestä kädellä arvioiden lopputuloksen ero on ehkä jopa 20°. Toi peltien pienentäminen on isossa roolissa tossa lämmön talteenotossa.
Poltettvien puiden tiheys on ratkaisevaa. On hidaskasvuista tiukkaa ja painavaa puuta ja nopeasti kasvanutta harvasyisempää. Käsittääkseni lämpöarvo menee samassa suhteessa. Nuo männyt näyttävät melko hidaskasvuisilta, joten pärjäävät lämpöarvossa hyvinkin keskiverto koivulle, tämän olen itsekin havainnut. Jostain nopeakasvuisesta taimikosta tehty mäntyklapi on taas sama kuin polttaisi pahvilaatikoita. Mielenkiintoista olisi nähdä tulos, jos puuerät olisivat punnittu samanpainoisiksi.
Nuo mäntyklapit taisi olla tuosta saunan takaa kaadetusta puusta. Se oli yli 100v ja kohtuu tiheäsyistä, mutta oli noissa silti huomattava painoero kuitenkin koivuun. Testejä voisi tehdä monenlaisia. Sumplitaan porukalla hyvä menetelmä, niin laitan toteutukseen.
Olen tunnustellut että kuiva kuusi ei paina kuin murto osan koivusta. Meillä on pieni löylyhuone, niin kuusi käy hyvin. Useimmiten tulee sekakäytettyä koivua, leppää, pajua ja kuusta... kaikilla on hiki irronnut. 🎅🏻👍🏻🇫🇮
Kuusi on kyllä tosi kevyttä. Kaikkea palaa omassakin saunan pesässä naulaisista laudanpätkistä lähtien. Yhdestä taloremontista jäi kerran paljon purkupuuta, jotka raijasin kotia ja pätkin saunapuiksi. 😅
Johan sen kertoo puiden kiintokuutiokerroin mikä ero koivulla ja männyllä on. Tietysti kuivuessaan ero hiukan pienenee mutta tuoreena mänyllä kerroin on 0,6-0,7 ja koivulla noin 1,1. Mänty siis syttyy nopeammin ja ehkä aluksi palaa kuumemmalla liekillä mutta kun koivun palaminen alkaa kunnolla niin kuumuus on silloin kovempi kun männyllä ja kiuas kestää näin ollen kuumempana pitempään. Itse käytän sytytyksen pääasiassa mäntyä ja pari koivuhalkoa. Kun uuni on syttynyt lisään molempia. Noin 1,5 pesällistä riittää että saunassa on 80C°. Toki kiuaskin vaikuttaa paljon tuohon tarvittavaan puumäärän.
Niin, koivuhan on tiheämpää kuin mänty ja sitä kautta lämpöarvo korkeampi. Testi olisi pitänyt aloittaa sillä, että puita on massaltaan saman verran ja sitten ihmetellä sitä, että pienemmän näköisestä koivunökkösestä syntyy saman verran lämpöä.
Tiheämpää on, mutta lämpöarvossa ei taida eroa olla, energiasisällössä kylläkin. Testejä voi tehdä monista lähtökohdista. Tämän testin tarkoitus oli verrata kappalemäärältään samansuuruisia puueriä.
Kyllä, kaikki poltetaan mikä palaa. Ja ei normaalisti tule liiterissä valkattua, vaan sitä säkkiin, mitä sattuu käteen osumaan. Noissa arinattomissa kaakeliuuneissa sisällä huomaa kyllä hyvin tuon lehtipuuhiilloksen. Niistä saa vielä hyvin lämpöä irti, kun pienentää loppuvaiheessa pellit pienelle.
Tietysti jokainen lämmittää miten haluaa. Mutta itse tekisin muutoksen tuossa et tuhkaluukku melkein kiinni tai täysin kiinni jos uuninluukun ympäriltä näkee "sisälle". Menee lämpö vedon mukana pihalle. Tämän kesän tehnyt itse noin nii puuta mennyt huomattavasti vähemmän.
@@Varaparru Suosittelen. Ku tuossakin näkee luukun ympäriltä tule se saa siitä korvausilman. Et tuhkaluukku kiinni ku puut syttynyt tarkkailee alkuun, että palo ei kuitenkaan rupea hiipumaan.
@Dosseli Joo, ajattelin ensin ettei tässä mallissa ole ollenkaan sekundääri-ilmaa, mutta kyllähän se tulee tuolta parin millin raosta, vaikka ei säädettävyyttä sen osalta olekaan. Epäilen, että hormissa ei ole ihan tarpeeksi vetoa pitää tuhkaluukkua kokonaan kiinni, kun ei pala kohisemalla isollakaan vedolla, mutta testataan!
Joo kyllä se tunnissa pitäisi kuumemmaksi lämmetä, tosin toisen pesällisen olisi voinut lisätä jo 30-40min paikkeilla. Mutta eikös se pääasia ole, että kiuas/kivet on kuumat. 250kg kiviä ottaa kummasti lämpöä itseensä. Ja tuo määrä kuumia kiviä kestää viskoa kylmääkin vettä kummasti sen enempää jäähtymättä.
@@Varaparrusuurempi kivimassa lämpenee hitaammin mitä joku hikinen peltiloota 😊👍 meillä narvin Stony 200kg kiviä, ja saa sitä tosiaan pidempään lämmittää kuin normi kiuasta. Mutta toisaalta sitä ei tarvitse lämmittää kuin max70 asteeseen, on just hyvät löylyt ja kestää kylpeä pitkän aikaa ilman puum lisäystä kesken saunomisen.
Just näin! Melkein uskallan väittää, että jos kerran ostaa tuon tyyppisen verkkokiukaan, jossa on paljon kiviä, niin ei ole paluuta tavalliseen kiukaaseen.
Ootko varma ettei se 80 astetta ollut Fahrenheit-asteikolla 🤣 Mä vähän epäilen tuota mittarin näyttämääkin. Ja tosiaan katossa on reilut 10 lämpimämpää.
@@Varaparru juu en minä lauteilla ole kuin 5 minuuttia kerrallaan ja käyn vilvoittelemassa vähän väliä. muutama tunti tulee tälleen rampattua tai kunnes olut loppuu.
Itse asiassa se ei ollut tarkoituskaan, vaan oma ajatus oli verrata kappalemäärillä (noin sylillinen). Painomäärältään samoilla satseilla olisi tainnut mänty voittaa, koska mäntyä olisi tullut vähintään 1,5 pesällistä.
Nyt kun sanoit, niin olen tainnut itsekin jostain samaa lukea. Ja samaan sarjaan voisi lisätä tuomen. Se on kanssa painava puulaji ja on tuntunut palavan aika sitkeesti.
@@Varaparru Juu, itse olen lämmittänyt mökkiä pääsääntöisesti juuri vaahteralla, tuomella ja pihlajalla, joita kiinteistöllä kasvaa ripeää tahtia, eikä ole tarvinnut palella.
@@Varaparru Heh, joo, haravalla vain rapsimaan, ja kasoja kertyy... Onneksi itsellä on sen verran metsäinen tontti, ettei paljoa tarvitse lehtiä kaapia kuin kulkureiteiltä ja parkkipaikalta.
