Panu tuli ensiharventamaan ja Paavo pääsi kokeilemaan Roopen konetta 

Kiitoksia. Näitä on myös kiva tehdä kun porukka katsoo / tykkää / kommentoi. Antaa intoa tekemiseen.

Juu, todella helppo ja itsevarma haastateltava. Puhuu selkeästi ja tottuneesta asiasta.

@@puuntuottaja vuorovaikutus" kohdillaan👍☀️

Kiitoksia.

Pienillä koneilla saa hyvää tiheyttä. Isoilla ei.

Juu. Tuosta eteenpäin on monta tekijää jotka laittavat sitten yhteiseen pottiin rahas. Ja mekin 30% noista tuotoista samaan paikkaan. Petteri kiittää.

Verotuloja paaaaljon tärkeämpää on se, että tuolla työllistetään ihmisiä koko hankintaketjussa. Ja myös siitä eteenpäin, kun nuo raaka-aineet jalostetaan. Verotushan ei luo lisäarvoa, työ luo lisäarvoa.

Noi nyt harvennetut olemme taimikonhpitaneet, monta muistoa mitä tulikaan tehtyä. Kasvu yllätti, risukoista metsäksi. Henkisesti iso juttu.

Oli kyllä ilo kävellä tuolla. Lopputulos oli sitä mitä toivoin.

Joo, ja tosikiva katsoa youtube kanavaa jossa voi lukea katsojien kommentteja, ja jopa itsekin kommentoida 😊

@@upixy3380 mutta joitakin kanavia katsotaan ilman kommentointia ihan kuten ennenkin 😄

Koneen rakentaja ei vissiin aina ole konemies itse ollenkaan.Anteeksi vaan ja Tsemppiä.

@@sataforestoy5618 Vaan harvapa koneenrakentaja on noin perillä koneiden vaatimuksista ja toiminnoista koneiden käyttöolosuhteissa, siitä isot propsit.

Malwa. Niillä on käytännössä tuo yksi perusmalli. Koivikko kaipaa tilaa ja kiittää tilasta.

Kyllä. Valtaosa kuutioista tullaan ihan varmasti korjaamaan isoilla koneilla. Uudistukselta ja kakkoselta tulee niin paljon enemmän kuutioita, että pienet eivät tule mitenkään ottamaan merkittävää osaa kuutioista.

Puiden pitäisi olla tasaisella välillä - hehtaarilla olevien puiden määrällä ei ole niin paljoa väliä. Harvennuksella lasketaan pohjapinta-alaa esimerkiksi OMT pohjan kuusikossa 29m2 => 19m2. Sen jälkeen kun 20 metrin välein tehdään 5 metrin ajoura hakataan jo neljännes kuviosta aukoksi. Pohjapinta-ala ei laske yhtä paljon mutta käytännössä ajourilta otettu "ylimääräinen" puurivi aiheuttaa sen, että urien välille jää turhan tiheään puuta. Puiden väli ei ole 3.5 metriä vaan esimerkiksi 2.8 metriä. Keskimmäiset puut elävät silloin ahtaammassa. Jos taas kuvio hakataan 3.5 metrin puuväliin niin kuvio menee harvennusmallin mukaisesti liian harvaksi. Käytännössä suuremmilla koneilla urien keskellä on puuta liian tiheässä.

@@puuntuottaja Onhan se niinki , vaan kasvualusta ja puutyypit vaihtelee suomen metsissä. Ajattelin vaan noin keskiarvoa ja neljän puulajin kasvualuetta. Laki on kuitenkin määritelty harvenuksiin ja tietty puumäärä tulee jäädä jos liian harvaa niin tulisi tehdä uudistaminen eli en kiistä etteikö pienellä koneella hakattu metsä harvenuksen jälkeen olisi siistimpi ja jäävä puusto saisi hyvän kasvualustan.🌲

Seuraava harvennus kun tehdään isolla koneella, niin silloin tulee äkkiä 6m leveät urat. Isommilla koinella harvennetaan, niin jätetään uran viereen enemmän runkoja ja urien väliin harvemmaksi.

Metsänkasvu on käsittämätön ilmiö. Puuta vaan tulee vaikka kasvua ei meinaa tajuta. Onneksi aina voi harventaa lisää jos on tiukkaa.

Itselle riittävän harva on silmää miellyttävämpi. Puut näyttävät onnellisemmilta kun eivät riukuunnu. Makunsa kullakin .

Vaihtelee kohteen mukaan. Inlaatio tulee nostamaan mutta on 25 euron tietämissä keskimäärin. Eli vitosen enemmän kuin isolla (jotka tekevät monesti enskoja tappiolla).

Latviassa taitaa maaperä olla kohtuullisen reilusti suota tai muuten pettävää maapohjaa. Saattaa osittain johtua siitä miksi käytetään pieniä koneita.

Taisi lähteä 340 kuutiota ja oli kannattava. Tuli mukavasti rahaa tilille ja työnlaatu oli kohdillaan. Parit kulmat jättivät hakkaamatta vahingossa mutta käymme paikkomassa ne käsin ensi kesänä kuntoon. Mukava kohde omaan puuhasteluun.

Uudistusalalta saa helpommin rahaa. Siellä liikkuu suuremmat rahat ja koneet voivat olla suuremmat joten hakkuufirmat saavat sieltä parhaat tulot. Ensiharvennukset ovat perinteisesti olleet sitä pakkopullaa jota tehdään pitkinhampain jotta saadaan uudistusaloja. Tai sitten ensiharvennuksia tehdään täytetyönä jos sahat seisovat ja tukille ei ole kysyntää.

Kokemuksen myötä vauhti kasvaa laadun pysyessä samana. Kunnes lopulta tulee jo koneen rajoitteet vastaan.

Ennemmin hyvä isä ja huono yrittäjä kuin päinvastoin. Tuossa toisetkin viettävät monta kymmentä päivää hommissa, ei olisi mitenkään riittänyt oma aika.

Onko tässä hyvä kohta kysyä, kuinka usein käyt parturissa🤭🤣👍

@@kallekilo5978 Juu. Vaimo leikkaa koneella kun tukka alkaa ruuhkautumaan. Kesällä ei ole konetta mukana

@@puuntuottaja 👍👍

Risupedossa on hyvä idea.

Niin tai taidettiin sanoa ettei ole sahan kanssa menty... Eli jäänyt hoitamatta. Kaivurialusta ja puomisto on ihan erilainen kuin metsäkoneessa, sillä taidetaan ottaa mitä pystyy ja metsäkoneella mita haluaa. Hyvä se on muiden koneita tutkia, ottaa parhaat ideat sitten omaansa. Itse uskon että tietokone tulee näyttämään kuskille hakattavat puut ja koneen lasit ovat kaikki näyttöä, samaan tapaan kuin nyt jo tuulilasille heijastetaan mittaristo toisissa autoissa.

@@niinniinjoo Juu, on omiaan unohdettuihin metsiin. Ei ole optimi perushoitoon mutta toimii virheenkorjaukseen. Kaivuri on käsityksen mukaan aika raaka käyttäjälle metsässä

@@leeta719 Varmaan jäisen / kivikkoisen maan kanssakin tulee kovia iskuja. Tuo risupeto on aika hellä loppujen lopuksi.

@@leeta719Noissa on metsäalustat eli tukisukset ja muutenkin metsään mukautettuja. En ole kaivinkoneiden asiantuntija mutta vaikka mätästys on ihan kauhean rajua hommaa koneelle. Jatkuvaa ajamista kantojen ja muiden esteiden ylitse uudistusalalla.