Hyvää pohdiskelua. Jos hakkuujälkeä arvostelee, pitäisi verrata lähtötilanteeseen. Joskus ihmetellään, että miksi on jätetty lenkoja, mutta totuushan voi olla että pois on otettu vielä enemmän lenkoja. Tuo kuusikko näytti nyt hyvinkin tasaiselta.
Joo koitin tuossa tehdä ennen ja jälkeen videota, myös oli pari vedosta tästä ensiharvennuksen teosta eli puiden leimaus mitä pois, mutta piruakaan siitä ei tullut kun ei kuvaus onnistu itsekseen. :D Joo tuolta kyllä lähti suurimmaksi osaksi vikaiset pois ja vähemmän vikaista jäi pystyyn. Urien välissä näkee sen mitä motokuski ei välttämättä uralta näe. Eri-ikäisrakenteisuutta oli jonkin verran kun luontaista kuustahan tossa oli. Nyt se tasoittui aika mukavaksi.
Hyvin samanlaiset ajatukset kuin itsellä. Ensiharvennukset olen tehnyt itse moottorisaha työnä. Kakkos harvennuksen teettää sit motolla. Mitä tulee noihin mittauksiin niin ainakin meilläpäin suurin osa menee kuormainvaaka tai tehdasmitalla. Toistaiseksi ainakin olen niihin luottanut
Itse en tee hankintana enää yhtään kauppaa. Ostavat puut ainoastaan kuormainvaaka mittauksella ja kusettavat pientä metsänomistajaa siinä minkä ehtivät. Kokenut mittaaja mittasi puukasani kehysmitalla noin 45-48m3 kokoiseksi. Firma maksoi kuormainvaaka mittauksen mukaan 28m3... milläpä siinä riitelemään alkaa kun puut on tehtaalla siinä vaiheessa kun tiedon mittaus tuloksesta saa...
@@veijomiettinen733 Tuo kuormainvaakamittauskin on vähän autoilijasta kiinni. Toki myös kasvupaikka ja oksaisuus vaikuttaa tuohon puun painoon. Mikäs siinä jos sinne jotain pelkkää pellonlaitakuusta, niin rupee painoakin olemaan. Sopivassa paikkaa tuntuu, että pitää 1.5m3 tehdä, että saa sen hikisen 1 kuution kuormainvaa´assa
@@veijomiettinen733 Aina olen myös pinon itse mitannut. Joka kerralla vaaka mitannut vähintään saman mitä olen itse saanut tulokseksi. Yleensä jopa enemmän. Joten itse luotan kyllä
@@arto2628 juu kyllä kuormainvaaka on tarkka mittaustapa silloin kun mitataan oikein eli taakka pysäytetään punnitus hetkeksi. Ja joka kourallinen muistetaan kuitata... mutta näin ei välttämättä tapahdu ja jälkikäteen asian todistaminen on käytännössä mahdotonta. Kehysmitassa kun yhdessä ostomiehen kanssa mittaa on helpompi valvoa suoritusta.
Hmm.. Kuka kusettaa autoiliako? Kyllähän tuohon kasaan mittauskin on arvio. Jos kepitettäs auton kyytiin niin ois tarkempi. Kuormainvaakasta pitää löytyä loki mistä ilmenee tarkkuus. Suurin osa ajetaan kuitenki yhtiön vaa'an kautta. Vaikka on metsässä punnittu. Nykyään on vaan se suuntaus yhtiöt ovat ajaneet mitta-aseman henkilökunnan alas.
Aika harvinainen tapahtuma nykypäivänä tuo pinomittaus. Yllätyin, että on vielä käytössä. Oman työkohteen viimeisestä pinomitasta on yli 10 vuotta. Ja sen jälkeen on tullut uusi sukupolvi ostopuolelle, eivät tunnu innostuvan pinomitasta. En tiedä, kuuluuko enää koulutukseen ollenkaan. Pidän itse pinomittaa parempana mittana kevään ja alkukesän mittaukseen mitä painoon perustuvaa mittaa. Syynä puun nopea kuivuminen. Etenkin havukuidun osalta pinoa katoaa jos kuljetus ei tapahdu pian hakkuun jälkeen. Etenkin kuusi kuivuu jo muutamassa päivässä rakosille. Pahimmillaan on painomitta näyttänyt 30% vähemmän puuta mitä todellisuudessa on. Puuauton nuppiin menee vajaat 20 kiintoa vitosen kuitua. Pahimmillaan painomittaus on näyttänyt täydelle nuppikuormalle vajaat 11 kiintoa puuta. Eli melkoinen ero. Pinomitta parempi alkukesän mittaukseen. Ostajat on kyllä korjanneet kiinnot kun on ottanut esiin tuon seikan. Ostaja käy toteamassa pinon, näkee siinä pinon ja voi hiukan mittoa kehystilavuutta yhdessä. Harjaantunut ostaja näkee kyllä kiinnot melkoisen tarkoin jo ensisilmäyksellä ja ovat korjanneet kuivumisilmiön. Pahiten kuivuu pinon päällyosat. Ja pahin paikka on tuulinen ja aukea pinon paikka mihin aurinko porottaa. Varjoisat varastopaikat vähentää kuivahtamista. Tuota kuivumista tutkittiin 80 luvulla kun olin metsähallituksessa metsurina. Olin apupoikana nostelemassa kuituja puntarille ja takaisin pinoon. Havukuitupinoon oli tehty eri korkeuksille sellaisia onkaloita mistä sai puun vedettyä pois ja takaisin. Kuitupuiden yksilöpainoja mitattiin aika-ajoin puntarilla, paljonko on kuivunut edelliseen kertaan verrattuna. Ja pitempään oli käytössä tuore, puolikuiva ja kuiva puu painokertoimet. Nykyisin tuo tuntuu olevan kyselyn takana. Itselläni on tullut tavaksi litroittaa puut jo sahatessa päässälaskien 10 litran yksiköin. On sopivaa aivovoimistelua kun päässä pyörii havulle ja koivulle omat laskutoimet sahatessa;). Tuli joskus tuollainen idea ja se tarttui mukaan käytäntöön. Yleensä löytyy hiukan enemmän kiintoja mitä olen päässä laskenut. Viimeisin oli järeää koivikkoa, päässälaskien tuli mitattua 89,9 kiintoa, puuauto mittasi 92 kiintoa. On ollut 5% tarkkuus. Pienellä metsällä on tarkempi. 200 litran ja yli olevissa pölkyissä alkaa tulla heittoa. Ennen massereita oli vanerikaulaimet varustevyöllä ja runkolaskimia roikkui kaulalla. Pystymittaus tehtiin kaulaimen hahloilla ja runkolaskimiin napsautettiin rinnankorkeudelta mitattu paksuus luokka. Vanerissa oli 4 eri kokoa, sama mitä runkolaskimessa kpl laskimia. 3 runkolaskinta roikkui kaulalla, jokaiselle puulajille omansa. Masserissa oli tuo vanerikaulaimen mittaus sitten yhdistettynä. Masseri oli ihan hyvä, toimi, ei ollut ongelmia metsän olosuhteista, mutta painava. 600g varustevyössä lisäpainoa tuntui jo. Hieno video. Kiitos.
2015 opetettiin vielä pinomittaa kun metsäinssiksi opiskelin, liekö uusille työntekijöille noissa firmoissa, että ei pinomitalla enää mitata. Nää vanhemmat ostomiehet kyllä lähtee pinomitalle, jotka tässä on kohta eläköitymässä. Pitäisihän niitä perinteitä kunnioittaa ja lähtee näin mittaamaan jos metsänomistajakin toivoisi pinomittaa. Juu kyllä nyt kevätaurinko noita kalikoita kuivattaa, onhan tässä sentään kuivimmat kuukaudet menossa. Nyt olis hyvät kelit polttopuille, kuten viime keväänä. Samana keväänä tehdyt puut paloi ja syttyi hyvin jo kesällä saunan uunissa. Ja onneks täällä on yks automies, joka hallitsee tuon puntaroinnin. Ei oo kertaakaan vielä ollut kuormainvaakamittatulos pettymys, vaikka olis kuivahtanuttakin puuta vähän. Olishan se sangen kummallista jos auto täynnä vitosen kuitua ja tulos olisi alle 50 motin luokkaa. Haha, kyllähän tuollainen on hyvä tapa seurata sitä omaa tehokkuuta ja päiväkohtaisia tuottuoja. Itselläkin käynyt mielessä hankkia laskuri, johon aina painaa kun on rungon käsitellyt. Sitten arvioi keskitilavuuden poistuville puille ja katsoo paljonko on laskuriin runkoja päivässä kertynyt, näkisi tarkemman tuoton, puut levällään on aina vähän hankala arvioida mitään tuottoja.
@@JOmetsuri Sama juttu oli tuon oman sahuumäärän kanssa, kaipasin jonkilaista määrää. Olisi kyllä varastossa vanerikaulain ja runkolaskureita, joilla voisi tehdä mittausta. Koepuita sahatessa tai koealoja mitaten keskijäreydet saisi kyllä melkoisen nätisti otettua ja sahatessa ottaisi rinnankorkeusmitat ylös, pääsisi varmasti riittävän tarkkaan tulokseen. Oli käytössä tuo mittaus sen jälkeen kun yhtiöt luopui ennen sahuuta tehdystä mittauksesta. Metsäkoulussa perusjaksolla opiskeltiin tuo mittaus, joka perustui joka puun mittaamiseen ennen sahaamista. Leimattiin maalilla tai koveltimella. Tukkipuuhun tehtiin kaksi maalitäppää tai koveltimella muistaakseni rasti ja viiva. Kovellinta ei täällä päin käytetty. Metsureille siirtyi sitten tuo mittaus aikaa myöten teon yhteyteen. Jonkin verran ehdin sahata valmiiksi käsin mitattuja palstoja ennen kuin metsureille annettiin valtuudet mitata sahatessa puut. Täällä tahtoo nuo metsuripinot jäädä notkumaan tienvarteen. Ovat yleensä pienempiä eriä, alle puuautokuorman, ottavat täyttönä joskus kyytiin. Ehtivät kuivua kyllä alkukesän aikana. 2kk keväällä kun pino odottaa kyytiä, paino on muuttunut paljon. Pinomitta parempi, ei jää roikkumaan kuukausien päähän tiedot. Puuauton kehysmitta on myös hyvä paikka mitata pinomitalla. Keskipituus ja järeys vaikuttaa kiintomäärään, mutta on melkoisen pienessä määrin, mitä yhden nipun vaihteluväli on. Tuo kehysmittaus puuautoissa oli käytössä tehtailla puun vastaanotossa ennen kuomainvaakoja. Puuautossa kun saattoi olla eri omistajien puita, oli välikapulat poikittain, näki missä on eri omistajien puiden raja. Ihan hyvä tuo painomittaus on kun ei jää pinot keväällä kuivumaan ja sen vaikutus oikaistaan jos ajo viivästyy kesäkuulle. Heinäkuussa ei enää pahempaa kuivumista tule, etenkin jos ajaa puut pinoon teon yhteydessä. Kyllä tuossa kuusten kelpaa pullistella;). Alkavat kasvaa kun saavat juuria ensin kasvatettua vastaamaan muuttunutta tilaa vastaan. Oletko kohdannut sellaista ilmiötä kuin jo takavuosina sahatun puun kannon kasvua? Itse tuohon törmäsin muuan vuosi sitten. Oli motolla harvennettua järeää kuusikkoa joskus 20v sitten ja oli tielinjan hakkuu. Kuusikossa oli pari kantoa, joissa oli moton katkaisupinta jäänyt syvemmälle, kanto oli yrittänyt kylestyä umpeen samalla tavoin kuin puun kylkivauriokin. On ainut paikka missä tuo juuriyhteys jääviin puihin on tullut nähtyä. Jäävän puun yhteys kantoon pyrkii kasvattamaan kannon paksuuskavua ja kylestämään umpeen. Yhteys puuhun löytyi jäävän puun kaadossa sitten, oli vastaavasti tullut jo lahovikaa kannosta johtuen. Kannossa oli jonkinasteista lahoakin. Kuusikko oli järeää, suurimmat tieaukon puut 70cm kannolta. Sahasin kannoista kiekot, josko avaisi kuorta, näkisi miten paljon on kantoon tullut uutta puuta. Muualla en ole tuohon ilmiöön törmännyt.
@@tuomaskyngas7161 Nonniin, ehdinpähän tähänkin vastoomaan vaikka meinas olla pitkissä kantimissa. Tuohon viimeisimpään täytyy todeta, että en ole nähnyt. On sangen harvinainen ilmiö. Vähän kuin "visamänty" tai luonnontilainen loimukoivu, ovat nekin melko harvinaisia nähtävyyksiä. On sitä ennen mittailtu sitten paljon tuota tekosia kun tähän päivään vertaa. Toki noita sahausmääriä voi arvioida sahatulla tankkimäärällä jos pitänyt kirjaa aikaisemmista hakkuista, montako tankillista on sahannut palstalla ja paljonko kiintoja on kasassa. Sitten menee toki hankalaksi jos tulee, koivua, mäntyä, kuusta, leppää, ja kaikki muut. Jos on paria puutavaralajia, niin helpompi arvioida. Onpas erikoista, että eivät niitä vie sitten nopeasti pois. Täällä kyllä vie melkein heti kun pinolaput on ostomies laittanut puihin ja vaan tielle saa puutavara-auto ajaa. Nyt on hyvä vertailu tehdä, isompi kuitukasa on tuossa toukokuun alussa menossa luovutukseen ja mittaus on kuormainvaa´alla. Täytyy ihan ottaa pinomitta tuossa ja verrata sitä kuormainvaakatulokseen. Toki tuo autoilija on niin pätevä, että ei ainakaan firman eduksi puita ja aina on kuormainvaakatulos ollut miellyttävä.
@@JOmetsuri Osui tänään tuohon painoaiheeseen kun ajoin 3 m koivua, joka oli pariviikkoa lumen pinnalla. Vaakamittauksella piti ajaa kun meni polttopuuksi ja painon mukaan kiinnotus. Tuli ihmettelyä kun tuntui, että normiin verrattuna ei saa painoa kuormiin. Oli sellainen 300kg kevyempiä kuormia keskiarvollisesti mitä tavallisesti on ollut. Tietty voi olla sattumaakin, mutta tuollainen tuntuma tuli kun jokainen kuorma oli tottumiseen "vajaan oloinen". 6300kg sai maximissa 102 litran keskijäreyden koivikkoa mahtumaan kuormaan. Tuli mietittyä, voiko jo olla pientä kuivumisilmiötä näin lyhyellä ajalla kaadon suhteen. Normisti menee 6600-6700kg kuormaan. Puuauto haki yhden nuppierän, 3 täyttä metsäkonekuormaa ja joitain kourallisia olisi mahtunut autoon nosturin kupeille asetelen. Kuski meinasi, että 20-22 kiintoa mahtuu 3 m koivua nuppiin. Painon mukaan ajoin puuta hiukan yli 16 kiintoa. 4-6 kiinnon ero ja hiukan oli vajaa auton kuorma. Aika iso ero pienelle erälle, joka olisi mahtunut vielä autoon. Nestevirtausta ei vielä ole koivuissa. Sellainen 1000kg puuttumistuntemus tuli varovasti arvioiden tuolle erälle. Paikka oli kylläkin etelärinne järven rannassa, puut lumen pinnalla noin 2 viikkoa motonkaadosta, eli ainekset kuivumiselle ihan hyvät kun tuuli pääsi järveltä esteettä kasoille. Oliko sattumaa, tiedä häntä. Koivut terveitä eikä pahinta kampiakselia, normi tämän seudun koivua. Koivu ei ole kyllä nopein kuivumaan vaikka moto vuoleekin kylkiä auki melkoisesti. Sahalla tehdyssä koivussa lähinnä latvapöllin karsinnassa kyljet vuoleutuu auki enemmän. Tuota kuivumisilmiötä on tullut seurattua noiden hirsipuuhien myötä enemmän. Ei ole suoraan verrattavissa kuitupuuhun tai kuoripäälliseen puuhun. Kuusi kuivuu nopeimmin parkattuna, kolmessa päivässä halkeilee keväällä tukki kun parkkaa sen ja on auringossa. Tuli yhtä 3 metristä isompaa kuusityveä puntaroitua metsäkoneella kun parkkasin sen ja viikon päästä punnitsin uudestaan. (Kuusitukki oli 3 metriä pitkä, 92cm tyvihalkaisija ja latvasta 75cm paksu). Painoa katosi viikossa 50kg. Ja rapsahti jo halki noinkin iso. Muista puista terijoen salava kevenee todella paljon. On tullut pihapuukeikoilta tuotua kotiin ja tehnyt omaan leivinuuniin niistä klapeja. On kuin styroxia olisi rinkassa kun tuo liiteristä rinkassa pirttiin;). On kuitenkin uunin lämpömittari vielä noussut, ei laskenut kun polttaa pari pesällistä;). Joutuisi viemään kyllä rinkassa takaisin jos viisari ei nousisi tai alkaisi jäähtyä kun polttelee;).
@@tuomaskyngas7161 Mielenkiintoinen havainto. Joo koivu ei tosissaan meinaa kuivaa, ellei kunnolla raasta nila-aikaan kuoria kunnolla rikki. Mutta voihan se tuollaisessa kuivahkossa paikkaa jo kuivahtaa. Nythän koivukuidun paino on keveimmillään hakatessa jos noita tuoretiheystaulukkoja kuukausittain on uskominen. Mutta siinäkin kuutiota kohden ero on sillein suht marginaalinen. Maalis-huhtikuussa se ero on alle parikymmentä kiloa keveämpi huhtikuussa. Kyllähän tuossa jo tappiota tulisi hankintapuussa metsänomistajalle takkiin. Noh nää on näitä. Ihan hyvä, että syntyy keskustelua tästäkin aiheesta.
Seuraavalla kerralla sitten isommat nökköset 😎 Pitemmän päälle kun miettii niin onhan se typerää löpön tuhlaamista ja kuskien rääkkäämistä tehdä motolla jotain pieniläpimittaista ensiharvennuskuviota.
Syssyllä jatkuu tuolla mikäli vaan kuivaa, nyt jäi aika pahasti hommat kesken kun tää kevät tuli aika nopsaan ja märäksi meni olosuhteet! Ei passaa väkisin tehdä kun olis pian ruvennut ajokalusto painumaan. Joo ja hyvällä tuurilla olisivat nyt menneet sinne kun armotta liian myöhäistä :D
Kiitos tunnustuksesta! Se on aina mukava kuulla, että kelpais jäljen puolesta hommiin 😎👍 ei anna luonne periksi tehdä keskinkertaisesti. Aina on tavoitteena saada mallikelpoinen hakkuujälki ja parhaimmat puut olis pystyssä.
Joo kyllä se näissä kuusikoissa on tärkeää, että ei urapainaumia tule, sekä havutus onnistuu. On meinaan kakkosharvennuksessa pian uranlaidassa järestään lahoa puuta.
Niinhän se pitäis kasvavat puut jäädäkin ja fiksusti kun homma o tehty niin juuret suojataan oksilla. Ei niitä sinne latoa tarvii kun kaatelemallakin saa ;)
@@samuelp.4743 Vähän käyttää ajatusta kaatotyössä. niin sinne ne risut menee aika mukavasti uralle ja jäävien puiden tyville juuria suojaamaan. Joskus on pitänyt käsin heitellä latvuksia tyvien viereen kun oli "pikkusen" myöhässä hakkuu ja tervettä oksaa ei paljoa ollut. Ei ollut sinä talvena lumestakaan tietoa.
@@JOmetsuri Juu varsinkin jos ne palstan komeimmat nuoret koivut on jääny justii siihen uran varteen niin mun mielestä maksaa vaivaa vähä suojata niiden tyviä. Olin sitte omassa tai vieraan mettässä.
Olisko pinossa aika tarkkaan 50 m3? Karsinnasta, pölkkyjen suoruudesta ja ladonnasta varmaan tulee vähän plussaa, mutta ei ehkä järeydestä. Laskin kertoimella 0,65 kehystilavuudesta.
Se on vähän kaksipiippuinen juttu tuo kuormainvaaka. Siitä saisi pitkän luennon. Onpahan ainakin puut mitattu heti ja sitten ne voi odottaa siellä tienlaidassa vaikka maailmantappiin. Ja kun yhdessä varastopaikassa on se reilu 40m3, niin autoilijat niitä eivät välttämättä heti hae.
Ite tein syksyn- talven aikana hankinta savottaa samalle firmalle, niin mittaus oli kuormavaaka mittaus. Saatko editointi ohjelmalla tehtyä vaikka harmaan pohjan teksteille, kun valkea teksti välillä häviää lumisiin kohtiin.. no kesäpähän tässä on tulossa..
Pitkälti ostomiehestä kiinni, että tuleeko mittaamaan vai meneekö automiesten kuormainvaa'alla. Joo nyt kosahti muuten nuo teksit vähän. Katotko kännykän ruudulta? Tietokoneella nuo näkyi vielä
Se on tämä metänhoito nykyään paljon jo sitä ennaltaehkäsyä , ku aattelee mitä kaikkia kääpiä sekä tuhoelukoita sitä mettiissä majailee siitä pirun kirjanpainajasta alkaen , nii ja sit vielä ku laittaa maholliset myrskytuhot päälle ni onhan siinä metänomistajalla tietämistä.
Kyllä ja hygienia on hyvä muistaa hakkuissa. Ne "muutamat harmittomat" tuulenkaadotkin huonolla tuurilla laukaiseen kirjanpainajat paikalle ja sitten mennään. Olishan ne riskipaikat ihan hyvä kiertää aina myrskyjen jälkeen. Ja hullummaksi pian menee tää meno jos vaan menee läpi mitä eu:ssa kaavaillaan. Oliko nyt tämän päivän maaseudun tulevaisuudessa juttua tosta, että yli 25ha metsätilat johonkin aktiivisempaan auditointiin 2 vuoden metsäsuunnitelmilla.
@@jl.6104 Joo pitäähän sitä noilla käsienheiluttelijoilla hommia olla virastoissa, tai jos ei ole, niin sitten keksivät lisää byrokratiaa. Pahalta silti kuullostaa nuo suunnitelmat.
