Kirvun kunta oli yksi rajan taakse jääneen Suomen Karjalan kuntia. Sen naapurikuntina olivat ennen talvisotaa Kaukola, Räisälä, Vuoksenranta, Antrea, Jääski, Rautjärvi ja Hiitola. Kirvun kunta perustettiin vuonna 1871. Kirvun nimen alkuperästä on monta selitystä. On sanottu Kirvu nimen tulleen lehtitäinä tunnetusta Kirvasta aina kirvota verbiin saakka.
Kirvussa oli yli 40 kylää, joista suurimpia kyliä Kirvun kirkonkylän lisäksi olivat Hauhiala, Inkilä, Ihaksela, Keskiselkä, Lietlahti, Maamäki, Matikkala, Mertjärvi, Montola, Riikola, Sairala, Tietävälä, Vehkala ja Virola. Kirvun pinta-ala oli 650 km2 ja sen asukasluku kesällä 1939 oli noin 8 720 asukasta, eniten asukkaita oli vuonna 1920, yli 10 000 asukasta.
Kirvulaisista suurin osa sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, mutta myös kauppa ja pienteollisuus työllistivät kirvulaisia. Maanviljelystilat olivat pääasiassa pientiloja, mutta kunnassa oli muutamia suurtilallisia. Mainitsen nimellä kaksi suurimmista tiloista, ne olivat Inkilän hovi Inkilässä ja Sairalassa ollut Niemelän tila. Kirvussa oli vuonna 1939 viljeltyä peltoa yhteensä yli 7 000 ha. Kirvussa oli ennen talvisotaa toiminnassa yli 40 sahaa ja myllyä. Lisäksi Kirvun eri kylissä valmistettiin huopatuotteita 4-5 huopatehtaassa, joissa tuotettiin laadukkaita huopikkaita ja muita villasta valmistettuja käyttöesineitä. Kirvun kunnassa oli ennen talvisotaa 17 koulupiiriä ja niiden kylien kansakouluista muutamia on vielä asuinkäytössä. Videossa käyttämäni mustavalkoiset valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
#Kirvu
#Kaukola
#Räisälä
#Vuoksenranta
#Antrea
#Jääski
#Rautjärvi
#Hiitola
#ilomantsi
#Sairala
#Luonnonparantola
#Kansanopisto
#Huopatehdas
#Mylly
#Sahalaitos
#karjala
#Luovutettukarjala
#Rajakarjala
#Eteläkarjala
2 окт 2024
