Rajaturvallisuuslaki on välttämätön 

Puheeni eduskunnan täysistunnossa:
Arvoisa puhemies,
Kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua oleva lähtökohta on, että jokaisella valtiolla on oikeus huolehtia kansallisesta turvallisuudestaan ja puolustaa itsenäisyyttään. Tätä oikeutta ei mikään kansainvälinen sopimus poista.
Länsimaiseen valtiokäsitykseen kuuluu, että ihmisillä on oikeuksia. Moni ymmärtää perusoikeudet yksilön oikeuksina suhteessa julkiseen valtaan. Länsimaiseen oikeusvaltioon kuuluu kuitenkin myös kollektiivisia oikeuksia - sellaisia oikeuksia, joiden voi nähdä kuuluvan yksilöiden lisäksi myös yhteisöille ja kansoille. Monet turvallisuuteen liittyvät oikeudet ovat tällaisia. Siksi esimerkiksi siirtolaisen abstraktia oikeutta tulla maahan laittomalla tavalla on voitava verrata maassa jo olevien henkilöiden konkreettiseen oikeuteen elää turvassa ja rauhassa.
Yksilön oikeudet eivät voi aina, siis ihan joka tilanteessa, ajaa kollektiivisten oikeuksien edelle.
Valtioilla on velvollisuus rauhaan, mutta oikeus puolustautua, jos niiden suvereniteettia tai kansallista turvallisuutta uhataan. Tästä voi seurata tavanomaisten oikeuksien rajoituksia. Sotatilanteessa jopa hyökkääjän oikeus elämään voi väistyä. Viime hallituskaudella liikkuminen maan osien välillä kiellettiin, elinkeinoja rajoitettiin ja ihmisiä käytännössä pakotettiin työhön. Silloinen hallitus piti merkittäviä puuttumisia yksilön perusoikeuksiin perusteltuina, sillä vaakakupissa oli kansan kollektiivinen oikeus elämään.
Tässä laissa tarkoitetussa maahantulon rajoittamisessa on kysymys paljon pienemmästä ja rajatummasta puuttumisesta tavanomaisiin perusoikeuksiin. Lainkäytössä on aina kysymys tulkinnasta ja intressivertailusta. Kuitenkin tässäkin salissa jotkut kirkkain silmin väittävät, että oikeus turvapaikkaprosessiin pääsemiseen olisi reaalitodellisuudesta erillään oleva absoluuttinen oikeus.
Noin naiivin käsityksen mukaan kuka tahansa voisi halutessaan päästä maahan, kunhan kertoo hakevansa turvapaikkaa: sanoo sanan ”asylum”. Se käytännössä vesittäisi kokonaan kansainvälisissä sopimuksissa tunnustetun valtion oikeuden valvoa rajojaan ja kontrolloida sitä kuka maahan pääsee. Silloinkin, kun vihamielinen valtio käyttää väkijoukkoja hybridisodankäynnin välineenä. Kuten Venäjä on tehnyt.
Ihanko oikeasti ollaan näin keinotekoisessa kuplassa näin kaukana elävästä elämästä? Vai politikoidaanko tässä suomalaisten turvallisuudella?
Arvoisa puhemies,
Venäjä on ilmoittanut olevansa sodassa länttä vastaan. Venäjä on listannut myös Suomen vihamieliseksi maaksi ja kohdistanut meihin monenlaisia hybridioperaatioita. Venäjä on tuonut sodan keskelle Eurooppaa aloittamalla laittoman ja brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa. Venäjä on monilla toimillaan johdonmukaisesti osoittanut, ettei se kunnioita mitään oikeussääntöjä, jos ne ovat ristiriidassa sen pyrkimysten kanssa.
Suomi ei ole täysimittaisessa sodassa. Emme myöskään elä syvää rauhan kautta. Nykyaikaiseen sodankäyntiin kuuluu, että suuri osa konflikteista toteutuu sodan ja rauhan välisellä harmaalla alueella.
Suomella pitää olla kaikki tarvittavat keinot vihollisuuksien torjumiseksi. Siihen kuuluu myös kyky ja halu vastata meihin kohdistuviin hybridioperaatioihin. Välineellistetty maahantulo on laajalti tunnistettu ja tunnustettu yhdeksi vihollisuuden muodoksi, eikä siinä lähtökohtaisesti ole kyse turvapaikan tarpeesta.
Käsillä oleva lakiesitys on poikkeuslaki. Se siis poikkeaa tarkkaan rajatusti perustuslaista. Mutta lakiesitys ei ole perustuslain vastainen. Suomen perustuslakiin on tarkoituksella jätetty mahdollisuus sellaisen poikkeuslain säätämiseen, jolla poiketaan perustuslaista, kunhan tämä laki on tarkkaan rajattu niin sisällöllisesti, ajallisesti kuin alueellisesti. Ja niin tämä lakiesitys on. Tätä lakia saa käyttää vain tilanteissa, joissa sen käyttäminen on välttämätöntä ja silloinkin hyvin rajallisesti. Tätä lakia saa käyttää vain, kun se on välttämätöntä Suomen suvereniteetin ja kansallisen turvallisuuden takaamiseksi.
Arvoisa puhemies,
Rajaturvallisuuden pitää olla riittävän tasolla ja toimintamme on oltava uskottavaa. Tämä lakiesitys on välttämätön lisä keinoihin, joita turvallisuutemme takaaminen vaatii. Ne edustajat, jotka vastustavat tätä lakia, ovat myös vastuussa siitä, mitä lain säätämättä jättämisestä seuraa.
Käsillä oleva lakiesitys on välttämätön, hyvin perusteltu ja äärimmäisen ajankohtainen. On aika ottaa laput silmiltä ja katsoa ympäröivää todellisuuttamme kaikessa rujoudessaan. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat parempaa. Siksi kannatan tämän rajaturvallisuuttamme olennaisesti parantavan lain hyväksymistä.