Kannattaa ottaa huomioon uusi eläinsuojelulaki. Koppien täytyy olla täysi eristetty ja koirarodun mukaan myös mahdollisesti lämmitys. Vesi täytyy olla 24h / 7vk / 365pv sulana. Lisäksi kopeissa täytyy olla läpät, jotta lämpö ei karkaa. Lisäksi siellä kaikkea muita vaatimuksia. Paljon laittaa tekemään asiaan ja tämän vuoksi harrastus ja työ eläinten kanssa hinnallisesti nousee. Tällöin myös asiakkaan on oltava valmis maksamaan elämysmatkailusta. Lisäksi noi ruuat ei saisi olla lattialla. Siellä on elintarvike määräys, johon voidaan vedota. Ihan kärkevää, koska jos lattialle tulee vettä menee alimmat säkit pilalle. Eli eurolavoja suosittelen alle, jos helpolla pääsee. T. Kennel yrittäjä.
Kiitos, että huolehdit! Meillä kävi just muutama viikko sitten eläinlääkäri tekemässä kennel tarkastuksen, jossa tarkasteltiin koirien asuintiloja, ulkoilualue, ruokavarastointi, ulosteen kompostointi, käytiin läpi koirien ympäri vuotinen hyvinvointi ym. Meidän osalta koirien olot erinomaiset ja koiramäärä on kohtuullinen, joten eläinlääkäri totesi vuosittaisen kenneltarkastuksen olevan meidän kohdalla tarpeeton. Minulla ei ole koirien pidon kannalta salaisuuksia ja kaikki ovat tervetulleita tutustumaan ja tarkistamaan koirien olot😊
§21 Ruokinta ja juotto Jatkuvan veden saannin turvaaminen on hyvä lähtökohta, mutta eläimen riittävästä veden saannista ja nestetasapainon ylläpitämisestä voidaan huolehtia koirilla myös muilla tavoin kuin jatkuvalla veden saannilla, kuten perinteisellä, ei-jatkuvalla juottamisella. Rekikoirakennelien tulee sisältyä poikkeukset sisältävään, pykälän 2 momentin 5 kohtaan, jossa jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä, koska sulan veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä. Poikkeusta ei tule rajata pelkästään yritystoiminnan alla oleviin rekikoirakenneleihin vaan myös valjakkourheilua ja valjakkoretkeilyä harrastaviin kenneleihin. Sisätiloissa ja keväällä, kesällä ja syksyllä koirien riittävä vedensaanti on helppo turvata juomakupilla tai -sangolla. Rekikoirien jatkuva veden saanti on kuitenkin haastavaa ja kallista järjestää talvella kovien pakkasjaksojen ja tarharakenteiden vuoksi. Sulakuppien asentaminen ja sähköistäminen vaatisi rekikoirakenneleiden uudelleen suunnittelua, rakentamista ja suuri investointeja. Suomen koiravaljakkoyrittäjät RY kyselyn mukaan kennelien sähköistäminen maksaa noin 400 € / koira ja kennelin sähköistäminen on koirille suuri turvallisuusriski. Lisäksi kopit täytyisi sijoittaa tarhojen ulkopuolelle ja koirat eivät pääsisi kopin katolle toteuttamaan luonnollista käyttytymistarvettaan seurata ympäristöä kopin katon päältä. Veden pysyminen sulna lämmitetyssä vesikupissa kovilla pakkasilla vaatisi myös lämmitettävän kopin, jolloin koirien pohjakarvan kasvuheikentyy ja koirat alkavat palella pakkasilla. Lisäksi tarhoilla tulisi olla vara agregaatit sähkökatkojen varalta. Myös lisääntynyt sähkönkulutus ja ylläpitokustannukset ovat merkittävät. Sähkön säästäminen on kestävää kehitystä niin yritysten, talouden, ilmaston kuin yhteiskunnan kannalta. Energian kulutusta on mahdollista vähentää yksinkertaisilla toimenpiteillä - tässä tapauksessa luopumalla jatkuvan vedensaannin vaatimuksesta, joka lisää sähkönkulutusta ja myös hiilijalanjälkeä. Safarikenneleiden sähköistäminen vie sähköä 6 kk aikana noin 3 800 000 kWh, eli 380 omakotitalon sähkölämmityksen verran Vähimmäisvaatimus kaksi juottokertaa vuorokaudessa on riittävä lähtökohta turvaamaan rekikoiran vedensaannin talvi- ja pakkaskaudella, koska rekikoirat saavat lisäksi nestettä yhdistelmäruokavaliosta tai tuoreruokapainotteisesta ruuasta (kosteus 60-70%), joka tarjotaan lisätyn veden kera. Tarvittaessa koirille tarjotaan vettä useammin kuin kaksi kertaa päivässä. Keväällä, kesällä ja syksyllä vesi on käytännössä jatkuvasti saatavilla. Rekikoirien hoitorutiineihin on kuulunut vuosikymmenten ajan 2-4 juottokertaa päivässä ruokinnan ja fyysisen suorituksen yhteydessä riippumatta siitä, että niillä on myös mahdollisuus jatkuvaan veden saantiin tarhassa suurimman osan vuotta. Rekikoira ei nimittäin välttämättä juo oma-aloitteisesti vesikupista vastaavaa määrää vettä, jonka se menettää suorituksen aikana. Veden tarve voi pitkissä suorituksissa nousta jopa 3-5 litraan vuorokaudessa (Reynolds 1997, Stephens-Brown and Davis 2017). Tämän vuoksi koiria juotetaan usein (aamuisin, iltaisin, ruokinnan jälkeen, ennen suoritusta, suorituksen jälkeen ja mahdollisesti suorituksen aikana), juomavesi maustetaan lihalla, tuoreruualla tms. maittavuuden lisäämiseksi ja koirat opetetaan jo pentuna juottorutiineihin. Safarikenneleissä on sulanmaan aikana jatkuvasti raikasta vettä koirien saatavana. Syystalvella aloitetaan koirien treenaus ja säännöllinen juotto. Säännöllisellä juotolla tarkoitetaan, että koirille annetaan aamujuotto eli 1 - 1,5 litraa lämmintä lihalientä. Koiravaljakkosafarin esm. 40 - 50 km koirille annetaan safarin puolivälissä ns. tauko snacksit eli pienet rasvaiset välipalat.noin 200 g lihaa josta nestettä 70 % Iltaruokinnan yhteydessä koirille annetaan jälleen 1-1,5 litraa lämmintä lihalientä. Ruokinnassa lihan osuus on 50 -60% ja extra energy kuivamuonan osuus 40 - 60 % Koiraa nesteytetään koiran painosta rippuen keskimäärin 3 litraa päivässä. Jos päiväsafarit toteutetaan kennelillä niin safarien jälkeen annetaan lisäksi noin 1 litra lihahalientä Valvotulla juotolla on useita työkoiran hyvinvoinnin kannalta hyviä puolia, kuten yksittäisen koiran riittävän juomisen varmistaminen, nesteannoksen optimointi ja ajoitus suhteessa työsuoritukseen, luottamussuhteen luominen sekä käyttäytymisen ja terveystilanteen havainnointi. (luonnonvarakeskus Luke 2019) Safarityössä käytettävillä Siperianhuskyilla ja alaskanhuskyillä on kyky polttaa rasvoja enrgiaksi ja aineenvaihdunnan sivutuotteena muodostuu metabolista vettä. Suomen koiravaljakkoyrittäjät ry 7.1.2022