Osanottoni Ressun poismenon johdosta.Koira on kaveri ja perheenjäsen siinä kuin ihminenkin.Itse olin vastaavassa tilanteessa 3 vuotta sitten hirvikoirani kanssa ja voin kuvitella tämän hetkisen tunnetilasi.
Tervehdys, Ressu pääsi tuskistaan ja varmasti hyvän elämän huolehtivassa kodissaan vietti kanssanne. Koville ottaa, tiedän kokemuksesta. Osanottoni ja jaksamista💐
Osanottoni. Pahaltahan tuo tuntuu ja ikävä painaa, mutta kyllä se siitä ajan kuluessa asettuu... Nyt on Ressulta kärsimykset loppu ja hyvä olla ja jäihän sinulle ja isällesi hyvät ja kauniit muistot hänestä
Usein kai tilanne on se, että vanha koira pitäisi lopettaa, mutta omistaja ei raaski kun vielä jotenkin pysyy tolpillaan, sitten sitä eteenpäin nitkuttamista jatkuu pitkään lääkkeiden ja erikoisruokavalioiden turvin. Nyt oli ihan selkeä tilanne ja päätös, ei jäänyt jossiteltavaa. Uusi koira voi olla 15v projekti, sitä ei kyllä voi tässä tilanteessa suositella. Korkeintaan löytöeläinkodista iäkkäämpi koira, mutta siinäkin edessä voi olla pian eläinlääkäri-ruljanssi.
Erittäin kovilla hoidoilla mm. leikkaus olis ehkä vähän lisäaikaa tullut mutta riskit olis isot ja joka tapauksessa lisänneet koiran kärsimyksiä eikä takuita että olisi mitään apua vanhemmalle koiralle.. eläinlääkärin kanssa tehtiin sitten päätös vaikka pahalta tuntuikin.. ei ehken koiraa oteta.
Luopumisen tuska on kova, tiedän sen. Teitte kuitenkin oikean päätöksen, sillä Ressun ei tarvi enää kärsiä, voi rientää vapaana koirien taivaassa. Hankalaahan se alussa on, vaan kyllä sen kanssa oppii elämään.
Osanotot, on nuo aina ikäviä asioita kun joku lemmikki kuolee. Itelle kova paikka jos eläin on eläny pitkää ja sit kuoleeki yht äkkiä. Talvella kuoli meillä viiminen kissa ja oliha se aika kova paikka vaikka osas odottaakin jo. Ehti olla kuitenki jo 13 vuotta meillä..
Kyllä teit oekein. Lemmikistä on osattava luopuva sillon kun se kärsii. Minnoon kaheksan koeroo,par kissoo ja yhen vuohen joutuna lopettammaan ja haotoomaan vuosiin varrela. Par koeroo on elukkatohtor käönä piikittämässä. nekkii oon hauvannu. Jiäp niistä muistot.
puolenkymmentä koiroo sitä on iteltäi lähtenä pilven päälle, ja aina se on yhtä raskas päätös lopettaa. Kyllä sitä perkele aina tämmönen olevinnaan kovakin mies murtuu, toki se on tilanne aina semmonen että kun ei ole yksinkertasesti mittään muita vaihtoehtoja niin koiran etua se on ajateltava ja armokuolema tarjottava.
Eipä tuo ole häpeä tunnustaa, että itselläkin oli pala kurkussa ja ja silmissä roskia, kun saattelin oman koiran viimeiselle matkalle eläinlääkärin kanssa. Aika parantaa vaikka pitkään karvasteleekin mielessä.
Kyllä tuli itelleki tippa linssiin mutta parempi noin kun että olis joutunut kärsimään😥 Ja muistot on hyvä pitää mielessä aina... ittee huvitti kun käytitte sitä lääkärissä ja kun ette meinannu saada autosta ulos ja kun se kerran makas oven edessä kun et meinannu päästä sisään. On se aina rankkaa kun koira tai joku läheinen kuolee mutta elämä jatkuu vaikka välillä se onkin vaikeeta... Voimia sinulle ja isälles🙂 Ja ainahan voi ottaa uuden koiran mutta ei se tietysti samanlainen ole kun vanha. Pennuissa on se "huono" puoli kun on ite oikee väsynny ja se saa energia piikin nii meinaa mennä hermo mutta onhan ne nyt ihania... onneks sulla on noita rautaisia lemmikkejä nii ei pääse ihan masentumaan🙂 Opetat isääs kaivaa kellfrillä nyt kun Ressua ei enää ole nii saa ajan vietettä😃 Hyvää kesän alkua sinne ja voimia!
Kiitoksia kovasti, hyvin tuskainen oli Ressu jo aamulla.. eipä muuta vaihtoehtoa ollut.. ikävää ja rankkaa on mutta etiäppäin vaan.. varmaan utta koiraa ei oteta.
"Sellaista se on"... rajallista on elonpäivät ihmisillä ja eläimillä...(perheenjäseniä lemmikkieläimet ja rankka paikka tuo). Muistot aina jää, ja suru helpottaa aina ajan myötä.
Osanottoni, voimia Sinulle, itse menetin uudenvuoden päivänä oman kissani munuaisten sairauden takia yli 14 yhteisen vuoden jälkeen joten tiedän miltä tuntuu.
Kylläpä oot hieno äijä, että tämänkii tulit kertomaan ja avoimesti näyttämmää että pahalta tuntuu. Niinhän se tuntuu sillon kun tämmösiä tapahtuu. Mitä ne höpöttäät ettei suomalainen mies muka ossoo itkee. Voit olla yhellä hetkellä siivoton suustasi, mutta ossoot olla myös herkkä ja haavottuva toisella. Lyhyesti sanottuna ihminen. Osanotot minultakin, kyllä tuli itellekin tippa silimään lopussa. Kovasti voimia isällesi kanssa.
Kiitoksia kovasti, monet kyselleet Ressun vointia kun sitä lääkärissäkin käytettiin niin katsoin aiheelliseksi tehdä tämän videon.. yritin pitää tunteet kurissa videoo kuvatessa mutta lopussa ei jaksanut..
Mitäpä sitä peittelemmää, ihan turhoo. Jokkainen tietee, että terve ihminen reagoi tuommosiin asioihin. Enempi outoa on, jos ei reagoisi. Ja jos ei reaktio piäse suoraan ulos, niin sitten se tulloo jotakii muuta kautta, sanovat viisaammat. Oo vuan mitä oot.
Morjens. Tul oikein tippa linssiin ko kahtoin tuon. Se rakkaan eläimen menetys sattuu ku repästäs käs irti. ovat monasti uskollisempia ja kivompia ku huonot kaverit. Tiiän ku ikäni ollu mulla koiria ja kissoja. ni niitä pois menoja on väkisinkin mahtunu joukkoon. Mutta kun on kohellu lemmikkiä kuin kukkaa kämmenellä, nätisti ja kiltisti niin hyvän elämän otus sillon on eläny. R.I.P Ressu
On aika ilon ja on aika surun, ei rehellisimpiä kaverita saa kuin kotieläimistä, ne ei puhu seläntakana eivätkä juorua, oikein teit nyt on rauha ilman kipua, jaksamisia ja kaikki me täällä teemme nyt asennon Ressun kunniaksi jooko! Mukana ollaan.
Tämmonenki video löyty;voi sentään..Miten lemmikin kuolema jääkin mieleen..40v.sitte Manne-kissa jäi junan alle..Naapurin poika hautasi koivun juurelle,vielä vieritti kiven suojaksi "roitilta"..Silti muistaa..
Osanotto, Ressu kattelee sieltä kuusien helmasta touhuja ja on hyvä paikka hänellä huilata siellä. Voimia teille. Koirat ja muutkin eläimet ovat tosiaan perheenjäseniä.
Osanottoni. Meillä kissa eli 18 vuotiaaksi. Vaikka kissan kuolemasta on jo melkein parikymmentä vuotta, niin yhä vieläkin tulee nähtyä unia joissa kissa on vielä elossa. Muistot auttaa surussa. Parempaa kevään jatkoa isällesi ja sinulle.
