Nämä puheenvuorot ovat osa Suomen eduskunnan keskustelua, jossa käsitellään paikallisen sopimisen lisäämistä ja sen vaikutuksia talouskasvuun sekä julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiin. Keskustelussa kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ja valtiovarainministeri Riikka Purra tuovat esiin näkemyksiä hallituksen työelämäuudistuksista ja niiden merkityksestä.
Saara-Sofia Sirénin puheenvuoro: Sirén aloittaa puheenvuoronsa korostamalla talouskasvun merkitystä Suomelle ja sitä, miten kestävä talouskasvu perustuu työpaikkojen toimintaan ja työyhteisön yhteistyöhön. Hän korostaa päättäjien roolia sellaisen toimintaympäristön luomisessa, joka tukee talouden kasvua ja yritysten menestymistä. Hän painottaa, että paras ymmärrys talouden kasvun ja menestyksen edellytyksistä löytyy yrityksistä itsestään, eli niiden arjesta ja käytännön toiminnasta.
Sirén tuo esiin paikallisen sopimisen merkityksen, joka mahdollistaa joustavammat ratkaisut työehtosopimusten puitteissa. Hänen mukaansa tämä asettaa suomalaiset yritykset yhdenvertaiseen asemaan sopimusmahdollisuuksien osalta, ja paikallinen sopiminen hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä. Yhdessä sopimalla ja työtä tekemällä yritykset voivat kasvaa ja menestyä paremmin, mikä puolestaan lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Sirén viittaa paikalliseen sopimiseen yhtenä esimerkkinä hallituksen työelämäuudistuksista ja kysyy valtiovarainministeri Riikka Purralta, miten hallituksen työelämäuudistukset vaikuttavat talouden kasvuun ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purran vastaus: Purra vastaa puheenvuoroon ja vahvistaa, että hallituksen esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä kohdistuu nimenomaan yrityksiin ja työpaikoille, joihin toivotaan positiivisia vaikutuksia työllisyyden, yrittämisen ja investointien osalta. Hän kuitenkin huomauttaa, että yksittäisen esityksen työllisyys- tai talouskasvuvaikutuksia on vaikea laskea tarkasti, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että vaikutuksia ei olisi. Purran mukaan hallituksen tekemät rakenteelliset toimet työmarkkinoilla ja muualla yhteiskunnassa tähtäävät nimenomaan yritysten toimintaympäristön parantamiseen.
Purra viittaa tutkimuksiin, joissa yrityksiltä on kysytty paikallisen sopimisen vaikutuksista esimerkiksi rekrytointipäätöksiin. Tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia yrityksistä näkee, että paikallinen sopiminen vaikuttaa seuraavan työntekijän palkkaamiseen. Lisäksi hän tuo esiin, että paikallinen sopiminen mahdollistaa joustavat ratkaisut myös silloin, kun yritys kohtaa taloudellisia vaikeuksia, hyödyttäen sekä työnantajia että työntekijöitä.
Analyysi : Molemmissa puheenvuoroissa korostetaan talouskasvun ja yritysten toimintaympäristön parantamisen tärkeyttä, mutta ne lähestyvät teemaa hieman eri näkökulmista. Sirénin puhe on enemmän periaatteellinen ja keskittyy siihen, miten paikallinen sopiminen voi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hän nostaa esiin paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja yritysten näkökulman, mutta ei esitä konkreettisia tutkimusviitteitä tai esimerkkejä.
Purra puolestaan vahvistaa hallituksen linjauksen ja puolustaa paikallisen sopimisen lisäämistä käytännön näkökulmasta. Hän tuo esiin yrityksiltä saadut tiedot ja viittaa tutkimuksiin, jotka osoittavat paikallisen sopimisen merkityksen rekrytoinnin ja taloudellisten vaikeuksien ratkaisussa. Vaikka hän myöntää, että esityksen tarkkoja vaikutuksia on vaikea arvioida laskennallisesti, hän painottaa, että sen tavoitteet ovat selkeät ja sen odotetaan vaikuttavan myönteisesti talouden kasvuun ja työllisyyteen pitkällä aikavälillä.
Yhteenvetona puheenvuorot tukevat paikallisen sopimisen merkitystä työelämässä ja yritysten kasvuedellytyksissä, vaikka vaikutusten tarkka mittaaminen voi olla haastavaa.
18 сен 2024
