Valtiovarainministeri Riikka Purra perussuomalaiset esitti eduskunnalle lisätalousarvioesityksen yhteydessä kiitokset eduskunnalle puheenvuoroista ja painotti hallituksen sitoutumista hallitusohjelman velkasuhteiden vakauttamistavoitteisiin.
Purra korosti, että hallitus on aloittanut uuden säästökierroksen juuri siksi, että nykyiset talousluvut ovat huonontuneet. Hallitusneuvotteluissa valtiovarainministeriön luvut näyttivät, että kuuden miljardin sopeutus riittäisi tavoitteisiin, mutta pian budjettiriihen jälkeen kävi selväksi, että lisätoimia tarvitaan. Purra huomautti, että on yleisempää, että hallitus jättäisi lisätoimet tekemättä ja selittäisi tilanteen muuttuneen, mutta tämä hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteistaan.
Verotuksen osalta Purra totesi, että verotuottojen lasku johtuu erityisesti fossiilisista polttoaineista saatavan verotuoton vähenemisestä liikenteen sähköistymisen johdosta. Hän korosti, että veronkorotuksia on tulossa, mutta hallitus on ylläpitänyt stabiilia veropolitiikkaa. Purra myös mainitsi, että verotuottojen lasku näkyy erityisesti arvonlisäverossa, ansiotulo- ja pääomaverossa sekä yhteisöverossa, ja että yleinen taloustilanne vaikuttaa tähän merkittävästi.
Purra vastasi opposition huoliin talouspolitiikan pohjan pettämisestä ja korosti, että hallitus laskee nettomenojaan hallitusohjelman mukaisesti. Hän totesi, että hyvinvointialueiden kasvaneet alijäämät ja turvallisuustilanteen sekä Ukrainan tukemisen aiheuttamat menot heikentävät hallituksen lukuja.
Purra huomautti, että työttömyyden kasvu johtuu osittain suhdanteista ja osittain hallituksen rakenteellisista uudistuksista, joiden arvioitu työllisyysvaikutus on yli 74 000. Hän painotti, että hallituksen tavoitteena on saada rakenteellisia positiivisia vaikutuksia suhdanteista riippumatta.
Purra myös vastasi kansanedustaja Joona Räsäsen kommentteihin ja pyysi selvennystä siihen, mitä Räsänen tarkoitti rakennusalan tukemisella tai veronkorotuksilla.
Lopuksi Purra totesi, että raja-aita pyritään rakentamaan nopeasti Rajavartiolaitoksen toiveiden mukaisesti, ja että Euroopan unionin kanssa käydään keskusteluja ulkorajan suojaamisen rahoittamisesta. Hän päätti puheensa nostamalla esille positiivisia merkkejä taloudessa, kuten inflaation hidastuminen, mahdollinen EKP
ohjauskorkojen lasku ja palkansaajan ostovoiman parantuminen, joiden hän toivoo lisäävän luottamusta ja helpottavan kulutusta ja investointeja.
2.4.2024 Eduskunta
11 окт 2024
