Moro. Meillä (vaimo ja minä) oli kunnia tavata K.P. eräässä sairaalassa. Esikoispoikamme oli siellä hoidossa, kuten myös Hän. Olivat huonetovereina. Hiljainen ujon oloinen mies. Hyvänluonteinen joka avusteli meidän poikaa joka oli neliraajahalvaantunut. Kummatkin jo poistuneet keskuudestamme. Luin monta K.P. kirjaa ehkä n. 13 kpl. Oli monenmoista tarinaa.
Olin nuori kun luin Kallen kirjat ja myöhemmässä vaiheesa katsoin filmin, mikä kirjailija ,ahmin joka sanan ja nautin siitä murteesta. Riitulle 10 pistettä hänen lahjakkudestaan.
Tämä kuvausien järjettömyys, kun metsätyömaalla juonnolla puita kaadettiin huiskia joka suuntaa ja hevoset oli seassa. Entä hiihto , vaimo menee kuin sutta pakoon ja piippu hampaissa..