lyriikat: nää seinät miestä syö yksi on vielä yö kun katson itseeni näen puolen ihmistä oon tunnoton, tultava sun jo on mä hajoon itseeni mulle peilit irvistää maailma on eloton oon pelottavan peloton kun kävelen kadulla, ei katseet kiinnosta! oon ihminen mutta miksi en pysty kun katumaan ja selviän kerran viikossa älä soita, älä toista niitä sanoja sun täytyy nousta ettet unohdukseen katoa älä soita, älä koita, mä en vastaa kuitenkaan kaikkia ei luotu onnistumaan nää seinät nauraa mua mä taidan halvaantua mä nauran nurkassa vika rööki on hukassa nää seinät hautaa mua jotain alkaa tapahtua, noo! ja ne peittää mut mullalla jotta voisin nousta tuhkasta mutta mä en uskalla älä soita, älä toista niitä sanoja sun täytyy nousta ettet unohdukseen katoa älä soita, älä koita, mä en vastaa kuitenkaan kaikkia ei luotu onnistumaan
