Video on puhuttu ja tekstitetty suomeksi.
KUSTAA III:N SOTA JA RUOTSINSALMEN MERITAISTELUT
Ruotsinsalmen ensimmäinen ja toinen meritaistelu käytiin osana kuningas Kustaa III:n sotaa Venäjän keisarikuntaa vastaan vuosina 1788-90. Sodan tarkoitus oli saada takaisin Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa ja vuosien 1741-43 hattujen sodassa menettämät itäiset alueet. Lisäksi kuningas halusi vahvistaa Ruotsin asemaa suurvaltana. Valtakuntien välinen raja kulki tuolloin nykyisen Suomen halki, Kymijokea pitkin. Sen itäpuolelle jäivät Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan kaupungit. Myös sodan tuleva päänäyttämö, Ruotsinsalmi, oli vuoden 1743 rauhansopimuksessa siirtynyt Ruotsilta Venäjälle.
Kustaa III:n aloittama sota ei ollut Ruotsille menestys maalla eikä merellä. Se kärsi raskaan tappion Venäjän saaristolaivastolle Ruotsinsalmen ensimmäisessä meritaistelussa 24.8.1789. Vuotta myöhemmin Ruotsin saaristolaivasto joutui uudelleen pakenemaan venäläisaluksia Ruotsinsalmeen, jossa käytiin uusi meritaistelu 9.7.1790. Se on Itämeren historian suurin ja päättyi Ruotsin saaristolaivaston voittoon. Ruotsinsalmen pohjasta tuli päivässä kymmenien sota-alusten ja tuhansien sotilaiden hauta.
Taistelun voitto paransi Ruotsin asemaa sodassa, ja kuningas saattoi tarjota Venäjän keisarinna Katariina II Suurelle rauhansopimusta. Se solmittiin elokuussa 1790 lopulta ilman aluemuutoksia. Sodan lopputulos vahvisti Ruotsin sotilaallista asemaa, mutta tavoite menetettyjen alueiden palauttamisesta ei toteutunut.
Ruotsinsalmessa kärsityn tappion seurauksena Katariina Suuri päätti vahvistaa Pietarin kaupungin puolustusta. Keisarinna halusi linnoittaa valtakunnan luoteisrajan ja antoi hankkeen suunnittelun kenraali Aleksander Suvorovin tehtäväksi. Kenraalin mukaan ”Suvorovin linjaksi” kutsuttu uusi linnoitusketju ulottui koko rajalinjan alueelle. Linnoituksia ja niiden raunioita on edelleen nähtävissä Kaakkois-Suomessa. Linnoitusketjun alkupisteen Suvorov sijoitti Ruotsinsalmen taistelupaikalle. Saaristoon rakennettiin merilinnoitus ja sotasatama, sekä Pietariin vievän Suuren Rantatien varteen Kyminlinna. Kaksoislinnoituksen tarkoitus oli vastata ruotsalaisten Helsingin edustalle rakentamaa Viaporia, joka nykyisin on UNESCO:n maailmanperintökohde.
Ruotsinsalmi menetti sotilaallisen merkityksensä vuonna 1809 Suomen alueen siirryttyä kokonaan osaksi Venäjää. Rapistuneen linnoituksen hävitti lopullisesti englantilais-ranskalainen laivasto Krimin sodassa vuonna 1854. Ruotsinsalmen paikalle syntyi myöhemmin nykyinen Kotkan kaupunki, jonka alueella linnoitusten jäänteet edelleen sijaitsevat.
Lähteet:
Lappalainen, Jussi T. : Kuninkaan viimeinen kortti. SKS, Hämeenlinna 2011.
Johnsson, Raoul: Kustaa III ja suuri merisota - Taistelut Suomenlahdella 1788-1790. John Nurmisen säätiö, Helsinki 2010.
Fort Slava - Restaurointi 1988-1993. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 9. Museovirasto 1995.
The War of King Gustavus III and Naval Battles of Ruotsinsalmi - VII International Baltic Seminar 5-7 July 1990. Publication number 17 in the series of the Provincial Museum of Kymenlaakso. Painokotka oy 1993.
STORIA -sivusto:
finnicakymenlaakso.fi/teemat/s... Luettu 9.12.2014
finnicakymenlaakso.fi/teemat/s... Luettu 9.12.2014
finnicakymenlaakso.fi/teemat/s... Luettu 8.12.2014
Wikipedia:
fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_I... 9.12.2014
fi.wikipedia.org/wiki/Kaakkois... 9.12.2014.
Credits:
Tuotanto ja leikkaus:
Kymenlaakson museo
Merikeskus Vellamo
Cursor Oy
Mediatehdas Dakar Oy
Valokuvat:
Juha Metso
Videot:
Museovirasto Arkeologiset kenttäpalvelut
Kotka Divers ry
Subzone Oy
Piirrokset ja kartat:
Museovirasto
Kymenlaakson museo
Google
Maalaukset:
Johan Tietrich Schoultz: Slaget vid Svensksund 9 juli 1790 & Slaget vid Svensksund 10 juli 1790
Photo©Nationalmuseum, Stockholm
Lukijat:
Englanti: Alan Sykes
Ruotsi: Stefan Kullberg
Venäjä: Dmitri Vengerov
Suomi: Pasi Heinonen
5 сен 2017
