Hyvä ja selkokielinen kuvaus tapahtumain kulusta pääpiirteissään. Jännää olisi meidän ja norjalaisten näkökulmasta nähdä mitä "brittiläis-ranskalainen väliintulo" olisi merkinnyt. Kirkonmäen Vikke olisi todennäköisesti jäänyt Ruotsin rannikolle näyttämään keskisormea.
Ei talvi nyt niin suuri este ollut venäläisille. Sää haittasi myös suomalaisia taisteluissa. Suuret hanget ja - 40 pakkanen alkoi vasta 1940 tammikuussa. Sodan alussa suomalaiset pärjäsivät niin hyvin, koska NL aliarvioi suomalaisten puolustuslinjat ja voimat. Suomalaiset osasivat käyttää hyvin taitavasti niitä resursseja mitä oli käytössä, sekä maastoa taktisella tasolla. Mm miinoja oli hyvin käytetty ja sitä tykistöä mitä oli käytössä. Reservi oli myös saatu nopeasti rajalle. NL luuli että tulee yhtä helppo retki kuin Puolan retki ja käyttivät aluksi vain Leningradin sotilaspiirin joukkoja. He eivät oikeastaan odottaneet sotilaallista vastustusta. NL n komissaarien vaikutusta, sekä Stalinin puhdistusten vaikutusta joukkojen tehoon perinteisesti yliarvioidaan.
Tuohon vielä lisäyksenä että neuvostosotilaille oli annettu kuva että mennään auttamaan/hakemaan toveria, eli Suomen punaisia, ja monet odottivat lämmintä ja aseetonta vastaanottoa. Lisäksi he opettelivat suomea ja vaihtoivat valuuttaa, jotta tulisivat paremmin toimeen täällä. He myös ajattelivat pelastavan meidät kurjuudesta, mutta järkytykseskseen näkivät että elinolot olivat osittain paremmat kuin heillä.
Neuvostoliitto ei ollut Saksan liittolainen. Hyökkäämättömyys sopimus ei ole liittolaisuus. Ne ovat kaksi eri asiaa. Oliko Suomi NLn kanssa liittolainen koska allekirjoitti hyökkäämättömyys sopimuksen NL n kanssa?
