Seitsemän historioitsijaa keskustelee sata vuotta sitten solmitusta Tarton rauhasta.
Kolmea keskustelua luotsaa professori Kimmo Rentola.
Tarton rauhan kansainväliset puitteet
Professori Louis Clerc, pääjohtaja Jussi Nuorteva
Raja railona - vai yhä huokoinen?
Professori Maria Lähteenmäki, FT Aleksi Mainio
Tarton rauha - tuntoja Suomessa
professori Vesa Vares, FT Kati Katajisto
Rauhansopimus Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä allekirjoitettiin 14. lokakuuta 1920 Tartossa, Virossa viisi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
Vaikka valtioiden välillä ei ollut käyty varsinaista täysimittaista sotaa, Suomi oli irtautunut Venäjästä vuonna 1917, minkä jälkeen Venäjä oli tukenut Suomen sisällissodan hävinnyttä puolta. Sen jälkeen oli esiintynyt ei-täysimittaista sotimista eri suunnilla ja muuta levottomuutta. Siksi tarpeen oli rauhansopimus, jolla järjestettiin rajat, sovittiin taloudelliset kysymykset ja luotiin pohja diplomaattisuhteille ja muulle kanssakäymiselle.
Toisen maailmansodan yhteydessä Suomi ja Neuvostoliitto kävivät kaksi täysimittaista sotaa, talvisodan ja jatkosodan. Niiden päätteeksi solmittiin Moskovan rauha 1940 ja Pariisin rauha 1947. Pariisin rauha on pääosin edelleen voimassa.
13 окт 2020
