Ehdottomasti aliarvostetuin kotimaiseksi laulava rock bändi. Biisit ja soundi ovat yksinkertaista rockia, joissakin punkkia myös lisämausteena ja yhdessä ne luovat kuvan puhtaasti aidosta rock bändistä, mikä on jtn sellaista minkä bändit joko omaa tai ei. 70-luku ja nimeonomaan sen ajan glam rock heijastuu soundista täydellisesti, ehkä vertaisin bändiä T-Rexiin ja jonkun verran Sweet yhtyeisiin. Ja kuten aiemmin sanoin on soitosta ja kappaleissa useasti aistittavissa myös Ramones. Aika rohkea veto ruveta puhtaasti soittamaan klassista rockia/punk rockia ilman mtn sen suurempia klumeluureja 90-luvulla. Tässä kiteytyy hyvin vanha sanonta: Vähemmän on joskus enemmän. Väitän myös että bändi ei ole tinkinyt pisaraakaan omasta tyylistään, imagostaan tai visiostaan. Toisin on nykyään kun levy-yhtiöt lähes tuotantolinjamaisesti suunnittelevat, kasaavat ja päivittävät artisteja/bändejä hakemalla tyyppejä jotka stailataan harkitusti ja suunnitellusti usean työntekijän voimin mahdollisimman teollisen makuisiksi ja epäaidoiksi. Itse artistien tehtäväksi jää enemmänkin näytellä roolissa yhtiön käsikirjoituksen mukaisesti ja usein lauletaan tai "räpätään" omasta tinkimättömyydestä jne. Vaikkakin mtn intohimoista tunnetta ja draivia omaa musaa kohtaan ei kyseisissä tapauksissa voi olla, koska ollaan suostuttu levy-yhtiön valumuottiin kultalevyjen ja kuuluisuuden toivossa. Levyille halutaan muutama hitti ja loput kappaleista on usein silkkaa täytettä enenevässä määrin... Kautta aikainhan suuri yleisö on hullaantunut moniin bändeihin jotka ovat jääneet yhden hitin ihmeiksi, mutta nykypäivänä joidenkin muusikoiden koko ura perustuu sille että levyllä on yksi superhitti ja loput on kuraa. Ja sitä formulaa toistetaan levyltä toiselle. Se yksi hitti myy singlenä platinaa niille tyypeille jotka kuuntelevat mainstream musaa ja eivät ikinä tiedä levyn saati esittäjän nimeä. Levy myydään media seksikkyyden ja stailatun imagon perusteella teinitytöille joille nuo merkitsevät usein musiikkia enemmän. Hitti single myy 20.000kpl mutta levy vain kultaa. Siksi just kultalevyä varten pitää enää myydä 5000kpl jotta heikot levyt saa statuksen. Kertoohan se jtn laadusta että kaikki 4 levyä on myyny 5000kpl per levy ja kaikki 6-9 hittiä on myyny sinkkuna 3-4x enemmän jokainen... Aikoinaan kultalevyyn vaati 25.000myyntiä ja platina taas 50.000. Nykyään taitaa platinalevyn saada 10.000, mutta hyvin harvat näistä artisteista on ikinä saanut albumistaan edes yhtä platskua. Kaikki albumit myy sen kullan verran juuri ja niitä ei kukaan osta enää ikinä 3vuoden päästä julkaisusta.
