Poraa Tommi siihen alkselin ja silmukan rajakohtaan lukkoruuville reikä ja kierteet kun poljin on oikeessa asennossa niin tulee kuntoon helppo tossa paikoillaan tehä ja tulee kuntoon
sen kun keksis keinon miten porata, akselin pää jossa on avaimen pää on 30mm pidemmällä kuin vääntiön reikä. Jos nuo olisi samassa tasossa akselin pää sekä vääntiön runko, ois helppo 3-4mm koboltilla akkukoneellakin jo porata.
Katoin tarkemmin sitä akselinpäätä, laita siihen akselin päässä olevaan tasopintaan metallikappale puristimella kiinni niin että se kappale on saman syvyinen kun se tasokoneistus, nyt sulla on poraukseen apupinta eli pääset poraamaan akselin päästä siitä saumakohdasta. Tai siitä silmukan kiristyspultin slapuolelta silmukan läpi akseliin
Noihin vipuihin olis kyllä hyvä keksiä jokin kiinteän asennon lukitus. Mittailis valmiiksi paikan mihin asettaa vaikkapa pieni kiila, niin ei pääse jatkossakaan sitten enää pyörähätämään akselin päällä. Nuo puristusliitokset sileän akselipinnan päällä ei aina ole paras mahdollinen ratkaisu.
Täällä kun on monia Valmettiharrastajia myös, niin mainittakoon että Torissa on kaupan erityäin harvinainen Valmet 565. Nimittäin Vilske RT. Ei ole kalliskaan kun vertaa mitä tulee mukaan. Nyt kannattaa museoijien olla liikkeellä. Se on luultavasti vuosimalliltaan 1967. Minulla olevassa vuoden -68 Putkola Oy:n kalenterissa on siitä kuva lastaamassa hiekkaa Valmet 900:n perässä olevaan maansiirtokärryyn. Tein siihen liittyvän shorts-videon. Käykääpä katsomassa.
Minulle ei nyt tästä oikein auennut että onko se kuormaaja harvinainen vai onko itse siinä Valmetissa jotain harvinaista? Selasin torin ilmoitukset mutta ei joko ollut siellä enää tai sitten en tiedä mikä se noista kuormaajallisista on.
@@konemieskouKyllä se on edelleen siellä myynnissä. Joku on sen tuhranut punaiseksi, vaikka se on alunperin keltainen. Sitä myydään Valmet 565 nimellä. Toki sen alustana se onki.
@@romppaukko Onko kyseessä se pyöräkuormaaja vai ihan traktori etukuormaajalla? Tuota Vilske RTtä en huomannut mainittavan minkään myynti ilmoituksessa.
Hommaa muutama erikoiskova pultti. Ensimmäisen vedät niin kovaan momenttiin että katkeaa, seuraavan vähän löysempään. Liitos pitää, kun pultti on tarpeeksi tiukassa.
Tuossa ei alkuperäisiä suodattimia edes ole, joten lienee hiukan hankalaa demonstroida. Mutta käsipumpulla kun pumppaa, niin ensin kummankin suodattimen päältä ilmaruuvit vuoronperähän auki ja ilmat pois ja lopuksi ruiskutuspumpun nestepään ruuvit vuoron perähän. Tuossa ei ole pakko suutinlinjoja ilmata, mutta nopeuttaa se käynnistymistä ensimmäisellä kerralla.
joo se vääntiön "kara" on ilmeisesti sen verran paksua ja jäykkää tavaraa ettei enää pultilla puristu kuluneeseen akseliin, joo ei varmasti raon kasvattaminen auta kun ei kerta kiinni nytkään mene.. täytehitsaus ja sorvilla oikasee on paras konsti säilyy säädettävyys toisin ku kiilassa.
JA lukkoruuvi, poraat ensin pieni reikä ja oikeassa asennossa akseliin myös pieni upotus reikä ei kovin syvä, sen verran vain että lukitusruuvi uppoaa ettei pääse vipu enää irtoomaan, sit vipu pois ja isompi reikä kierteelle lukkoruuvia varten , akselissa upotus joka lukitsee lukkoruuvin sitten. ei pääse enää irti, tuo vain varmistukseksi täytehitsauksen ja sorvauksen jälkeen ettei enää irtoa, hyvä olisi olla, ite ainakin laittaisin lukkoruuvin vielä tuohon.
täytehitsaukset pitäisi aina tehdä joko puikolla tai TIG:llä koska MIG hitsaus on paljon kovempi kuin akseli sorvata, TIG ja puikolla täyte on pehmeämpää paljon kuin MIG.
Ekös tuo kovuus riipu kuitenkin ennemän siitä mitä se hitsin lisäaine lanka tai pukko on? Ja mitä on se sorvattava aine ja sen käyttökohde... MIG - langat on kyllä yleensä lähempänä pehmeenpiä hyvin heikosti karkaistuvia rakenneteräksiä. Hitsauspuikkoja on ihan "sikakovaksi" kulutusteräs tyyppisestä perus meltorautaan, TIG-langoissa on viellä isompi valikoima eri tarpeisiin.
Välitangolla saa aika hintsusti säädettyä. ei viiti hitsata tähän, monia hitsiliitoksia purkanut tästä pois. Nyt tuo täyttö oli hyvä tehä, tiukkaa todella paljon.
pelkkä kitkavoima ei ole alkuunkaan hyvä noin isossa väännössä enää, täytyy olla lukkoruuvi vielä lukitsemaan vipu akseliin kunnolla,puree paremmin sitten korjaus täytön jälkeenkin kiinni. ihanteellinen olisi kiilaura mutta ei kovin helppo kotikonstein tehdä, lukkoruuvi ajaa saman asian tuossa.
Näyttää tuo vivusto semmoiselle, että säätö pitäisi tehdä yhdystangon pituutta säätämällä. Miten mahtaa olla hankala tuo haarukka polkimesta irroittaa, siinähän saisi puolen kierroksen tarkkuuden säätöön.
aika homma on purkaa tangot irti, voimanoton saa helpommin, maalit kylläkin lähtee pois. Isoja säätöjä niillä ei saa tehtyä, haarukka on niin lyhyt ja siellä ei ole kierteelle tilaa kiristää.
Koeajoonhan ei ole vielä päässy että miten lukko käytössä toimii. Muutoinhan se pitäs olla hyvä aj pelata, kaikki hampaat oli todella hyvässä kunnossa. Rakenne on simppeli, jospa ne uudet tiivisteet lukon hammaskytkimen ympärillä nyt toimii.
näin miekin sen olen ajatellut, olen nähnyt toisen polkimen oman lisäksi ja booreja ei ole näkynyt joten noin se on ollut uudesta saakka; sileä liitos ja tiukalle pultti metrin kangella.
Ei oikein, sen kiilan paikka määritys aika haaste kun tuo raakasäätö eli löydät pois on tuolleen hankalasti tehtävä. Kiila osuu kumminkin väärään kohtaan. Toki nyt kun on säätö suht oikein merkkais kiilan paikan. Nuo hienosäätö tangot on toki mutta niistä on aika hankala säätää, joutuu purkamaan paljon pois säätöä varten.
Joo tuo on eräs vanha konsti. Mutta tässä on hankalampi ehkä porata kun akselin pää tulee 30mm ulos vääntiöstä. Raakasäätö kohilleen ja sitten kiilan poraus mutta en keksi miten sen poraa...
